Johdanto

Tälle keväälle viimeinen markkinointia käsittelevä kirja. Tämän jälkeen saa markkinointikirjallisuudesta pitää taukoa. Akatemian kirjalistalta teosta ei löytynyt, siksi koitinkin pysytellä mahdollisimman ennakkoluulottomana. Kirjan alkuosassa aloin jo pelätä, että taas tulee samanlaista markkinointihöpinää, mitä kaikki aiemmatkin kirjat ovat olleet täynnä. Alussa siis verrattiin jälleen nykypäivän markkinointikeinoja ja -työkaluja aikaisempaan perinteiseen massamarkkinointiin, tai kuten kirjassa sanottiin ”traditional top-down marketing”. Tällä tarkoitetaan tavallista laajasti kattavaa markkinointia.

Ennen vanhaa tämä oli ainoa markkinointistrategia käytännössä, koska mitään helpompaa, laajasti kattavaa työkalua ei ollut kehitelty vielä. Oikeassa elämässä tällä tarkoitettiin radio / tv-mainoksia. Mainokset yltävät juuri sille kohderyhmälle, jolla on käytössä radio tai televisio. Kohdentamiselle ei sen kummemmin ollut tehtävissä mitään. Toki lehtimainonta on jokseenkin kohdennettavaa, mutta kuitenkin hankalasti.

Somen monia etuja

Lukuisia asioita on paremmin sosiaalisen median kanavilla mainostaessa. Valtaosa liittyy sisällön kohdennettavuuteen ja potentiaalisten asiakkaiden tavoitettavuuteen. Oikeasti laadukas kohdentaminen on paljon helpommin sanottu kuin tehty. Oikeaoppisen kohdentamisen esiprosesseihin kuuluu kohderyhmän runsas tutkimustyö sekä ostajaprofiilien luominen. Tämän osalta skeittikauppaprojektini on hyvässä asemassa oman harrastuneisuuteni nojalla. Samoin myös tutkimustyö on sellaista, jonka voi lähes laskea viihteeksi. Se yleisestikin lienee syynä, miksi pidän akatemian ulkopuoliset perheyrityksemme ja muut projektit vetävät puoleensa niin kovalla otteella. Tavalla tai toisella toiminta resonoi intohimon kohteideni kanssa mukavasti.

Asiakasinteraktiot

Hyvä pointti nousi esiin lukiessani, asiakkaan kanssa kommunikointi julkisestikin luo luottamusta ja sinetöi asiakkaan kokemaa yhteyden tuntemista yritykseen. Se tietenkin on itsestään selvää, että asiakkaiden Facebook-kommentteihin täytyy vastata. Lisäoivalluksena vielä kuitenkin se, että negatiivisten kommenttien käsitteleminen julkisesti antaa positiivista kuvaa brändistä. Etenkin, jos pystyy käsittelemään epämukaviakin kommentteja inhimillisesti ja ystävällisesti. Tällaisia tapauksia ei vielä muistaakseni ole tullut vastaan, mutta parempi varautua tiedostavasti jo etukäteen. Nyt kun miettii, mistä itse tykkäisin erityisen paljon asiakkaan roolissa, niin tulee mieleen ihan näennäisesti turhatkin vastaukset, kuten arvostelun jättämiseen vastaus yritykseltä vaikkapa Googlessa. Tätä voisin ihan hyvillä mielin hyödyntää asuntoautofirman Google arvosteluissa, pieni kiitollisuuden ilmaisukin edes.

Toinen suosittu asia nykypäivän sosiaalisessa mediassa on esimerkiksi kyselyt ja muut interaktiiviset härvelit. Homman nimi on siis luoda vuorovaikutukselle tilaa, sekä asiakkaiden keskuudessa, että asiakkaan ja itse yrityksen välillä. Hupaisaahan se on, kun yritykset ovat mukana julkisissa keskusteluissa, etenkin, jos kenties saa huumorin otettua peliin mukaan. Skeittikaupan imagoa on pyritty suuntaamaan juuri tällaiseen rentouteen sosiaalisen median näkyvyydellä. Vielä käyttämättömäksi jäänyt keino, esimerkiksi muiden julkaisuihin kommentointi tai vastaava, ei välttämättä olisi lainkaan huono lisäys somestrategiaamme. Kaiken tämän yhteisössä läsnä olemisen ohella karttuu ja selkenee kohderyhmätkin. Skeittikaupan toiminnassa, kuten myös asuntoautoliikkeen toiminnassa, näitä temppuja voisi hyvinkin pitää kilpailuetuinakin. Erinomainen tapa olla lähempänä asiakasta tunteen tasolla ja välttyä kylmältä korporaatiostigmalta.

Ehkä tarinankerronta ei olekaan kauheaa

Ilmiselvä kehityskohta ja hyödyllinen työkalu on pureva tarinankerronta, varsinkin nopeatahtisessa sosiaalisessa mediassa. Tällaisten ideoimisessa on aina ongelmia, en ymmärrä. Tarinat ovat sen verran hyvä tapa luoda asiakkaaseen tiedostamaton yhteys, että niiden käyttämättä jättäminen on vain tyhmää. Olen kuitenkin kuvitellut tarinointia jotenkin hankalan kautta aina. Kirjasta sain kasan hyviä kysymyksiä, joista pystyisi muodostaa vaikka minkälaisia tarinoita. Esimerkkeinä vaikka perustamistarina, oman inspiraation lähde toimialalle lähtemiselle, muistettavimmat asiakastarinat. Kenties näissä voi tulla hyödyksi Akatemialta opitut reflektointitaidot! Tätä aihealuetta täytyy tutkia syvemmälle.

Liittyen aiemmin mainittuun asiakasinteraktiivisuuteen, kukaan ei estä kysymästä vaikka asiakkaalta jonkinlaista tarinaa. Tällöin saa kaksi lintua yhdellä kivellä, mukavaa tarinankerrontaa sekä asiakkaaseen kohdistuvaa vuorovaikutusta. Voisin hyvinkin myös kuvitella, että skeittikauppa jakaisi jonkun aktiivisen harrastelijan hienon skeittivideon Instagramissa. Tällä tavalla brändille saa luotua arvoa, kun kohderyhmään kuuluvan skeittaajan video jaetaan ja tämä tuntuisi skeittaajasta kunnialliselta tapahtumalta, esimerkiksi. Tähän tulisi kuitenkin olla tietty määrä näkyvyyttä entuudestaan.

Somen ja liiketoiminnan synergia

Sosiaalisen median yhdistäminen yrityksen toimintaan on myös tavoiteltava tilanne. Yrityksen someolemus ja todellisen elämän olemus pitäisi olla identtinen. Silloin saa synnytettyä kokonaisuudesta synergisen, somekanavat tukisivat toimintaa yleisesti ja vice versa. Täten saadaan maksimoitua asiakkaiden aktiivisuuden somen puolellakin, jotta ei tarvitse erikseen muistutella käymään sometileillä. Johonkin pisteeseen sitäkin joutuu tehdä siitä huolimatta.

Lopettelu

Tähän päätän tämän reflektion. Lopputulos oli yllättävä jopa. Ideoita alkoi syntyä aivan huolella jatkotoimenpiteisiin, kuten kirjoista tulisikin. Kenties aikaisemmin ajatustapani on ollut enemmän korporatiivinen, kuin inhimillinen sosiaalisen median osalta ainakin. Positiivinen tunne jäi tästä käteen.