Tällä kertaa LYS studios projektia tukeakseni luin suosittelun pohjalta Johanna Catanin kirjoittaman väitöskirjan Yritystapahtuma kontekstina ja kulttuurisena kokemuksena. En ole aiemmin lukenut minkäänlaista väitöskirjaa joten oli ihan mielenkiintoista lukea hieman eri tavalla kirjoitettua teksiä. Huomasin väitöskirjan sisällön olevan asiallisempaa kuin normaalin ammattikirjallisuuden kirjoitustyylin sisältö. Tämä teos on kirjoitettu jo vuonna 2008, joten sen sisältöä on mielestäni hieman sovellettava nykypäivään sopivaksi. Pääosin tämä kirja sisälsi todella hyvin yritystapahtumassa huomioon otettavia tekijöitä ja luonteenpiirteitä. 

Kirja sisälsi tapahtuman sisällön kerronnan lisäksi paljon mielenkiintoisia näkemyksiä ja elementtejä markkinoinnista kuten brändi, brändi-kokemus ja sen merkityksellisyys. Oikeastaan merkityksellisyys nousi kirjassa tärkeimpänä pointtina jota verrattiin monessa eri muodossa. Markkinoinnin näkökulmasta vertauskohtina käytettiin mm. erilaisia kokemuksellisia markkinoinnin muotoja, jotka olivat kaikki minulle uudenlaisia termejä vaikka olisivatkin olleet entuudestaan tuttuja. Tällaisia olivat esimerkiksi aistimuksiin perustuva markkinointi (osallistuja kokee aistiensa kautta brändin lisäarvon), ajatusmarkkinointi (älyä ja luovaa ajattelua ohjaava toiminta) sekä tunnemarkkinointi (vetoaa osallistujan sisäisiin tuntemuksiin ja emootioihin).  

Pääteema eli tapahtumat pitivät myös sisällään paljon erilaisia termejä jotka ohjaavat tapahtuman rakennetta ja sisältöä. Termit ovat hyvin samankaltaisia kuin mitä markkinoinnin termeissä kirja esitteli kuten aistit, merkityksellisyys ja tunteet. Tapahtumansisällöt joihin kuuluu tapahtuman kulku, sen luonne, aktiviteetit sekä tapahtumaan osallistujat ovat jaoteltu erilaisiin kategoreoihin –  aisti-, hyöty- ja joukkoonkuulumistapahtumat. Jokaisella kategorialla on hieman erilainen rakenne kuten esimerkiksi hyötytapahtumassa osallistuja hyötyy osallistumisestaaan konkreettisella tiedolla jota tapahtuman esimerkiksi esiintyjä on jakanut tai osallistuna on saanut uusia hyödyllisiä verkostoja käyttöönsä. Aistitapahtumassa puolestaan korostuvat sen viihteellisyys ja ohjelmallisuus, mikä saattaa yllättää osallistujan joko positiivisesti tai negatiivisesti. Joukkotapahtumassa suurimpana piirteenä esiintyy osallistujien aktiivituus sekä vuorovaikutus. 

Kuinka saadaan aikaan merkityksellinen yritystapahtuma? 

Olemme suunnittelemassa LYS studios:sin brändin lanseeraustilaisuutta, jonka idea sai alkunsa markkinoinnin koulutusohjelmasta toisen työryhmän johdosta johon emme itse projektin osallisina saaneet osallistua. En tiedä olisimmeko itse saaneet Lindan kanssa tällaista ideaa mieleemme, sillä olemme tällä hetkellä hyvin syvällä strategisessa maailmassa projektin osalta. Tässa tapauksessa huomasimme miten tärkeää on viedä projektin työstämistä myös muidenkin akatemialaisten käsiteltäväksi. Muut voivat saada aikaan sellaisia ideoita joita itse ei ole tullut ajatelleeksi.  

Tämän tapahtuman tarkoituksena on lanseerata LYS studios brändi tietoisuuteen. Tärkeimpänä tekijänä on saada jonkinlainen pysyvä muistijälki, mikä lähtisi tässä tapaukselle liikkeelle tapahtuman ansiosta. Ihmiset haluavat kokea merkityksellisiä asioita, joten tässä tapauksessa tapahtuman järjestäminen tulee toimimaan varmasti erinomaisesti. On kiva saada kutsu tapahtumaan ja kokea sen myötä jotakin, mitä ei joka päiväisessä arkielämässä tapahdu. Meidän tapahtuman luonne tulee todennäköisesti olemaan jonkinlainen sekoitus kaikkia edellisissä kategoreioissa mainituista sisällöistä. Toisaalta voi olla, että tapahtumiensisällöistä nousee jokin selkeä tekijä kun tutustumme niihin yhä paremmin tapahtumaa työstäessamme.  

Isoimpana asiana itse pohdin sitä miten voisimme saada tapahtumasta oikeasti merkityksellisen. Mitkä ovat niitä tekijöitä joita meidän tulee oikeasti ottaa huomioon? Minulla henkilökohtaisesti ei vielä ole sen suurempaa kokemusta tapahtumien järjestämisestä joten siksi tämä onkin hyvin mielenkiintoinen prosessi. Innolla odotan! 

Lopuksi  

Kirja antoi hyvät minulle avaimet käteen lähteä suunnittelemaan ja työstämään tapahtumaa eteenpäin tässä ajankohdassa. Koen kuitenkin, että tarvitsen vielä jotakin muuta teoriaa saadaksemme tapahtumasta oikeasti onnistuneen ja mielenkiintoisen. Vaikka en koe, että tämän tapahtuman järjestäminen olisi meille vaikeaa, haluan kuitenkin saada kaiken tarvitsemani tiedon, mikä hyödyttää meitä sen työstämisessä. Kirja kuitenkin tarjosi minulle vastauksia kysymyksiin, joita olen aiemmin pohtinut. Jatkossa aion lukea ainakin toivottavasti enemmän esimerkiksi väitöskirjoja ja muita tämä kaltaisia teoksia, sillä näiden rakenne auttaa varmasti minua tulevaisuudessa opinnäytetyön koostamisessa.