Suoritettuani Elements of AI, tekoälyn perusteet kurssin minulla heräsi kiinnostus tutustua enemmän aiheeseen ja tutkin millaista kirjallisuutta tekoälystä oli tarjolla. Sain muutamia suosituksia ja kirjaksi valikoitui Jukka Kolarin ja Aleksi Kallion Tekoäly 1,2,3: Matkaopas tulevaisuuteen kirja. Kirjasta sain aika paljon samoja asioita kuin tekoäly kurssista, mutta myös jotain uuttakin. 

Tekoäly on tullut tähän maailmaan ja osaksi arkea varmasti pysyvästi. On mielenkiintoista seurata, kuinka tekoäly kehittyy tulevaisuudessa, kun nyt jo olemme aika mullistavassa asemassa sen suhteen. Haluan itse oppia ymmärtämään paremmin sitä mitä tekoäly on ja kuinka se toimii, jolloin pystyn käyttämään sitä hyödyksi opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä tehokkaalla tavalla.  

Tekoäly voidaan jakaa heikkoon sekä vahvaan tekoälyyn. Heikko tekoäly tarkoittaa tekoälyä, joka kykenee suorittamaan sille ihmisen määräämiä ja tarkasti rajattuja tehtäviä, joista se suoriutuu yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin ihminen. Vahvalla tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyä, joka omistaa laajemman ymmärryksen ja on kykenevä toimimaan ja ajattelemaan ihmisen tapaan itsenäisesti. Vahvaa tekoälyä tosin ei ole pystytty vielä luomaan. Tämänhetkinen tekoäly perustuu koneoppimiseen eli tietokonejärjestelmiin, jotka eivät tarvitse valmiita sääntöjä, vaan voivat oppia ne datan kautta. Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jolla tarkoitetaan ohjelman kyvykkyyttä parantaa omaa toimintaansa oppimalla ne itse datastaan niin, että toimintaa ei ole ohjelmoitu valmiiksi. 

Tulevaisuuden työkenttä tulee varmasti muovautumaan hyvinkin erinäköiseksi tekoälyn myötä ja eri alojen työpaikkoja karisee varmasti pois. On jännittävää nähdä kuinka oma ala sekä työpaikka muovautuu tekoälyn myötä. Kaupanalalla yleistyneet ruoan verkkokaupat yleistyvät, jossa ihminen tekee ruokaostoksensa kotisohvalta älypuhelimella, keräilyrobotit yleistyvät ja keräävät tuotteet tehokkaammin kuin ihmisen keräämänä ja loppu viimein parhaassa tapauksessa kuljetusrobotit kuljettavat ostokset asiakkaan kotiovelle. Jyväskyläänkin on nyt alkukesästä tulossa kuljetusrobotteja, jotka tulevat näkymään katukuvassa korvaten ihmistyötä. Tekoäly mahdollistaa robotiikkaa, joka tekee työstä helpompaa ja tehokkaampaa sekä kustannustehokkaampaa, esimerkiksi robotille ei tarvitse maksaa sairaslomia, koulutuksia eikä työntekijästä aiheutuvia kustannuksia.  

Tekoälyllä voimme helpottaa työtaakkaamme, kun sitä osataan ohjata oikein. Tiimiakatemialla olen itse hyödyntänyt monelle jo hyvinkin tuttua ChatGPT:tä esimerkiksi 1501 Vintage projektissa, kun mietimme nettisivuillemme tekstejä. ChatGPT:n tuottama teksti säästi paljon aikaamme, kun meidän olisi pitänyt miettiä kaikki tekstit itse ja vielä englanninkielisenä. Loppujen lopuksi meille jäi pelkästään tekstin oikoluku eikä tarvinnut pohtia liikaa käännöstyötä. 

Käytämme tekoälyä huomaamattamme lähes päivittäin esimerkiksi Google, Instagram, TikTok ja Youtube. Google pystyy tekoälyn ansiosta antamaan haettuun kysymykseen valmiit vastaukset hakutulosyhteenvedolla, joka tulee näkyville ennen hakutuloksia. Olen itse alkanut hyödyntää paljon Google Lens – palvelua, mielestäni aivan todella loistava sovellus. Sovelluksella pystytään tunnistamaan miljardeja eri asioita ja käyttäminen on todella helppoa. Olen alkanut kiertelemään aika paljon kirpputoreilla ja aina kun olen bongannut jonkun mielenkiintoisen esineen, joka näyttää arvokkaalta olen käyttänyt Google Lensiä ja tekoälyn ansiosta olen saanut tuotteiden tiedot muutamassa sekunnissa hintoineen ja merkkeineen, joka taas on helpottanut ostopäätöstä.  

Sosiaalisen median palvelut Instagram ja TikTok toimivat tekoälyn voimalla. Palveluissa algoritmit seuraavat, sitä että millaisesta sisällöstä käyttäjä pitävät: millaista sisältöä katsotaan useaan kertaan, mihin annetaan tykkäyksiä, mitä jaetaan muille sekä mitä käyttäjät tallentavat. Näiden perusteella algoritmi osaa kohdentaa samantyyppisiä videoita ja kuvia, jolloin käyttäjälle annetaan mahdollisimman kohdennettua sisältöä. Omasta kokemuksesta osaan sanoa samat havainnot, sillä esimerkiksi TikTokissa huomaa kuinka etusivulle tulevien videoiden tyyli muuttuu hyvinkin nopeasti, mikäli tykkää ja katsoo muutaman kerran putkeen jonkin aihealueen videon. Laajempi algoritmin toiminnan tunteminen ja osaaminen olisi meille hyödyllistä 1501 Vintage projektissa, jossa tuotamme markkinointia pelkästään Instagramissa ja TikTokissa.  

Tekoäly ei ole täydellinen ja se voi olla altis virheille ja vääristymille. On tärkeää ymmärtää nämä haasteet ja kehittää menetelmiä, joilla voidaan minimoida virheiden vaikutukset. Ulkomailla ja pikkuhiljaa myös Suomessakin on yleistynyt robottibussit, jotka liikennöivät ilman kuljettajaa. Liikenteestä yritetään tehdä turvallisempaa ja helpompaa tekoälyn tuomien mahdollisuuksien ansiosta. Olen monesti pohtinut sitä, että kuka on loppu viimein sitten vastuussa, jos tämmöinen robottibussi ajaakin sitten ihmisen yli. Lähdin Googlaamaan tähän vastausta, sillä halusin tietää kuinka tällainen tilanne ratkaistaan. Lainsäädäntö tuntuu olevan kanssa vielä hieman poissa pelistä tässä, sillä tilanne on todella epäselvä. On hankalaa hahmottaa, kuka on niin sanottu “kuski”. Tähän ei ole vielä tehty omaa lakipykälää vaan se on tulossa vasta, joten tällä hetkellä ratkaiseminen on hieman ongelmallista. 

Kirja oli ihan hyvä täydentävä kertaus aikaisemmin käydyn Elements of AI kurssin rinnalle. Vieläkään en ihan kaikkia tekoälyyn liittyviä termejä muista, koska niitä on yllättävän paljon. Suosittelen lukemaan, mikäli tekoäly kiinnostaa ja haluaa kehittyä sen parissa.