Tee itsestäsi mestariajattelija

Kirjoittaja: Oskari Vettenranta

25 huhtikuun, 2022

Lähdeteos: Tee itsestäsi mestariajattelija

Lähdeteoksen kirjoittaja: Lauri Järvilehto

Teoriapisteet: 1

Lauri Järvilehdon kirja Tee itsestäsi mestariajattelija oli mielenkiintoinen ja selkeä kokonaisuus, joka kokosi yhteen erilaisia ajattelun ja psyykkisen toiminnan tehostamiseen liittyviä oppeja. Kirjassa itselleni mieleen painuvimmat kohdat käsittelivät motivaation ja tiedolle altistumisen välisiä tekijöitä oppimisen suhteen. Vaikka oppiminen on monella tapaa hyvin yksilöllistä, voimme silti nähdä näissä asioissa useita eri yhtymäkohtia, jotka pätevät myös yleisellä tasolla.

Haluan ensimmäisenä nostaa esille motivaation roolin opetellessa jotain uutta. Tämä asia on varmasti monille jo päivän selvä, mutta jos opeteltu asia ei kiinnosta oppijaa, ei siitä jää käteen juuri mitään. On hankala sanoa, kuinka esim. kanssa opiskelijat tämän kokevat, mutta omalla kohdalla koen motivaation merkityksen verrattain suureksi. Paras olisi tietenkin sisäinen motivaatio, jota ei tietenkään aina kaikkeen löydy. Siitä johtuen myös ulkoiset motivaattorit oikein hyödynnetteinä toimivat ainakin itselle hienosti. Motivaation suhteen koen, että aina ei voi kuitenkaan vedota motivaation puutteeseen opiskeluissa. Voisin kuvitella, että motivaation syntyyn vaikuttavat monet taustatekijät elämässä aina lapsuudesta aikuisuuteen ja toisille onkin helpompi löytää motivaatiota kuin toisilla. Kuitenkin motivaation ja erityisesti sisäisen motivaation synnyttäminen on myös taito sinänsä eikä se synny aivan itsestään. Toisilla se syntyy helposti, mutta ei silloinkaan täysin itsestään.

Olen Tiimiakatemiassa huomannut hieman yleistä negatiivisuutta teoriaa ja tietotaidon omaksumista kohtaan. Tämä hieman hämmentää minua, sillä meillä teoriaa ei todellakaan tule liikaa. Projekteja kyllä jaksetaan tehdä ja se on mahtavaa, mutta mielestäni 8 tuntia viikossa pelkkään kirjojen lukuun on hieman liian vähän. Pidän substanssi osaamista tärkeänä alalla kuin alalla. Koska treenitkin koostuvat pitkälti ajatusten vaihdosta ja osittain ainakin meidän kohdallamme paljon myös ohi aiheen menevistä jutuista, jää niin sanottu teoria puoli yleisesti koko koulun aikana hieman liian laihaksi omasta mielestäni. Ymmärrän, että harva tykkää ylipäätään kuunnella päivässä useamman kuin kaksi luentoa, mutta mielestäni meillä on tiimiakatemiassa tämän suhteen todella helppoa ja ehkä myös siksi pienikin pään vaiva koetaan

usein jotenkin turhan raskaana. Meillä ei kuitenkaan ole edes yhtä luentoa viikossa. Tähän liittyen pidän itse sisäisen motivaation oppimisen taitoa tärkeänä. Kaikilla on kova halu menestyä, mutta oppimisen halu eri tahoilla on välillä iso kysymysmerkki. Minäkin haluan tulla isona oikeasti kovaksi muusikoksi ja tuottajaksi, mutta vaikka olisin maailman paras soittamaan rock-musiikkia, en olisi silti maailman paras muusikko. Ei kukaan myöskään pysy hyvässä fyysisessä kunnossa treenaamalla vain ja ainoastaan yläkroppaa, jalkapäiviä ei saa unohtaa.

Kirjassa puhuttiin myös altistumisen merkityksestä oppimisen suhteen. Monesti huippu urheilijoiden lapsista tulee vähintäänkin kovia urheilijoita ja musikaalisesta perheestä kasvaa usein musiikillisesti verrattain lahjakkaita lapsia. Tämä ei myöskään ole täysin sattumaa. Kun ihminen jatkuvasti altistuu jollekin asialle, hän omaksuu sen helpommin kuin ilman altistumista. Altistumista käytetään monesti hyödyksi myös korkeakouluissa. Kirjassa kerrottiin, että joissakin yliopistoissa luennon pitäjät pitävät tiedon määrää ja laajuutta runsaana luennoillaan suhteessa vaatimus tasoon. Tämän on huomattu parantavan oppimistuloksia ja näin on saatu aikaan enemmän lyhyemmässä ajassa. Minusta Tiimiakatemialla tätä altistumista yrittäjyydelle hyödynnetään kyllä hienosti, mutta toivoisin, että sama olisi mahdollista myös teorian suhteen. Itse varsinkin koen kaipaavani hieman enemmän juuri substanssi osaamistani kehittävää tietoa, jotta se tukisi projektejani. Nyt koen, että taitoni musiikkia lukuun ottamatta rajoittuvat lähinnä helposti omaksuttaviin hantti hommiin, joita en tullut kouluun tekemään oppimisen näkökulmaa ajatellen. Ymmärrän rahan merkityksen sekä tärkeyden ja juuri siitä syystä sanonta “tyhjästä on paha nyhjästä” on mielestäni osuva, sillä ilman tietotaitoa tuntuu hassulta tarjota asiakkaille asioita mistä ei kirjaimellisesti tiedä mitään. Tässä esiin astuu myös korkeakoulun merkitys tulevaisuuden työllisyys näkymien suhteen.

You May Also Like…

Brändin kirkastamisen hyödyt

Brändi on kaikkea mitä henkilö kokee ja ajattelee yrityksestä. Se on visuaalisen ilmeen lisäksi kaikkea mitä...

Sivubisnes

Luin Marianne Lehkoisen kirjoittaman kirjan Sivubisnes. Kirja kertoi siitä kuinka perustaa oma sivubisnes vaihe...

Vaikuttajamarkkinointi

Vaikuttajamarkkinointi on termi, jota moni ei varmasti edelleenkään ota tosissaan. Monelle ajatus siitä, että jotkut...

0 kommenttia

Lähetä kommentti