Karkeasti sanottuna 80% kirjoista, joita luen, ovat äänikirjoja. Eräänä kauniina, lumimyrskyisenä iltana viettäessäni aikaa eristyksissä, päätin avata bookbeatin puhelinsovelluksen ja pistin kuulokkeet korviin, aivan kuin aloittaisin kuuntelemaan jotakin kirjaa. Löysin kiinnostavan teoksen nimeltä tehokkuuden taika, ja etsin bookbeatin ”Kuuntele” nappia, mutta sitä ei löytynyt mistään. Kirja olikin e-kirja.. Noh, ei muuta kuin kuulokkeet pois korvista ja kännykän näyttöä tuijottelemaan. Luulen, että tulen jatkossa lukemaan kirjoja enemmän, kuin kuuntelemaan, koska selvästi tämä oli jopa tehokkaampaa itselle. Ei pelkästään kirjan lukemisen tai kuuntelemisen nopeuden kannalta, mutta myös siltä kannalta, että kirjasta jäi mieleen asioita enemmän. Saattoi  myös johtua kirjan asiasisällöstä, olihan se melko osuvaa omalle kohdalleni, tiedäkkös tuota.

Leo Stranius kirjoittaa kirjassaan ”Tehokkuuden taika” ajanhallinnasta, sekä itsensä johtamisesta. Stranius jaottelee viisi ns. perusajatusta näistä kahdesta osa-alueesta ja kertoo niistä tarkemmin. Hän on aikatauluttanut elämänsä erittäin tarkasti ja itse hiukan hämmästyin, että onko tällainen päivien aikataulutus edes mahdollista, nautinnollista taikka tervettä? Päivittäiset erilaiset asiat kuten perhe, työt, vapaa-aika, koulutus jne. ovat laatikoitu niin selkeästi eri laatikoihin, ja jokainen laatikko on numeroitu priorisointilistan mukaisesti.

Jos tutkaillaan omaa ajanhallintaa tällä hetkellä, niin olemme melko eri mökeistä Leon kanssa. Uskon että meillä riittäisi keskusteltavaa tästä aiheesta. Nyt ei kuitenkaan ole mahdollisuutta juttutuokioon hänen kanssaan, vaan on luettava kirja.

Rutiinit eli/ja tavat

Rutiinit, tottumukset, tavat.. Nämä kaikki ovat olleet omalla kohdallani käsittelyssä monesti, niin jääkiekkourallanikin, kuin siviilielämässä. Muistan jo yläkoulussa opiskellessani jonkun opettajan maininneen aamurutiineista, koska olin useasti myöhässä aamun ensimmäiseltä tunnilta. Jääkiekkoharjoituksissa puhuttiin alku- ja loppulämmittelyrutiineista, ja armeija aikahan nyt olikin yhtä rutiinia, ainakin itselleni.

Jos mietitään ajanhallinnan näkökulmasta, niin rutiinit ovat asia, joiden ympärille on helppo rakentaa. Rutiinit ja tavat ovat sellainen asia, jotka tekevät vaikutuksen sitten pidemmällä kaavalla, ja yleensä tavan vaikutus on sitä isompi, mitä pidempään jonkun rutiinin tekoa jatkaa.
Onnistumisten tai tavotteiden saavuttamisen kannalta ei ole tärkeää, mitä tekee silloin tällöin, vaan se, mitä tekee säännöllisesti. Otetaan esimerkkinä, että tavoitteenasi olisi vaikka parantaa omaa ruokavalioita vuoden aikana. Tässä tapauksessa sillä ei olisi väliä, mitä syöt joulun ja uudenvuoden välissä, mutta sillä on, mitä syöt uudenvuoden ja joulun välissä.

Itse en ole ikinä ollut kovin hyvä rutiinien muodostamisessa omaan elämään. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että en ole ikinä aikaisemmin edes halunnut muodostaa minkäänlaisia rutiineja tai tapoja omaan elämään. En väitä, etteikö niitä olisi minulla ollut ikinä, mutta en ole ainakaan niitä muodostunut tahallisesti. En esimerkiksi ikinä muodostanut tarkkaa alkulämmittelyrutiinia jääkiekko -aikoinani, koska jäähallit olivat aina erilaisia jossa kävimme pelireissuilla, ja esimerkiksi porrasjuoksu ei olisi ollut mahdollista kaikissa jäähalleissa. Tai jos olisin unohtanut jonkun välineen pelimatkalta, jonka takia alkulämmittelyni olisi mennyt pilalle, niin se ei olisi ollut hyvä. Tällaiset asiat ovat kuitenkin urheilijalle melko merkittäviä asioita, jos on syntynyt jokin rutiini ja ei pääse tekemään sitä. Se voi vaikuttaa koko urheilusuoritukseen negatiivisesti, ja kaikki tämmöinen yritetään kuitenkin jatkuvasti eliminoida kokonaan.

Nyt kuitenkin elämästä oppineena ja vanhempana minulle on muodostunut mielikuva, että rutiinit ja tiettyjen tapojen toistaminen on hyvä asia ja niitä kannattaa muodostaa elämään.

Rutiinien muodostus on sinänsä hyvin yksinkertaista, mutta se vaatii hetkellistä keskittymistä, päätöksentekokykyä ja itsekuria. Yksi varmasti yleisimmistä arjen rutiineista on se, monelta ihminen herää aamuunsa. Olen kuullut monien ihmisten sanovan, että heräsi vapaapäivänä jo kello kahdeksalta aamulla, vaikka olisi saanut nukkua pidempään. Ja tämä pelkästään sen takia, koska heille on muodostunut arjessa tapa, että heräävät aina kahdeksalta töihin. Rutiinit muodostuvat siis ajan kuluessa.

Jos jotain rutiinia jatkaa tarpeeksi pitkään, niin siitä saattaa tulla jopa alitajuntaisesti tehtävä teko arkeen. Loistava esimerkki tästä on esimerkiksi ruokailun jälkeen poltettava savuke. Lounastettua ravintolassa lounaan, ihminen kävelee ulos ja alkaa suuntaamaan kohti autoa. Käsi menee taskuun ja kaivaa sieltä savukerasian, ottaa yhden savukkeen ja laittaa sen huuleen.
Uskoisin, että todella monella tämä kaava tapahtuu alitajuntaisesti, niin sanotulla automaattiohjauksella.

Siinä vaiheessa, kun rutiineista muodostuu alitajuntaisesti tehtävä tapa, niin kaikesta tulee helpompaa. Lähes kuin oma ajankäyttö olisi jotenkin automatisoitu, eikä sitä tarvitse miettiä suuremmin. Kyllähän se nyt maalaisjärjelläkin ajateltuna on huomattavasti helpompaa elää omaa arkea automaattiohjauksella, kuin siten, että jatkuvasti pitäisi olla manuaalisesti ohjailemassa itseään joka suuntaan.

Henkilökohtainen suunnitelma ajankäyttöön Leo neuvoo kirjassaan aloittamaan henkilökohtaisen suunnitelman tekemisen hyvinkin kaukaa. Varaa 15 minuuttia, kirjoita ylös unelmia/asioita, joita haluat toteuttaa seuraavan vuoden aikana. (Mahtava ajankohta kirjan lukemiselle (4.1))  Sitten piirrä aikajana omasta syntymästäsi tähän hetkeen asti, ja listaa ylös merkittäviä aikoja ja tapahtumia elämästäsi aikajanalle. Sen jälkeen tee aikajana tästä hetkestä vuoden päähän, ja listaa sinne asiat, joita halusit toteuttaa vuoden aikana. Tällaisella hyvin yksinkertaisella tavalla on mahdollisuus järjestää oman vuoden tavoitteet tehokkaasti järjestykseen ja konkretisoida ne itselleen.

Liibalaaba

Kun vuosi 2022 alkoi, ja vuoden ensimmäiset yöunen aloitukset olivat käsillä, niin pysähdyin hetkiseksi ajatuksieni kanssa ja aloin miettimään, mitä tulevalta vuodelta haluaisin saavuttaa. Tiimiakatemia ja sen tuomat tuttavat ja ystävät ovat saaneet minut tajuamaan monia asioita ja saaneet minut kasvamaan ihmisenä. Nyt viimeisenä vuonna tiimiakatemialla ja vuonna, jona olen parhain itseni tähän mennessä, niin aion tehdä muutoksia omaan toimintaani. En radikaalisti aio muuttaa itseäni tai luonnettani, vaan tuoda uusia asioita arkeeni ja tätä kautta parantaa itseäni vielä paremmaksi minuksi.
Kirja oli kertakaikkisesti ajatuksia herättelevä teos itselleni, osui jotenkin oikeaan koloon.