Olen osittain todella kiinnostunut somevaikuttajan työstä, mutta toisaalta on tiettyjä asioita, jotka vähän hiertävät vielä siinä ajatuksessa. Sen kuitenkin tiedän, että ainakin sivutoimisesti haluaisin tehdä vaikuttajankin hommia, ja olenkin jo itseasiassa tehnytkin muutaman yhteistyön ja olin niistä todella innoissani. Emmi Lehtomaan kirja Somevaikuttajaksi oli vasta pintaraapaisu sometyöhön ja huomasinkin, että tiedän jo aika paljon perusasioita ja mikään ei oikeastaan yllättänyt suuremmin. Muutamia uusia asioita kuitenkin sain ja kirja avasi hyvin ymmärrystä somevaikuttaja-alasta.

Vähän jopa jo kyllästyttää kuulla sitä, että somepostauksien takana on paljon muutakin työtä kuin hymyillä kuvissa. Itse olen jo kuitenkin sen verran seurannut alaa ja alan toimijoita, jotta tiedän työn vaativan paljon tekijältään. Somevaikuttajaa voisi mielestäni verrata vähän freelancer markkinoijaan, sillä erolla, että vaikuttaja tekee suunnitelmat ja strategiat omaan henkilöbrändiin ja sometileihin liittyen. Somevaikuttamista voi siis tehdä ihan täysipäiväisenä työnä. Ensin täytyy kehittää omaa henkilöbrändiä ja kohdeyleisöä. Sen jälkeen täytyy myydä palvelunsa yhteistyökumppanille. Sitten täytyy osata sisällöntuotantoa monipuolisesti tekstin kirjoittamisesta video- ja valokuvaamiseen. Lopuksi vielä täytyy osata analysoida ja raportoida tuloksia. Projektinhallintataidot tulevat siis tarpeeseen. Samoin yrittäjyys- ja sopimustaidot.

Vaikuttajia hyödynnetään, koska heidän ajatellaan osaavan puhua parhaiten heidän yleisölleen. Tässä on kuitenkin vaikuttajan pysyttävä tarkkana, että tosiaan osaa palvella omaa yleisöään niin, että he haluavat jatkossakin seurata vaikuttajan touhuja. Itse olen ainakin huomannut, että monesti somea tekee juuri niin kuin itse haluaa. Enkä tarkoita, että kaikki vaikuttajat tekisivät somea vaan muiden pillien mukaan, mutta taitava vaikuttaja muistaa aina miettiä, toisiko yhteistyö oikeasti arvoa myös hänen seuraajilleen.

Kirjasta minua kiinnosti erityisesti kuulla siitä, mitkä asiat vaikuttavat vaikuttajan valintaan yritysorganisaatiossa. Lehtomaa korosti sitä, että yrittäjät arvostavat sitä, jos vaikuttajalla on jo kokemusta tuotteista ja vähintään aitoa havaittavissa olevaa kiinnostusta tuotteita kohtaan. Tänä päivänä yhä enemmän vaikutusta on sillä, kuinka sitoutunutta seuraajakunta on ja siitä syystä myös nanovaikuttajat eli pienemmän seuraajamäärän vaikuttajat voivat saada yhteistöitä. Yrityksen on myös sovittava yhteen vaikuttajan brändin ja arvojen kanssa. Jos hakemuksesta huomaa, että vaikuttaja ei ole kiinnostunut tekemään yhteistyötä juuri sen tietyn yrityksen kanssa, ei häntä todennäköisesti valita kampanjaan. Mitä selkeämpään aihealueeseen somessa erikoistuu, sitä helpompi on löytää yhteistöitä. Hyvinvointi on helppo esimerkki, sillä hyvinvointiin erikoistunut yritys todennäköisimmin valitsee vaikuttajaksi myös sellaisen henkilön, jonka fokus somesisällössä on muutenkin jo hyvinvointi teemassa. Itse olen jo huomannutkin, että hakemuksiin täytyy ruveta panostamaan enemmän. Täytyy olla kiinnostunut yrityksen tavoitteista ja siitä, miten itse pystyisi vastaamaan siihen. Sen lisäksi täytyy tietää, millainen sisältö omaan yleisöön uppoaa ja sitä kautta, millaista sisältöä voisi tarjota someyhteistyöhön. Olen tähän mennessä tehnyt hakemuksia liian vähäisellä taustatyöllä ja pohtimisella.

Itselleni on ollut haaste myös valita jotain tiettyjä aihealueita. Kaksi yhteistyötä, jotka olen tehnyt, ovat olleet toisistaan hyvin poikkeavia. Ensimmäinen oli hiustuotemerkki Four Reasonsille ja toinen retkeilyvarusteisiin erikoistuneelle liikkeelle Luhta Outdoor Storelle. Molemmat kuitenkin sopivat minulle todella hyvin, sillä olin esim. Four Reasonsin tuotteita käyttänyt jo aikaisemminkin ja retkeily taas sopii tililleni hyvin, sillä kuvaan paljon retkeilyiltäni maisemakuvia someeni ja nautin retkeilystä. Ainoat selkeät mielenkiinnon kohteet, jotka mitenkään edes tililläni näkyvät, ovatkin retkeily ja enemmän ehkä vielä matkailu. Rakastan sekä Suomessa, että ulkomailla matkustelua, joten se on varmasti ainakin jatkossakin tililläni esiintyvä teema. Muita selkeitä teemoja en ole oikein keksinyt. Tykkään niin monenlaisista jutuista, mutten ole oikein lokeroitunut ja innostunut niin isosti mistään muusta. Päivitän Instagramiini matkakuvien lisäksi välillä muita satunnaisia valokuvia, joita olen ottanut ja tarinoihin päivitän elämästäni itselle siistejä tai mielenkiintoisia asioita, kuten vaikkapa mielenkiintoisesta koulupäivästä, kivasta aktiviteetista ja kauniista luontohetkistä. Arjesta olisi ehkä kiva päivittää enemmänkin, mutta en ole vielä jaksanut niin paneutua siihen, että millaista sisältöä arjestani haluaisin enemmän jakaa, sillä toisaalta en halua päivitellä joka toinen päivä esimerkiksi jostain tylsästä kotona makoilusta, koska en usko seuraajienikaan kiinnostuvan sellaisesta. Toisaalta kuitenkin yhä enemmän somessa haetaan ja arvostetaan aitoa, rehellistä ja arkista sisältöä.

Nyt kun pääsin asiaan niin kirjaa kuunnellessani ja Lehtomaan toistaessa oman aihealueen ja arvojen kirkastamisen tärkeyttä havahduin siihen, että itsensä lokeroiminen tiettyyn alueeseen somesisällössä ei tunnu itselle kauhean kivalta ajatukselta. Miksi minun pitäisi valita vain muutama aihealue, johon keskittyä? Entä, jos haluan olla vain täysin oma itseni ja päivittää juuri niistä asioista, joista haluan? Se on niin ristiriitaista; Sekalaisella sisällöllä on vaikea löytää kohdeyleisöä, koska kaikkea kaikille, on ei mitään kenellekään. Toisaalta kuitenkin olen moniulotteinen ihminen, enkä ole kiinnostunut pelkästään yhdestä aihealueesta, enkä haluaisi rajata muita asioita pois sen takia, että tietty kohderyhmä haluaisi nähdä vain sitä heille sopivaa tiettyä sisältöä. Haluaisin, että ihmiset haluaisivat seurata minua sen takia, että he haluavat seurata elämääni, eikä sen takia, että meillä olisi vain yksi yhteinen mielenkiinnon kohde. Valokuvaajana haluaisin myös, että seuraajiani vain kiinnostaisi nähdä kuviani. Itse ainakin seuraan montaa tiliä vain pelkkien hienojen kuvienkin takia. Ja jos nyt mietittäisiin, että valitsisin painottavani esimerkiksi matkailua vielä enemmän tililläni, niin pitäisikö minun matkustaa vielä enemmän, jotta minulla olisi enemmän arvoa jaettavana esim. matkailuvinkkien muodossa.

Tämän pohdinnan lisäksi kirja antoi vinkkejä mm. hyvän tiedotteen kirjoittamiseen, avainsanojen hakumäärien selvittämiseen netistä löytyvän työkalun avulla, suunnitelmien ja strategian tekemiseen apukysymyksiä, sopimuksien tekemiseen esim. käyttöoikeuksista ja vaikuttajaa sitovista kohdista, kuten siitä, miten pitkään täytyy kampanja pitää näkyvillä ja voiko osallistua muihin kilpailevien yritysten yhteistöihin. Kirjassa vinkattiin, että hyvin kirjoitetun jutun voi saada melko helpostikin online mediaan, koska siellä on niin kova julkaisutahti, ettei toimittajat ehdi millään kirjoittamaan ja suunnittelemaan kaikkia juttuja itse. Hakiessa yhteistyötä tulisi ensin selvittää yrityksen tavoitteet ja mahdolliset muut markkinointikampanjat, joihin vaikuttajayhteistyön voisi jotenkin liittää osaksi kokonaisuutta. Vasta sen jälkeen kannattaa miettiä ja tehdä ehdotelmaa tarkemmasta sisällön ideasta. Lehtomaan mukaan myöskin hinta on sellainen, josta kannattaa kysyä, että onko jonkinlaista budjettia asetettu.

Jos haluaisin itse ruveta kehittämään henkilöbrändiäni ja sometekemistä, olisi toiminnasta tehtävä suunnitelmallisempaa miettien visiota ja missiota ja sitä, mitä arvoa haluan seuraajieni saavan. Suunnitelmallisuutta ja perehtymistä tarvitsisi myös hakemuksien tekemiseen, jotta sopivia yhtistöitä löytyisi. Sitoutuneen seuraajakunnan kehittäminen täytyisi olla myös keskiössä. Tällä hetkellä kuitenkin vielä tavoitteet on vaan sivutoimisen bisneksen luominen, mutta pohjaa kannattaa tietenkin rakentaa niin, että siitä olisi mahdollista tehdä myös täysipäiväistä jossain vaiheessa, jos siihen haluaisi lähteä.