Sisältömarkkinointi ja sisältöstrategia

Kirjoittaja: Viivi Kuismala

26 huhtikuun, 2022

Lähdeteos: Sisältömarkkinoinnin työkalut

Lähdeteoksen kirjoittaja: Mikko Rummukainen, Ida Hakola, Ilona Hiila

Teoriapisteet: 3

Sisältömarkkinoinnin uudet haasteet 

Oma kiinnostukseni sisältömarkkinointia kohtaan on akatemian ja varsinkin viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut valtavasti. Markkinoinnin koulutusohjelman myötä kiinnostus ja opit ovat kasvaneet huomattavasti lähtökohtaan verrattuna. On ollut mielenkiintoista ja opettavaista päästä työstämään yhdessä muiden koulutusohjelmalaisten kanssa eri vuosikurssien projekteja markkinoinnin eri näkökulmista.  

Mediakolmio 

Mediakolmio on perinteisen markkinointiviestinnän muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Tässä kokonaisuudessa kolme tahoa muodostaa tehokkaan ja selkeän markkinointiviestinnän koneiston. Nämä kolme tahoa ovat Rummukaisen, Hakolan ja Hiilan (2019, 14) mukaan media, mainostajat sekä markkinointiviestintäpalveluiden tarjoajat, eli mainos-, media- ja viestintätoimistot. Digitaaliset alustat ovat tarjonneet tuottajien ja kuluttajien välille täysin uuden ulottuvuuden. Tämä uusi ulottuvuus on tarjonnut valtavasti uusia mahdollisuuksia ja lisää näkyvyyttä. Toisaalta taas näkyvyys on entistä enemmän kilpailtua. Lisähaastetta tuo myös se, että nykyään kuluttajilla on omissa käsissään ja käytössään sama sisällöntuotanto- ja jakelualusta kuin mediayhtiöillä ja isoilla yrityksillä. Elämme maailmassa, jossa kuka tahansa voi julkaista kenelle tahansa, millaista tahansa sisältöä haluamissaan kanavissa.  

Mitä on sisältömarkkinointi? 

Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on luoda arvoa sisällön kohderyhmälle joko neuvojen, opastuksen, viihdyttämisen tai inspiroimisen kautta (Rummukainen, Hakola, Hiila 2019, 33.) Markkinoijilla on uusia haasteita sisältömarkkinoinnin kanssa, sillä kilpailu ihmisten huomiosta on muuttunut. Samasta aiheesta voi puhua niin moni ihminen. Internetissä on myös paljon trolleja ja epätosia asioita. Tämän lisäksi läsnäoloa verkossa vaaditaan niin kuluttajalta kuin brändiltä ja yrityksiltäkin paljon entistä enemmän. Onnistumista mitataan eri tavalla ja paljon laajemmin. Mittarit ovat muuttuneet ja osapuolilta vaaditaan paljon aikaista enemmän.  

Täydellinen sisältöstrategia 

Kirjassa esiteltiin “täydellisen sisältöstrategian kuusi eri osa-aluetta”.  

  1. Tavoitteet ja mittarit 

Määritellään syy, mitä varten yritys tarvitsee sisältöjä onnistuakseen.  

Vanha Kunnon Kahvilankohdalla sisällöntuotanto ja sen kanavat toimivat yhtenä tärkeimpänä tiedotuskanavana asiakkaiden suuntaan. Ilmoitamme aukioloajoista, tarjonnasta, tapahtumista ja mahdollisista erikoisjärjestelyistä. Meidän on onnistuttava tavoittamaan asiakkaat. Jatkossa haluan saada lisättyä ja aktivoitua vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa kanavissamme entisestään. Mistä tiedämme onnistuneemme? Tykkäyksien, reaktioiden ja kommenttien määrä julkaisuissa ja päivityksissä on kasvanut. Meiltä kysellään aktiivisesti asioita sekä kerromme ja jaamme itse myös seuraajillemme aktiivisesti sisältöä.  

  1. Asiakaspersoonat ja ostopolut 

Tärkeimpien asiakaspersoonien määrittely ja näiden persoonien ostopolkujen kartoittaminen.  

Vanha Kunnon Kahvilan asiakaspersoonista olenkin tainnut aikaisemmin puhua jossain edellisessä esseessäni. Asiakaskunta kahvilalla on suhteellisen vakiintunutta ja isoimmat asiakasryhmät ovat selvillä. Tarkkojen ostopolkujen määritys on meidän osaltamme kuitenkin tekemättä. Meille ehdottomasti parhaat kanavat ovat Facebook ja Instagram. Nettisivut ovat kesken, mutta niillä ei ole läheskään niin paljon trafiikkia kuin esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa.  Miten ja mitä kautta tai missä herätämme asiakkaan kiinnostuksen? Entä ostohalun? Miten saamme vahvistettua asiakkaan ostopäätöksen ja viemään sen loppuun asti? Miten eri profiileihin kuuluvat asiakaspersoonat käyttäytyvät ja viettävät aikaansa verkossa? 

Me pystymme pääpiirteittäin määrittelemään meidän asiakaspersoonamme ja jopa heidän ostopolkunsa. Varmasti oikeat vastaukset ja vertailupintaa kuitenkin saisimme, jos saisimme selkeää tutkimustulosta oikeilta asiakkailtamme esimerkiksi kyselyn tai muun vastauslomakkeen avulla. Kirjassa esiteltiin mm. Simppeli asiakaspersoonakortti, johon on helppo täyttää asiakkaan nimi ja kuva, tausta ja demografia, tarpeet, tavoitteet sekä esteet ja harrastukset. Kirjassa esiteltiin myös hyviä asiakashaastattelukysymyksiä esimerkiksi mahdollista tulevaa kyselyä varten. Ostopolkujen määrittämiseen minulle uutena työkaluna nappasin takataskuuni REAN-ostopolun työpohjan.  

  1. Ydintarina ja sisältötyypit 

Ydintarina ja vahvat sisältötyypit ohjaavat luovaa suunnittelua ja antavat sille toimivan pohjan. 

Mikä on viestintämme punainen lanka? Mikä tekee Vanha Kunnon Kahvilasta uniikin ja tunnistettavan? Kirjan “Miten ydintarina kirjoitetaan?” työkalusta poimittuja hyviä apukysymyksiä ydintarinan määrittämistä varten: “Mistä brändi on tulossa? Mitä brändi haluaa saavuttaa tässä maailmassa? Mikä seisoo brändin esteenä?”. (Rummukainen, Hakola, Hiila 2019, 107) Rummukaisen, Hakolan ja Hiilan (2019, 108) mukaan sopiva ja selkeä ydintarina tiivistetään kolmeen napakkaan kappaleeseen.  

  1. Raportointi ja –analyysimalli 

Jatkuvan kehittymisen edellytyksenä ovat toimivat, koko organisaatiota opettavat raportit. 

Mihin suuntaan voimme kehittää omaa toimintaamme? Miten pysymme toimialalla kilpailijoiden edellä? Pelkkä data ei riitä, jos sitä ei osata tulkita oikein, kertovat Rummukainen, Hakola ja Hiila (2019, 116.) Hyvänä esimerkkinä VKK:n kohdalla tässä kohdassa on vielä todella paljon kehitettävää, Selkeää vastuutusta ei ole, kuka raportin koostaa. Meillä ei ole myöskään (vielä) luotuna pohjaa ja suunnitelmaa sille, mitä avainlukuja haluamme tarkastella. Näiden ollessa selviä on selvitettävä, miten ja mitä kautta dataan pääsee käsiksi. Tärkeimpänä ehkä kysymys, kuka meistä projektiryhmäläisistä osaisi parhaiten tulkita dataa? 

  1. Kanavien roolitus ja sisällönjakelun malli 

Kanavien ja niiden roolien määrittely ja roolittaminen. 

Rummukaisen, Hakolan ja Hiilan (2019,126) mukaan hyvä kanavastrategia, minulle tutummalla termillä sosiaalisen median strategia, auttaa myös sisältöjen suunnittelussa. Sisällöt on hyvä olla löydettävissä montaa eri kautta niin. Esimerkiksi somekanavissa heti julkaisun jälkeen tai asiakaspalvelutilanteessa linkkien jakaminen kohti sosiaalisen median sisältöjä.  

Tämän takia meillä esim VKK:lla on lisättävä fyysisten mainosten määrää somekanavista. “Tägää meidät”, “seuraa somessa”, “vinkkaa kaverille” ja perään @vanhakunnonkahvila –tms. Tyyppiset pikkumainokset esim pöydissä ja kahvilan seinillä. Myös työntekijät voivat aktiivisesti “mainostaa” asiakkaille Facebook ja Instagram-tileistämme. Pyöriessämme kahvilalla meidänkin on tarkoitus saada asiakkaiden kasvoja näkyviin enemmän somessamme. Materiaalien kuvaaminen ja hankinta kahvilalla saattaa myös herättää asiakkaiden kiinnostuksen.  

  1. Toimitusprosessi ja sisältötiimin roolit 

“Ole julkaisija, älä mainostaja”, kirjoittavat Rummukainen, Hakola ja Hiila (2019, 135.) Mikä toimii tällä hetkellä parhaiten yrityksen markkinointiviestinnän prosessissa? Mikä sakkaa ja toimii kaikista heikoimmin? Minkä kanssa on ollut haasteita? Mihin haluamme panostaa? 

Meillä on VKK:lla nyt työn alla sisällönsuunnittelu, parempi myöhään, kun ei milloinkaan. Vaikuttavat tekijät, kuten näkökulmat, painotukset ja yhteistyöt kumppaneiden kanssa tulee ottaa vielä otettua paremmin huomioon. Kattava suunnittelu koskisi koko vuotta ja menisi parhaimmassa tapauksessa kvartaalitasosta aina puolivuosittaiseen ja vuosittaiseen suunnitelmaan. Kahvilan kohdalla olemme miettineet vain kesän aikaa, ja siinäkin olemme vasta karkeasti pohtineet sisältöjä. Kesällä, kahvilan pyöriessä ja meidän (projektiryhmän) palaveeratessa viikoittain, olisi hyvä myös jakaa ja jatkaa viikoittaista sisältöjen viikkostatusta. Kirjassa esiteltiin hyvä sisältömarkkinoinnin suunnitteluvaihe, josta listasin itselleni seuraavia kysymyksiä: 

  • “Mitä tavoittelemme? 
  • Kenelle puhumme? 
  • Mihin keskitymme? 
  • Julkaisutahti? 
  • Mitä, missä ja milloin julkaisemme?” (Rummukainen, Hakola ja Hiila 2019, 155) 

Rummukaisen, Hakolan ja Hiilan teos Sisältömarkkinoinnin työkalut (2019) oli mielettömän kattava teos. Siinä oli kansilupauksensa mukaisesti lukuisia eri työkaluja, joita voi hyödyntää ja kokeilla käytännössä. Tästä sai taas monia hyödyllisiä oppeja ja työkaluja tulevaan! 

You May Also Like…

Et taida kuunnella

Kuunteleminen on taito, jonka nykyään yhä harvempi taitaa. Vaikka puhe on maailmassa lisääntynyt, kuunteleminen ei...

Inspiroitunut

Inspiroitunut johtaja – Miten johtaa ja menestyä työelämässä En ole kokenut itse olevani kauhean inspiroitunut...

Puhevalta

Puhe. Olen aina vieroksunut esiintymistä lavoilla ja jotenkin en ole koskaan ollut kiinnostunut mistään puheista tai...

0 kommenttia

Lähetä kommentti