Supervoimani ADHD

Kirjoittaja: Antti Pihlavamäki

30 tammikuun, 2024

Lähdeteos: Supervoimani ADHD

Lähdeteoksen kirjoittaja: Sari-Marika Durchman

Teoriapisteet: 2

Luin Sari-Marika Durchmanin Supervoimani ADHD kirjan, sillä myös minulla on diagnosoitu ADHD. Tämä olikin itselle todella samaistuttava kirja, sillä se ei käsitellyt juuri niitä huonoja puolia, vaan keskittyi enemmän näkemään hopeareunuksia asiassa. Olen itsekin etenkin nuorempana joutunut kokemaan hankaluuksia vilkkauden takia, eivätkä oppimisvaikeudet, lukihäiriöt tai hahmottamishäiriöt ole tätä helpottanut.

Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että minulla on ADHD, sillä koen sen enemmän lahjana kuin taakkana. Loputon energia, multitaskaus, seikkailun halu, riskinotto kyky ja mahdollisuuksien näkeminen esteiden takaa ovat kaikki ominaisia useimmille ADHD omaaville ihmisille, myös minulle.

Tässä reflektiossa tulen käymään läpi omaa perspektiiviä ja kokemuksia, minkälaista on ollut elää ADHD elämää. Miten se vaikuttaa oppimiseeni, arkeeni ja työhöni. Reflektion tavoitteena on herättää lukijoissa ajatuksia siitä, ettei ADHD ole paha asia.

Mikä on ADHD?

ADHD tulee sanoista Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder, suomennettuna aktiivisuuden ja tarkkaivaisuuden häiriö. ADHD on siitä mielenkiintoinen, sillä sitä on monenlaista ja se voi esiintyä usealla eri tavalla. Joillakin ADHD voi olla todella suurta ja toisilla taas lähes huomaamatonta. Itseni on nuorempana diagnosoitu F90.0 diagnoosilla, eli juuri aktiivisuuden ja tarkkaivaisuuden häiriönä.

ADHD:n oppiminen

En itse pidä ADHD yleisesti sairautena ainakaan omalla kohdallani, vaikka siihen diagnoosi on ja jotkut myös hoitavat sitä lääkityksellä. Pidän sitä enemmän omana karaktäärisenä luonteena, että olen puhelias, energinen ja teen kymmentä asiaa samaan aikaan ja eri aikaan. Tämä ei ole aina ollut helppoa, sillä koen että se on kaukana siitä koulu muotista mitä peruskoulussa haettiin. Olen aina ollut innokas kouluun lähtijä, aluksi ystävien takia, myöhemmin myös oppimisen takia. Uskonkin että omilla opettajillani on ollut matkan varrella suuri merkitys siihen, että olen uskaltanut olla tällainen, kun olen.

Mitä tulee oppimiseen, on sitä yritetty työntää minulle väärällä tavalla. En ikinä ole oppinut pänttäämällä ja vain pulpettia kuluttamalla hirveän hyvin. Oppimiseni peruskoulussa tapahtui pitkälti kuuntelemalla opettajaa ja kyseenalaistamalla kaiken. Onneksi opettajat jaksoivat minua ja ovat tuntuneet muistelevan myös hyvällä.

Kun olen tullut Tiimiakatemialle ja lukenut, kuunnellut, kokenut, keskustellut ja nähnyt paljon meidän vallitsevaa pedagogiikkaa, missä vastuu oppimisesta on siirretty yksilölle, on se avannut täysin uudenlaisen oppimisen ulottuvuuden itselle. Vapaus omasta oppimistyylistä. Kuinka iso ja merkittävä tekijä se voikaan olla niin opille kuin sen mielekkyydelle. Se kun kukaan ei pakota sinua minkäänlaiseen muottiin ja kerro sinulle tapaa, kuinka sinun tulee oppia. Suurella vapaudella on myös suuri vastuu, sillä kukaan ei pakota sinua oppimaan, vaan toiminnan tulee lähteä omasta selkärangasta.

Miten ADHD näkyy ammattimaisuudessani?

ADHD ihmiset elävät virikkeillä ja ovat luontaisesti elämys ja seikkailuhaluisia ihmisiä. Tämä ehkä näkyy omana suuntautumisena projekteissa, sillä ne painottuvat pitkälti elämysalaan, missä virikkeitä stimuloidaan joka puolelta. Vaihtuvat ympäristöt, tehtävät ja luova vapaus toimia ohjelman vetäjänä on itselle mielipuuhaa.

Muuten olen luova, energinen tekijä, luova, joka ei pelkää haasteita ja uskonkin tähän vaikuttavan suuresti juuri ADHD:ni. Kun pohdin omaa asemaani tiimissä tai projekteissa, en koe ADHD:sta olevan minkäänlaista haittaa, pikemmin hyötyä. Toki monessa asiassa olen joutunut pohtimaan omaa aktiivisuutta, että tuon kuitenkin kaiken tarvittavan pöytään, mutta annan myös tilaa muille. Tämä on kuitenkin helposti opittava asia ja koen että Tiimiakatemian aikana olen kehittynyt jo paljon asiassa. Tämä on myös yksi asia minkä vuoksi en koe ADHD:ta sairautena, sillä eihän ujouskaan ole. Miksi se, että joku on vilkas ja energinen tarkoittaa sairautta ja hiljainen ja vähä energinen ei? Koen tämän enemmän persoonallisena ääripäänä. Tiimissä villien ja äänekkäiden pitää oppia antamaan tilaa muille ja hiljaisten ja rauhallisten tulee oppia ottamaan tilaa. Molemmissa tilanteissa on opittavia asioita, missä kuka tahansa pystyy onnistumaan oikeanlaisessa ympäristössä yhteisellä tavoitteella.

ADHD arki

Arjessa ADHD huomaan jatkuvina kokeiluina ja energisestä elämän halusta. Itse huomaan että minulla aina jokin juttu menoillaan. Milloin pudotan painoa, milloin opettelen Espanjaa ja milloin harjoittelen tatuointien tekoa. Arki elämässä löytyy siis aina jokin juttu mitä tehdä. Perinteinen kotiarki ei myöskään ole pitkäaikainen juttuni, vaan sen ympärille tarvitsen erilaisia retkiä ja kokemuksia. Minulla pienestä asti tietynlaine paine elää elämää mahdollisimman täysiä ja haalia mahdollisimman paljon kokemuksia.

Työarjessa minulla on kestänyt pitkään löytää omanlainen balanssi niin että työ pysyy mielekkäänä ja tulee hoidettua. Teen arjessa tosi sekalaisesti hommia, eikä minulla ole juuri mitään tiukkaa kalenteri aikataulua. Aikataulutan vain pakolliset asiat, missä minun pitää olla ja jonkinlaisia deadlineja luon muuten töille. Luotan omaan selkärankaan, että saan hommat hoidettua, sillä kaikki on vain minua itseäni varten. Sen vuoksi olen akatemiallakin monelle tuttu näky. Multitaskaan monia asioita päivän aikana, sillä hyvä vaihtelu pitää päivät aina mielenkiintoisina, eikä päivä ala maistua puurolta. Jos joskus tuntuu, ettei ole fiilistä tehdä, niin en tee vaan hoidan asian toisena päivänä. Tämä taktiikka ei ole kaikille, mutta minun mielestäni on tärkeää löytää ne itselle toimivat asiat ja toimintamallit.

Yleisiä ajatuksia kirjasta ja ADHD:sta

Kirja oli mielestäni erinomainen kertomaan ADHD:n hyviä puolia ja se mielestäni poistaa tietynlaista stigmaa, minkä koen ADHD:lla olevan. ADHD:ssa on useita positiivisia piirteitä yrittäjyyteen ja tunnistan ne itsekkin ja ne voivat olla osa syy miksi olen täällä.

Mitä oppimiseen ja opiskeluun tulee niin koen, että oman oppimistyylin löytäminen voi olla normaalia haastavampaa, sillä se voi olla hyvin normista poikkeavaa.

Halusin kirjoittaa tämän reflektion todella oma kohtaisesti ja jakaa myös oman diagnoosini, sillä haluan että kukaan ei häpeäisi tai pitäisi itseään outona ADHD takia. Siinä monia supervoimia, mutta myös pieniä heikkouksia, kuitenkin heikkouksia voi kehittää ja niiden kanssa pystyy oppia toimimaan.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti