Valitsin osaajana kehittymisen kirjakseni Tee itsestäsi mestari ajattelija, koska kirjan kuvauksessa kerrotaan kirjan käsittelevän useita mielenkiintoisia teemoja kuten, haitallisten ajatusmallien blokkausta, muistipalatsin rakentamista sekä tietotulvan hallintaa.

Muista kuin mestaripuhuja

Kirjassa puhutaan muistipalatsista, joka on antiikin Roomassa kehitetty tekniikka, jonka avulla pystyy painamaan mieleensä jopa tuntien mittaisia puheita. Hyvin samankaltaista tekniikkaa on käyttänyt myös suurmuistajaksi nimetty mies, joka kykeni luettelemaan ulkomuistista loputtoman pitkiä kirjain- ja numerosarjoja, jopa kuukausia niiden mieleen painamisen jälkeen. Kyseiset myyntipuheet muistipalatsista herättävät mielenkiintoni, koska koen olevani huono asioiden muistamisessa. Kuinka muistipalatsi tekniikka sitten toimii? Tekniikan pääosassa ovat assosiaatiot. Esimerkiksi puhetta kerratessa täytyy kuvitella kävelevänsä jossain itselleen tutussa paikassa, kuten työpaikan käytävillä tai kotikaupungin kaduilla. Muistettavat asiat ripustetaan mielikuvituksessa kuljetun reitin varrelle. Kun tulee aika pitää itse puhe, kuvitellaan taas, että kävellään tuossa samassa tutussa paikassa samaa reittiä ja näin muistettavat asiat palautuvat reitin varsilta mieleen. Tekniikka kuulostaa mielenkiintoiselta ja kokeilemisen arvoiselta. Olen joskus aiemmin törmännyt samankaltaiseen tekniikkaan, jonka nimeä en kylläkään muista. Kyseinen tekniikka oli kehitetty auttamaan kokeessa asioiden muistamista. Tekniikka toimi siten, että kuviteltiin kokeeseen luettaessa itsensä luokkahuoneeseen, jossa koe tulee olemaan. Sitten muistettavia asioita ripustettiin eripuolille luokkaa. Esimerkiksi liitutaulusta tulisi mieleen tietyn aiheen asiat ja opettajan pöydästä jokin toinen asia. En tuolloin kokeillut kyseistä tekniikkaa käytännössä mutta muistipalatsi täytyy ottaa kokeiluun.

Ajatusten ohjaaminen

”Väsymys, stressi ja muut ruumista kurittavat olotilat pumppaavat voimat pois. Kun ei ole energiaa, saa negatiivinen ajattelu heti enemmän tilaa. Negatiivinen, ongelmakeskeinen ajattelu on paljon positiivista, ratkaisukeskeistä ajattelua taloudellisempaa: vaatii huomattavasti vähemmän paukkuja sanoa, miten joku ei ole, kuin miten sen pitäisi olla. Niinpä silloin kun akku kitisee tyhjyyttään, on ongelmatilanteissa luontevampaa turvautua negatiiviseen ajatteluun.” Tämä kirjan lainaus kuulostaa todella tutulta. Olen sortunut mainittuun negatiiviseen ajatteluun itse ja tekstiä lukiessani tajusin, että työpaikoilla, joissa ilmapiiri on negatiivinen ja uudet ajatukset helposti hylätään, saattaa usein syynä olla vastuussa olevien johdon henkilöiden väsymys ja stressi. On helpompaa hylätä uudet ideat ja jatkaa samalla tavalla vaikkei tapa olisikaan oikea, kuin keksiä jokin ratkaisu asiaan. Kirja tarjoaa onneksi ratkaisun kuinka negatiivisia ajatuksia voi blokata. Tämä tehdään leimaamalla väsyneet ajatukset. Kun mieleen juolahtaa lannistava tai negatiivinen ajatus, on syytä tutkia omaa olotilaa. Jos on esimerkiksi väsynyt tai kipeä, on hyvä tiedostaa ajatuksen alkuperän johtuvan tästä olotilasta. Tällöin ajatus leimataan, ajattelemalla aktiivisesti: ” Tämä ajatus johtuu siitä, että olen väsynyt tai kipeä.” Tämä kuulostaa oikein järkevältä ja myös hyvin helpolta ratkaisulta muuttaa ajatteluaan positiivisempaan suuntaan.

Haitallisten ajatusmallien blokkaamisen lisäksi, kirjasta löytyy ainakin murehtijan korvaan oivalliselta kuulostava neuvo turhista huolista eroon pääsemiseen. Menetelmän nimi on Tik-Tak ja sen avulla päässä pyörivät huolet saa käännettyä positiivisemmaksi ajatteluksi. Aluksi jaetaan paperiarkki keskeltä pystysuuntaan kahtia. Vasemmalle kirjoitetaan TIK, oikealle TAK. Vasemmalle kirjoitetaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti mielessä olevat huolet ja oikealle myönteisempi näkemys asiasta. Tekniikka kuulostaa todella hyvältä, sillä koen listojen tekemisen jo muutenkin arkeani helpottavana tapana. Olen esimerkiksi huomannut, että kun päässä pyörii paljon tehtäviä asioita, tilannetta helpottaa se, että konkreettisesti kirjoittaa nämä asiat ylös paperille, jolloin on helpompi jäsentää missä järjestyksessä tehtäviä asioita kannattaa lähteä tekemään. Tik Tok menetelmä lähtee siis ehdottomasti heti kokeiluun helpottamaan murehtijan mieltä.

Työperäinen stressi

”Tämänhetkisen psykologian tietämyksen nojalla työmuistisi koko on viidestä seitsemään yksikköä. Sinulla on siis käytössäsi enimmillään noin seitsemän huomiokanavaa. Jokainen havaintosi ja jokainen päähäsi pälkähtävä ajatus varaa aina vähintään yhden huomiokanavan. Jokainen varattu huomiokanava on puolestaan pois käytöstä käsillä olevalta tehtävältä.” Ei ole siis ihme, jos työperäinen stressi on yleistynyt, kun nykyään on normaalia, että työtä pätkittää useat huomiota vaativat asiat kuten sähköpostit, puhelut, viestintäkanavien kuten WhatsAppin viestit sekä kollegoiden kyselyt ja kommentoinnit. Jos huomiota eivät varasta nämä, on työnkuva monesti sellainen, että kerralla olisi oltava monta asiaa hallussa. Voin siis todeta, että stressi ja varsinkin työperäinen sellainen ovat valitettavasti itsellenikin tuttuja käsitteitä. Työasiat jäävät helposti pyörimään mieleeni ja asiaa ei ainakaan helpota tuo nykyään monesti työssä vaadittava monen asian yhtäaikainen tekeminen. Tämän lisäksi nykyään on yleistä, että työpaikoillakin on WhatsApp-ryhmät tai vastaavat viestintäkanavat, jotka ovat kyllä käteviä nopean saavutettavuutensa vuoksi, mutta hankaloittavat työstä irtautumista työpäivän jälkeen, jos ryhmään satelee jatkuvasti työasioista muistuttavia viestejä. Itse näistä kuitenkin koen pahimmaksi kuormittajaksi sen, että työnkuvaan kuuluu liian monen asian yhtäaikainen hallitseminen. Ainakin itsestä tuntuu, että ajan säästämisen ja tehokkaan työskentelyn sijaan, niin sanottu multitasking johtaa vain siihen, että teet monta asiaa vähän sinnepäin etkä ehdi antaa millekään näistä asioista kunnollista työpanosta. Ilokseni työperäistä stressiä voi helpottaa, jo itselleni tutulla tavalla, toimilistojen tekemisellä. Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan ajattelua häiritsevät tehtävät siirretään toimilistaan, siis kirjoitetaan vain itselle johonkin ylös. Tällöin toimilistaan siirretyt tehtävät eivät häiritse keskittymistä ja ajattelutyötä, mutta listaan siirretyt tehtävät tulevat kuitenkin hoidetuksi ajallaan ja mieli saa varmuuden, että tehtävä on hoidossa. Menetelmä on siis hyvin samanlainen kuin jo tälläkin hetkellä käyttämäni listojen tekeminen, jonka olen kyllä kokenut toimivaksi ainakin opiskeluympäristössä. En tiedä toimisiko tekniikka esimerkiksi kahvilatyössä, jota itse teen, sen hektisyyden takia. Toki erinäisiä vuorossa tehtäviä asioita voisi kirjata ylös jolloin ne saisi pois mielestä. Täytyy ottaa myös tämä tekniikka työelämässä kokeiluun.