Taito tehdä hyvä vaikutus

Kirjoittaja: Christian Kiviranta

11 huhtikuun, 2023

Lähdeteos: Taito tehdä hyvä vaikutus

Lähdeteoksen kirjoittaja: Angela Ahola

Teoriapisteet: 2

Ensivaikutelman merkitys on erittäin suuri ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Arvioimme uuden henkilön tavatessamme kahta asiaa: lämpöä ja pätevyyttä. Lämpö-kylmyys- akselilla arvioimme sen, kuinka paljon voimme toiseen henkilöön luottaa. Onko hän ystävä vai vihollinen? Jos toinen hymyilee lämpöä säteilevästi ja kädet ovat esillä, niin tulkitsemme hänet luotettavaksi. Ja toisaalta emme koe luotettavana henkilöä, joka ei hymyile lainkaan tai joka osoittaa vihaisuutta ilmeellään samalla pitäen kämmenet suljettuna tai piilossa. Luotettavuuden arviointi on ihmiselle automaattinen reaktio, ja emme voi olla tekemättä luotettavuusarviota ensitapaamisella. Varovaisuus ja onnistuneet arviot ovat pitäneet ihmislajin elossa kautta aikojen. Siksi onkin syytä ehkä jopa hieman ylikorostaa luottamuksen merkkejä ensitapaamisella, sillä jo syntynyttä ensivaikutelmaa voi olla vaikeaa muuttaa. Ihmisillä on taipumus pysyä niissä havainnoissa, jotka on tehty ja etsiä vahvistusta niille. Tästä ilmiöstä puhutaan nimellä vahvistusharha.

Pätevyyttä arvioidaan luotettavuuden jälkeen. Onko henkilö kyvykäs toteuttamaan aikeensa? Lämmin ja pätevä ihminen on ystävistä parhain ja mainio johtaja, kun taas kylmä ja pätevä henkilö saa sinut pelkäämään. Lämpimiä ja epäpäteviä säälimme, ja kylmiä ja epäpäteviä halveksumme. Kuinka vaikutelma pätevyydestä luodaan? Se ilmenee eleillä, ilmeillä, katseella, pukeutumisella, asennoilla ja kaikella muulla, joka viestii ihmisen sosiaalisesta asemasta ja kyvykkyydestä. Usein kauneus yhdistetään luotettavuuteen ja pätevyyteen, vaikka suoranaisesti tällaista yhteyttä ei voida tehdä. Tätä ilmiötä kutsutaan halo- efektiksi. Tämän takia esimerkiksi tuotteita mainostetaan kauniilla ihmisillä; se herättää kuluttajissa luottamuksen tuotteen laadusta ja ylivertaisuudesta.

Johtajat toimivat eri tavalla kuin muut, jokin piirre tai toimintatapa erottaa heidät muusta ryhmästä. Eläimillä se voi olla esimerkiksi mahtavimmat pyrstösulat tai aggressiivisuus. Ihmisjohtajille tyypillisiä piirteitä ovat olleet mm. matala ääni ja äänentaajuuden vaihtelu, maltilliset liikkeet, pituus, fyysinen koko ja tilan ottaminen haltuun leveillä asennoilla. Vaikka olemme lajina kehittyneet, niin tällaiset primitiiviset seikat ohjaavat edelleen ihmisten toimintaa yhteisöissä. Pätevin ei välttämättä ole johtaja, vaan se joka on voimakkain tai aggressiivisin. Tämä ilmenee hyvin erityisesti maailmanpolitiikassa. Epävakaina aikoina ihmiset alkukantaisesti myös turvautuvat vahvoihin johtajiin, jotka kykenevät puolustamaan yhteisiä etuja. Kaikki ryhmät muodostavat lähtökohtaisesti omanlaisensa hierarkian ja sen tarkoitus on sujuvoittaa sosiaalista vuorovaikutusta ja vähentää konflikteja. Artessa hierarkia ilmenee esimerkiksi siinä, kuinka paljon kullakin on valtaa vaikuttaa asioihin. Usein myös se kuinka paljon puhuu, on osoitus vallasta, puheen ollessa vallankäytön muoto. Näin ollen mitä vähemmän puhut tai otat kantaa asioihin, sitä vähemmän sinulla saattaa olla valtaa vaikuttaa asioihin. Toisaalta kysymys ei ole vain määrästä vaan myös laadusta: Ei se ole olennaista mitä sanot, vaan miten sanot. Näin ollen mitä mainioin pointti voi mennä ohi, jos se sanotaan heiveröisellä äänellä ohimennen laskevalla intonaatiolla. Se ei siis vakuuta kuulijoita asian merkitsevyydestä. Tällaiset seikat on syytä ottaa huomioon erityisesti siinä vaiheessa, kun mennään esimerkiksi bisnesneuvotteluihin tekemään vaikutus toiseen osapuoleen.

Haluan itse pyrkiä luomaan itsestäni sellaisen ensivaikutelman, joka vastaa sitä millaisena itse pidän itseäni. Jos pidän itseäni luotettavana ja huumorintajuisena, niin sillä ei ole merkitystä, jos en pysty viestimään sitä toiselle osapuolelle. Olemalla rohkeasti autenttisempi ja spontaanimpi varmistan sen, että minusta tuleva vaikutelma vastaa sitä mitä itse koen myös olevani. Ja toisaalta mitä enemmän pyrin kontrolloimaan tunteitani ja reaktiota, niin sitä epäautenttisempi olen. Innostaako jokin? Näytä se. Eri mieltä jostakin? Senkin voi ilmaista suoraan! On myös tärkeää muistaa, ettei koskaan pitäisi olla tarvetta nostaa itseään muiden yläpuolelle, saati sitten alistua muiden valtaan. Koen, että olisi pyrittävä tasavertaisuuteen kaikkien kesken. Kun olemme tasavertaisia niin olemme myös aidompia, koska emme enää pelkää toisten reaktioita tunteita herättäviin asioihin.

Haluan, että Artessa alettaisiin kiinnittämään enemmän huomiota vuorovaikutuksen eri osa-alueisiin. Voisimmeko esimerkiksi tuoda kosketuksen osaksi organisaatiokulttuuria ja lisätä luottamusta sitä kautta? Entä kuinka hyviä olemme tunnistamaan toistemme tunteita ja reagoimaan niihin? Entäpä omat tunteemme, tunnistammeko ne ja pystymmekö todella ilmaisemaan niitä autenttisesti? Millaisen vaikutuksen teemme toisiimme tunnetasolla? Paljon kysymyksiä ja paljon pohdittavaa, ja vielä enemmän tarvetta viedä asioita käytäntöön. Vuorovaikuttaminen pohjautuu tunteisiin ja tunteita todentotta joutuu akatemialla kokemaan, ilmaisemaan ja tunnistamaan. Se on varsin mahtavaa se!

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti