Johdanto

Spotify on minulle yksi palveluista, joita käytän päivittäin. Sen lisäksi, että kuuntelen Spotifystä musiikkia ja podcasteja olen päässyt julkaisemaan Spotifyhin omaa musiikkiani kohta jo 15 kappaleen verran. Kosketuspintaa tähän aiheeseen olen saanut siis sekä kuuntelijan, että artistin puolelta, mutta en ollut ennen tätä vuotta miettinyt, että miten Spotify on syntynyt ja kasvanut maailman suurimmaksi striimauspalveluksi.

Spotifyn tarina on yksi hieno menestystarina muiden joukossa, mutta sieltä nousee tärkeitä teemoja, minkä takia Spotify on saavuttanut tämän aseman maailmassa. Spotifyn perustajilla Daniel Ek:illä ja Maritn Lorentzonilla oli vahva visio siitä, että he haluavat mullistaa musiikkiteollisuutta aikana, jossa koko ala oli muutoksessa ja luoda palvelun, jossa kaikki musiikki on kaikkien saatavilla. Tarina kertoo miten uskomalla vahvasti omaan visioon ja taistelemalla kovasti sen puolesta voidaan saavuttaa isoja asioita.

Spotifyn käyttäjälähtöisyys

Spotify syntyi kahden ruotsalaisen yrittäjän vahvasta visiosta. He huomasivat markkinaraon muuttuvassa musiikkibisneksessä, jossa laittomat piraattipalvelut ja perinteiset levy- ja jakeluyhtiöt taistelivat keskenään. Daniel ja Lorentzo halusivat rakentaa musiikkistriimauspalvelun, joka ei olisi laiton ja toimisi paremmin kuin kilpailijat. Spotifyn menestyksen takana on innovatiivinen ja käyttäjälähtöinen lähestymistapa.

Olemme tottuneet siihen, että kun avaamme jonkin musiikin striimauspavlelun ja klikkaamme jotain kappaletta, niin se alkaa soida välittömästi. Olemme tottuneet myös siihen, että meillä on pääsy (lähes) kaikkeen maailman musiikkiin välittömästi. Nämä ominaisuudet eivät olleet normeja vielä silloin kun Spotify perustettiin. Spotifyn tarinassa on hienoa se, miten tarkka Daniel Ek oli siitä, että soitin toimii välittömästi. Hän oli selvittänyt, että ihminen ei tajua alle 0,2 sekunnin viivettä vaan ajattelee silloin, että kappale alkoi soida välittömästi. Tämä oli Spotifyn koodareille haastava tehtävä keksiä miten saavuttaa tuo maksimissaan 0,2 sekunnin viive. Daniel ei tyytynyt siihen, ett koodarit saivat sen 0,5 sekuntiin vaan vaati siitä nopeamman. Lopulta Spotify pystyi rakentamaan tyylikkään ja käyttäjäystävällisen striimauspalvelun, joka hämmästytti monet alalla toimijat.

Spotifyn menestyksen takana oli myös se, että he osasivat hyödyntää digitaalisen musiikin uusia mahdollisuuksia. Spotifyn perustajat ymmärsivät, että internetin ja mobiililaitteiden kehitys avaa uusia tapoja jakaa musiikkia kuluttajille. He panostivat mobiilisovelluksen kehittämiseen jo varhaisessa vaiheessa ja tarjosivat käyttäjille mahdollisuuden kuunnella musiikkia missä ja milloin vain. He myös kehittivät ensimmäisten joukossa palveluihin algoritmeja, jotka tunnistivat käyttäjän musiikkimaun ja tarjosi räätälöityjä musiikkisuosituksia ja -soittolistoja käyttäjille.

Spotify merkitys musiikkiteollisuuteen

Tällä hetkellä Spotifylla on dominoiva markkina-asema ainakin Suomessa. Spotify ja muut striimauspalvelut mullistivat tavan, jolla musiikkia jaellaan ja kuunnellaan. Fyysiset levyt ovat lähes kokonaan kuolleet digitalisoitumisen myötä ja kuukausimaksulliset striimauspalvelut ovat muuttaneet ihmisten ostokäyttäytymisen musiikin suhteen. Harvat olisivat valmiita enää maksamaan jokaisesta albumista ja kappaleesta erikseen. Tämä ei haittaa tietenkään minua musiikin kuuntelijana, mutta vaikutus näkyy omassa musiikki ja bändiharrastuksessani.

Aiemmin artistien suurin tulonlähde on ollut levymyynti, mutta nykyään striimauksilla ja kuunteluilla ei ainakaan pienemmät artistit voi tienata juuri mitään. Isot artistit, jotka keräävät miljoonia tai jopa miljardeja striimauksia, tienaavat toki myös Spotifyn striimeillä. Kuitenkin lähes aina näistäkin summista suurin osa valuu levy-yhtiöiden taskuun, jotka lisäksi vielä omistavat suuria osia Spotifystä.

Meidän bändimme Roasted Onion tai aikaisempi yhtyeemme Disgrace Athene ei ole toiminut aikaa ennen Spotifytä, joten meille tilanne ei ole uusi. Tämä aiheuttaa kuitenkin aloitteleville artisteille haastavan tilanteen sillä, jos artisti tai yhtye haluaa kasvaa ja päästä ihmisten tietoisuuteen on julkaistava musiikkia. Musiikin tekeminen vie aikaa ja sen äänittäminen, miksaaminen sekä masterointi maksaa rahaa. Vaikka Roasted Onion on varmaan yksi suomen omavaraisimmista bändeistä (bändin jäsenistä löytyy niin tuottaja, äänittäjä, miksaaja, muotoilija/graafikko, videokuvaaja ja valokuvaaja) tulee silti sinkkujen tai albumien tuottamisesta kuluja. Ellei jokainen kappale kerää kymmeniä tuhansia striimauksia, emme saa edes pelkkään kappaleiden masterointiin käyttämäämme rahaa takaisin. Eli bändien täytyy tehdä raha nykyään keikkailulla ja oheistuotemyynnillä.

Spotifyn historian aikana artistit ovat useampaan otteeseen nostanut keskustelua siitä maksaako Spotify tarpeeksi artisteilleen ja jotkin suuret artistit ovat vetäneet tuotantonsa pois Spotifystä. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, mikä on oikeudenmukaista artisteille ja miten striimauspalvelut voivat tukea myös pienempiä artisteja. Toisaalta Spotifyn on mahdollistanut myös pienten artistien musiikin jakamisen kaikkien saataville. Tämä ei olisi ollut mahdollista ennen striimauspalveluita ilman levy-yhtiöitä tai suura rahakasaa. Spotifyn algoritmisoittolistat myös mahdollistavat sen, että uusien artistien musiikki voi tavoittaa paljon uusia kuuntelijoita ja sitä kautta artisti voi kasvattaa fanikuntaansa. Eli tässä on puolensa ja puolensa.

Lopuksi

Spotifyn menestys ja käyttäjälähtöinen lähestymistapa ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten visio ja kova työ voivat johtaa suureen menestykseen ja uusien mahdollisuuksien avaamiseen. Vaikka palvelu onkin nostanut esiin kysymyksiä artistien palkitsemisesta ja musiikin taloudellisesta arvosta, on sen vaikutus alaan yleisesti ottaen positiivinen. Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa löydetään tapoja, joilla myös pienemmät artistit voivat tienata kohtuullisesti musiikillaan.