Spotify – Miten maailma valloitetaan

Kirjoittaja: Veikka Kurkinen

13 toukokuun, 2021

Lähdeteos: Spotify - Miten maailma valloitetaan

Lähdeteoksen kirjoittaja: Jonas Leijonhufvud, Sven Carlsson

Teoriapisteet: 2

Olen itse ollut Spotify-käyttäjä lähes palvelun ensimmäisistä hetkistä lähtien, joten heti kun kirjan julkaisusta kuulin oli se minulla lukulistalla. Spotify syntyi Tukholmassa musiikkimaailman hädän keskelle, kun laiton lataaminen alkoi olla jopa hyväksyttävää yhteiskunnassa eikä täten musiikkialan ihmiset itse saaneet tuottoja kaikesta musiikkinsa kulutuksesta – itseasiassa arvioidaan, että vain murto-osasta siitä. Spotify keksi idean siitä, kuinka tuon laittoman musiikin helppouden saisi lailliseksi, ilmaiseksi ja toimivaksi käyttöön ja mullisti samalla musiikkialaa. Samaa aikaa tämän kirjan kanssa olen kuunnellut myös Steve Jobsin elämänkertaa, josta iTunes -osuus liittyy vahvasti myös Spotifyn tarinaan merkittävänä kilpailijana ja eroavana visiona.

Spotifyn menestys perustuu heidän valtavaan Freemium-toiminnan panostamiseen. Freemium tulee sanoista Free Premium, eli tuotteeseen halutaan laadukas käyttäjäkokemus myös ilmaiskäyttäjille, jolloin ansaintalogiikka perustuu mainostuloihin. Tällainen toiminta ei ollut Spotifyn perustamisen aikaan vielä kovinkaan normaalia, vaan sitä katsottiin melko kriittisellä katseella. Spotify kävi alkuaikoina valtavia vääntöjä isojen musiikkialojen tahojen kanssa neuvotteluissa, mutta lopulta pystyi todistamaan oman arvonsa. Spotifyn tarinassa inspiroivimpia asioita itselle on se, etteivät he ole halunneet tulla myydyksi isommille tahoille, mutteivat kuitenkaan isotkaan toimijat ole pystyneet varastamaan heidän toimintamalliaan. Varsinkin Facebook on ostanut mm. Instagramin ja WhatsApin – ja kun eivät ole onnistuneet jotain palvelua ostamaan, kuten esimerkiksi Snapchatin tapauksessa ovat he kopioineet heidän toimintaansa omaansa. Se miksi Spotify on säästynyt, onkin osittain varmasti sen syytä, että Daniel Ek ja Mark Zuckerberg ovat läheisiä ystäviä ja lähtivät tarpeeksi ajoissa rakentamaan yhteistyötä, joka jatkuu tänäkin päivänä.

Spotifyn tärkeimpiä ajatuksia oli alkuvaiheessa se, että käyttöliittymän on oltava saumaton ja yksinkertainen. Spotify ei myöskään halunnut kilpailevien toimijoiden tapaan ”päättää mitä kuulija haluaa kuunnella”, vaan panosti omien soittolistojen tekemisen helppouteen. Tästä ajatuksesta jouduttiin kuitenkin jossain vaiheessa luopumaan ja nykyisin Spotifyn luomat ja algoritmien luomat soittolistat ovatkin Spotifyn parhaita menestyksen tekijöitä. Monet Spotifyn käyttäjät kirjan mukaan ovat jopa säikähtäneet sitä, kuinka hyvin Spotifyn algoritmit tietävät minkälaisesta musiikista ihmiset pitävät.

Spotifyn tarinassa painottuu ennen kaikkea jo alkuvaiheesta peräisin oleva visio ja ehkä jopa jääräpäisyys. Olisi varmasti ollut tarjolla vaikka minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia, jotka olisivat tehneet polusta helpomman, mutta niihin ei Daniel Ek suostunut. Vaikka valtavia musiikin supertähtiä poisti musiikkiaan Spotifysta, ei Spotify suostunut kumartamaan ketään sillä he uskoivat, että yksittäisten artistien poistuminen tuskin saa montaa käyttäjää lopettamaan palvelun käytön – ja oikeassahan he olivat. Apple ja Spotify tarjosivat tuolloin alan ongelmaan kahdenlaisia ratkaisuja. Applen iTunes myi yksittäisiä kappaleita alle dollarin hintaan, kun taas Spotify myi kuukausitilausta. Artistit vastustivat iTunesin toimintamallia, koska yksittäisen kappaleen ostaminen ilman koko albumia rikkoo albumin dynamiikkaa, mutta monet artisteista silti yhtäkkiä halusivatkin ennemmin iTunesin menestymistä, sillä iTunesin kautta artistit saivat enemmän rahaa, eikä albumin dynamiikka kiinnostanutkaan niin paljoa.

Mielenkiintoista Spotifyn alkutaipaleessa on se, kuinka Spotifyn käyttäjäksi pääsi vain kutsulla. Kutsuja tuli jaettavaksi koko ajan enemmän, eikä ne olleet kovinkaan kiven alla, mutta Spotify onnistui kuitenkin luomaan hyvän hype-aallon palvelunsa ympärille. Muistan itsekin tulleeni Spotify-käyttäjäksi kutsulla ja sitä on mielenkiintoista ajatella nyt jälkikäteen, kun aluksi sitä ei osannut edes samalla tavalla ajatella vaikuttaja/suosittelumarkkinoinnin näkökulmasta. Kutsuja jakoivat nimittäin julkkikset, mutta myös yhdessä vaiheessa mahdolliseksi tuli kutsua omia ystäviään käyttämään palvelua. Vaikuttajamarkkinoinnin merkitys markkinointimarkkinassa on tuon päivän jälkeen ja ylipäätään sosiaalisen median kehittymisen jälkeen kasvanut niin käsittämättömän paljon, ettei sitä osaa ajatellakaan kuinka pientä se on vielä tuolloin ollut. Keskustelimme juuri vaikuttajamarkkinoinnin tulevaisuudesta tiimiläisten kanssa vastikään ja pohdimme mitä arvoa se tuottaa. Vaikuttajamarkkinointia tulee vastaan itselle päivittäin ja suurin osa siitä on turhan päälle liimattua, mutta parhaimmillaan koen sen olevan parasta mahdollista markkinointia. Vaikuttaja tuntee itse parhaiten oman yleisönsä ja osaa kirjottaa omalle yleisölleen soveltuvinta markkinointitekstiä ja tuottaa materiaalia optimaalisesti. Markkinointitoimistot eivät todennäköisesti voisi kohdentaa tuollaista markkinointia koskaan niin paljoa. Spotifyn tapauksessa merkittävää kuitenkin hypen myymisessä oli ”rajallisuus”. Koska kaikki eivät noin vaan päässeet palveluun käsiksi, siihen haluttiin enemmän mukaan ja tuollainen lisää palvelun kiinnostavuutta.

Itse otan kopiksi tästä kirjasta juuri kaikkein eniten vahvan vision, sekä sen jatkuvan kirkastamisen. Siitä huolimatta juuri tärkein asia Spotifyn menestyksen räjähtämiselle oli kuitenkin myös se, että Ek joutui luopumaan siitä ajatuksesta, ettei hän halua kertoa kuuntelijalle mitä hänen tulisi kuunnella. Juuri nämä Spotifyn soittolistat, jotka ovat tehty poikkeuksellisen laadukkaalla algoritmilla teki Spotifysta nykyisen Spotifyn. On hyvä olla vahva visio, mutta on yhtä tärkeää luottaa myös omaan tiimiin ja heidän visioihinsa. Yhdessä tulee vahvin tuotos ja ollaan yhdessä parempia.

You May Also Like…

Sanojen supervoima

Kuuntelin kirjan jo kesällä, jolloin en tehnyt mitään muistiinpanoja. Kirja kuitenkin herätti silloin niin paljon...

Kaikki kuluttamisesta

“Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n tutkimuksen mukaan keskivertosuomalaisen kulutuksen kasvihuonepäästöistä noin puolet...

Inspiroitunut – Petteri Kilpinen

Miten johtaa ja menestyä muuttuvassa työelämässä? ”Hyvä arkijohtajuus ei ole mystiikkaa ja taikatemppuja. Kun jokainen...

0 kommenttia

Lähetä kommentti