Puoliksi suunniteltu on puoliksi tehty – niinkuin kertoo vanha sanontakin. Strategian tekemisestä puhutaan paljon, mutta teot saattavat jäädä suurelta osin puuhastelun tasolle. Strategian sisällyttäminen liiketoimintaan on edellytys sen kehittymiselle. Sen vuoksi valitsinkin tämän kirjan ottaakseni vieläkin paremmin selvää, mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten voisin hyödyntää sitä vielä paljon paremmin omassa tekemisessäni. Projekteissa menestyminen pidemmän aikavälin tähtäimellä on suotavaa, eikä pelkkä puuhastelun taso riitä siihen. Onnekseni pidän paljon suunnittelemisesta, jota olenkin jo päässyt hiomaan esimerkiksi LYS studios projektissani. Kirja esitteli paljon tuntematomia työkaluja joita hyödyntää tekemisessä, mutta myös paljon sellaisia jotka jollakin tasolla ovat jo tuttuja tai aiemmin käytettyjä. Jokaista luettua työkalun käyttötarkoitusta en sen koomin enää viimeisen sivun luettuani muista, mutta se tuskin on tarkoituskaan. Poimin kirjasta sellaiset työkalut joiden uskon hyödyttävän minua tämän hetkisissä projekteissani.  

Balanced scoreboard – tasapainotettu mittaristo (BSC) 

Tämän työkalun tarkoitus on ohjata liiketoiminnan operatiivista toimintaa mittareilla sekä toimintasuunnitelman avulla. Työkalu sopii toimintaan jonka oletetaan olevan hankalasti mitattavissa, kuten asiakastyytyväisyys tulevaisuudessa tai toimintaprosessien kehittäminen. Ensin tulee tietää, mitä strategialla halutaan ajaa takaa, mikä on sen tahtotila? Esimerkiksi meillä LYS studiosilla se on olla Keski-Suomen yksi johtavimmista markkinointitoimistoista, sisältäen useat muut laajennukseet pyrkivät tavoitteet. Seuraavaksi tulee tietää kriittinen menestystila, mikä meidän tapauksessa tarkoittaa jatkuvaa oppimisen hyödyntämistä ja kilpailuetua siinä mielessä, että Keski-Suomessa juuri samankaltaisia palveluita ei toistaiseksi ole niin paljon, kuin esimerkiksi Helsingin suunnilla. Avainmittareiksi valitsemme tämän tiedon pohjalta erottuvuuden sekä trendien perässä pysymisen. Negatiivisina piirteinä puolestaan referenssien puuttuminen toistaikseksi. Loppupeleissä tämän työkalun hahmottaminen on hyvinkin yksinkertaista. On vain mietittävä, mitkä ovat sellaisia tekijöitä jotka vaikuttavat toimintaan halutulla tavallaa ja vievät prosessia kohti tavoitteita. Lopputuotoksena syntyy toimintasuunnitelma jonka pohjalta lähteä kehittämään toimintaa siihen suuntaan joita avainmittarit meille kertoivat.  

Benchmarking 

Englannin kielestä muodostuva termi, jota käytetään jonkin asian vertailukohtana. Esimerkkinä voimme tarkastella vaikkapa jotakin tiettyä yritystä joiden hyviä piirteitä ihailemme. Tämän jälkeen keräämme yrityksen toiminnasta niitä hyviä piirteitä, joita voisimme hyödnytää omassa tekemisessämme. Selkeästi kertoen tavoitteena on siis kerätä tietoja ja taitoja joita voimme soveltaa omassa toiminnassamme. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kopioida toimintaa suoraan itselleen käytettäväksi, vaan soveltaa sitä käytäntöön. Usein vertailunkohteeksi valitaan myös jokin tietty osa-alue, jota haluamme kehittää paremmaksi. Se voi liittyä mm. markkinointiin tai tuotannonprosesseihin. Tästä vaiheesta onkin hyvä aloittaa prosessi, kun tiedämme tarkemmin omat kehityskohteemme. 

Olen joskus aiemmin käyttänyt tätä työkalua, mutta en niin tietoisesti että voisin kertoa olevani mestari sen käyttämisessä. Mielestäni tätä työkalua olisi myös hyvä hyödyntää LYS studiosin kehittämisessä vielä, kun olemme kehittelemässä toimintamme strategista puolta hyvälle pohjalle kohti virallista starttausta. 

SWOT-analyysi 

Itselleni henkilökohtaisesti tutuin työkalu strategian ohjaamiseen. Tämä työkalu on mielestäni hyödyllisin melkeimpä jokaista projektia käytettäessä, koska swot-analyysi kertoo johdonmukaisesti mahdolliset onnistumiset sekä epäonnistumiset. Swot-analyysi mahdollistaa tulevien epäonnistumisien ennnakoinnin ja mahdollisuuksein maksimoinnin tuottaen lopputulokseksi kokonaiskuvan yrityksen tämän hetkisestä tilanteesta. Analyysin tekeminen vaatii kuitenkin perusteellista pohjatyötä, eli minun on tunnettava hyvin esimerksi oman projektini toimintaympäristö ja projektin tarkoitus. Ilman hyvää projektin tuntemusta analyysiin voidaan kerätä pitkä lista epäolennaisia asioita tai itsestäänselvyyksiä.  

Swot-analyysi sisältää seuraavat osa-alueet: 

Vahvuudet – miten käyttää hyväksi ja vahvistaa? 

Heikkoudet – miten poistaa, lieventää tai välttää? 

Mahdollisuudet – miten varmistaa hyödnytämien? 

Uhat – miten poistaa, lieventää tai kääntää ne voiton puolelle? 

Olemme LYS studios projektissamme ajatelleet käytää kyseistä työkalua hyödyksemme. On hyvä tuntea minkälaisia mahdollisuuksia, vahvuuksia, heikkouksia tai hyötyjä projektissamme on, sillä markkinointitoimistojen perustaminen tuntuu nykypäivänä olevan eräänlainen trendi. Vaikka kysyntää on paljon esimerkiksi sisällöntuotannon tekijöille, meidän on osattava silti erottua joukosta parhaimpien mahdollisuuksien mukaan. Uskonkin, että tämän analyysin hyödyntämien auttaa meitä kehittämään ja käyttämään paremmin eri erottuvuus tekijöitä.  

Lopuksi 

Strategiatyö vaatii loppupeleissä myös joustavuutta, sillä aina kaikki ei voi mennä suunnitelmien mukaisesti. Muutoksia tulee jatkuvasti, mutta hyvä strategia mahdollistaa myös äkilliset käänteet. Nyt kun tiedostan erilaisia työkaluja jotia voin hyödyntää omassa strategisessa osaamisessani – toimii nämä hyvänä lähtökohtana myös mahdollisille muutoksien hallitsemisen tilanteille. Kirjassa oli myös paljon muitakin hyviä työkaluja, joita en tässä ollenkaan maininnut, mutta 20 työkalun käsitteleminen yhdessä kirjassa tuo melkoisen tietotulvan eikä ajatus pysynyt täysin kasassa jokaisen kohdalla. Siispä tulen varmasti palaamaan niihin vielä myöhemminkin.