Kirsti Paakkasen elämäntarina on oikeastaan kiinnostanut minua pidemmän aikaa. Ihailen ihmisiä, jotka saavat tilaisuuden tarttua mahdollisuuksiin ja osaavat käyttää sen tilaisuuden/tilaisuudet mainiosti hyväkseen. Elämäkertaan yleensä liittyy kuvat ja jos keskellä on valokuvaliite, niin katson mielellään ensin kaikki valokuvat. Se nostattaa jo etukäteen ajatuksia ja tunteita minussa ja valmistaudun näin jo lukemaani. Kuvia katsoessa voin päästää ajatukseni, sekä mielikuvitukseni valloilleen ja pohtia asioita siten, etten oikeasti niitä vielä tiedä. Tällaiset arjen toiminnot kasvattavat omien teorioiden mukaan mielikuvitusta.

Tämän kirjan lukemisen tavoite on oikeastaan vain tutustua mielenkiintoiseen ihmiseen, naiseen, yrittäjään ja visionääriin. Hän on oman aikakautensa aarre ja se on vaatinut varmasti hänen kohdallaan erilaisten esteiden ylittämistä ihan jo sukupuolenkin takia. Tiedän jo etukäteen sen, ettei hän myöskään syntynyt rikkaaseen perheeseen, vaan vaatimattomiin oloihin. Se lisää aina omalla kohdalla menestyjiin kohdistuvaa kiinnostusta, kun lähtökohdat eivät ole olleet tähtitieteellisen hyviä. En ole kovinkaan paljoa kiinnostunut edes lukemaan ihmisistä, kuten Björn Wahlroos tai Elon Musk.  Kun syntyy kultalusikka suussa ja menestys ei ole ollut niin vaikeasti tavoiteltavaa, se ei tunnu kovin kiinnostavalta. Mikään ei toki ole mustavalkoista ja tästäkin porukasta löytyy kiinnostavia ihmisiä, mutta linjaus koski sitä, miten asia yleensä on.

Tasa-arvosta

Korjattavaa löytyy tasa-arvollisten asioiden suhteen vielä tänäkin päivänä, mutta aikakausi, josta kirja kertoo, on tasa-arvon suhteen vähemmän edistyksellisempää, kuin se nyt on. Tasa-arvo ja sen nouseminen on ollut voimavara ja toiminut sukupolvikokemuksena samanikäisille ihmisille, kuin Kirsti. Tuntuu hirveältä ajatella, miten naista ei ole nähty samalla tavalla työelämään sopivana. Tai moneen muuhunkaan asiaan. Se on varsinkin itselleni vaikea ajatella, koska en ole oppinut tällaiseen ajatusmalliin koskaan. Minun perheessä naiset ovat tehneet moninaisia asioita ja sukupuoli ei sinänsä ole ollut este millekään asialle. Ystäväpiiriini kuuluu myös todella paljon naisia, jotka tekevät erilaisia asioita, en siksi osaa ajatella, ettei nainen sopisi johonkin rooliin. Monesti koen, että johtorooleissa nainen toimii paremmin, mutta tämä on toki yksilökohtaista, en voi yleistää asiaa.

Kirstin yrityksissä tasa-arvo oli korkealla tasolla ja se ei tarkoittanut pelkästään sitä, että tasa-arvo niissä olisi koskenut vain pelkästään sukupuolellisia ominaisuuksia. Esimerkiksi eri ikäisiä ihmisiä työskenteli yrityksissä, joita Kirsti johti. Kirstin johtama Womena on yritys, jonka perustajanakin Kirsti toimi. Hän loi hyvän pohjan Womenaan ja vaikka se kasvoikin monessa suhteessa, niin nämä hyvät käytännöt säilyivät. Työntekijöiltä vaadittiin paljon, vastuuta tuli, mutta sen myötä tuli myös vapautta. Tämä asia olisi tärkeää itsellenikin työelämässä.

Koen, että tasa-arvon toteutuminen on todella tärkeää Heigassa. Itselleni se on, mutta uskon heigalaisten jakavan mielipiteeni täysin. Meillä ei ole ensinnäkään kauhean sukupuolittunut meininki, kaikki tekee vähän kaikkea. Meillä valittiin toista kertaa tiimiliideriksi nainen ja muutenkin koen, ettei sukupuolen takia kukaan jätä sanomatta asioita. En myöskään koe syrjintää ikäni suhteen koskaan tai muuta vastaavaa. Se on ihmeellistä ja mukavaa, miten hyvin heigalaiset on ottanut tässä kohtaa minut vastaan, koska ikäero voi olla vaikea tai liian jännittävä asia näin läheisessä tiimityössä mitä teemme. Tasa-arvo toteutuu tässäkin suhteessa. Toisaalta oma persoonani on sellainen, että koitan liikaa olla tuijottamatta ikään tai mitä ihminen tietää sen iän takana. Tai ulkonäköön tai mihinkään muuhunkaan seikkaan, johon voi perustaa liikaa oletuksia. Vaikka jollakin ei ole sama määrä vuosia plakkarissa, kuin minulla, niin hän voi silti olla monessa asiassa taitava ja saatan oppiakin häneltä jotain. Mielen on hyvä olla avoin, kun elää ja hengittää maailmassa.

Lopuksi

Ihailen paljon Kirstiä siinä, miten edelläkävijän kulttuuri hänen yrityksissään vallitsi. Markkinoinnista kiinnostuneena haluaisin oppia häneltä brändin yhtenäistämisestä ja asiakaskokemuksista. Huomasin, että meissä samanlaista on se, että tunteella eläminen kuuluu molempien repertuaariin. Ymmärrän, että asiakkaiden parissa se voi olla arvostettavakin kyky. Ja samalla markkinoinnissa voi ymmärtää sitä kautta, mikä vetoaa ihmisiin.

Kirja oli mielenkiintoinen ja ensimmäinen kirja, jonka kuuntelin ja josta tein esseen sen jälkeen. Se itsessään oli erilainen kokemus. Tuntui, että asioita meni välillä ohi, joten pitänee harjoitella lisää kirjojen kuuntelua. Ajattelin vielä lukea tämän kirjan myöhemmin, koska siinä oli hyviä oppeja ja oivalluksia, mistä hyödyn varmasti.

Rock Åkerlund

Projektitoimisto Heiga osk

www.heiga.fi