Sisältömarkkinointi on viime vuosina hyvin paljon yleistynyt markkinoinnin keino. Sen perusajatus on yksinkertainen, mutta tehokas. Sen tarkoitus on siis tuottaa yrityksen kohdeyleisölle merkityksellistä ja arvokasta sisältöä. Tämän sisällön avulla saadaan sitoutettua asiakkaita, saada heitä bränditetoisemmaksi sekä erottumaan kilpailijoista. Sisältömarkkinointia näkee nykyään tosi usein, itse olen kohdannut tätä erityisesti suosituimmilla somealustoilla sekä youtubessa. Valehtelematta joidenkin yritysten sisällöt ovat saaneet minut katsomaan lisää heidän sisältöään, jonka kautta olen tullut bränditietoisemmaksi, vaikka missään vaiheesssa en ole tarvinnut kyseistä tuotetta. Tämä on silti onnistunutta sisällöntuotantoa heiltä, sillä nyt tunnistan näitä brändejä sekä heidän sisältöään suositellaan minulle useammin.

Sisältömarkkinointi on siis asiakkaan mielenkiinnon kohteisiin perustuvaa viestintää yritykseltä, joka pystyy vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Viestit suunnitellaan siis asiakkaan tarpeista lähtöisin. Sisältömarkkinointi ei kuitenkaan ole suoraa mainostamista, sillä vain pieni osa tästä tuotetusta sisällöstä koittaa ohjata suoraan ostamaan. Sen perimmäinen tarkoitus on luoda arvoa tietylle kohderyhmälle joko neuvojen, opastusten, inspiroimisen tai viihdyttämisen kautta. Sisältömarkkinointia tehdään yleisesti digitaalisilla kanavilla, verkkosivuilla sekä niille ohjaavilla hakukoneilla sekä some-alustoilla. Hyvin toteutettu, suunniteltu sekä aktiivisin väliajoin tuleva sisältö saa julkaisijan myös näyttämään eri alustojen silmissä hyvältä, jolloin brändillä on parempi mahdollisuus saada enemmän orgaanista näkyvyyttä sivuilleen.

Trendit somealustoilla sekä itse somealustat muuttuvat jatkuvasti. Esimerkkinä tästä on TikTok, joka on saanut koukutettua paljon ihmisiä swaippailemaan näyttöään ja katsomaan sisältöä entistä nopeammin. Myös esimerkiksi Instagram sekä YouTube ovat seuranneet TikTokin perässä ja tehneet omat versionsa tästä swaippaamistyylisestä videoiden katselusta. Tämän takia videoiden formaatti on muuttunut nopeatempoisemmaksi, ja videoita katsotaan keskimäärin paljon lyhyemmän aikaa. Nopealla googlauksella näitä pyyhkäistäviä videoita katsotaan instagramissa, youtubessa sekä tiktokissa keskiarvolta vain vähän yli kolme sekuntia. En itse tiedä muita alustoja, joissa pyyhkäistävät videot ovat suosittuja, mutta uskon näillä kaikilla olevan samanlaiset katseluajat. Tämän takia sisällöntuottajien, kuin sisältömarkkinoijien on ollut keksittävä uusia ja tehokkaampia keinoja saada katsojat pysymään heidän videoissaan pidempään.

Itselleni on tullut vastaan niin hyviä kuin huonojakin sisältömarkkinoijia vastaan erityisesti tiktokissa. Instagramissa en ole niitä niin paljon nähnyt, useimmat itselleni näkyvät videot ovat siellä muun kuin suomenkielisiä. TikTokissa törmään usein myös sisältöön, joilla on hyvin samanlainen kaava saadakseen ihmiset katsomaan videot loppuun. Alussa näissä näkee tekstin, joissa usein lukee ”Odota loppua, katso loppuun, lopussa yllätys”, pakko myöntää, että tämä on saanut itseni aika usein odottamaan, tai skippaamaan videon loppuun, jolloin videossa tapahtuu jotain yllättävää tai hauskaa. Vielä parempi on, ainakin markkinoijan näkökulmasta, jos videon aikana tapahtuu myös jotain mielenkiintoista, jolloin katson sen kokonaan. Muita hyviä tekstejä videon alkuun ovat itselleni olleet ”Tiedätkö miksi x ei suosi x, tutkimukset kertovat että teet x asian väärin, miksi emme ikinä suosittele tekemään x näin”. Nämäkin ovat saaneet minut katsomaan uuden oppimisien kiinnostuksen takia, vaikka kyseessä olisikin vain loppujenlopuksi sisältömarkkinoinnin video. Koukuttava aloitus hyvällä tekstillä sekä mielenkiintoista sisältöä välissä, joka loppuu huipennukseen tai ratkaisuun, on mielestäni yleisin hyvien sisältömarkkinoijien strategia näillä pyyhkäistävien sisältöjen alustoilla.

Olen päässyt myös itse tuottamaan sisältömarkkinointia tiimiakatemialla TikTokissa. Teimme sisältöä E-urheiluun erikoistuneelle yritykselle PelaajatCom:ille ja pääsimme sen kautta tutustumaan TikTok -sisällön tuottamisen lisäksi sen algorythmeihin sekä menestyvien videoiden saloihin. Projektissa auttoi hyvin paljon se, että olimme itse jollain tasolla kohderyhmää, tiesimme suhteellisen tarkkaan mitä tämän yrityksen TikTok -tilin seuraajat halauavat nähdä sekä minkälaiset henkilöt saattaisivat seurata tiliä. En ollut itse aiemmin tehnyt omia videoita tälle alustalle, mutta olin katsonut muiden vastaavanlaisten sisällöntuottajien videoita, joten tiesin suurinpiirtein minkälainen materiaali saattaisi toimia. Itse tekemieni videoiden vastaanotto olikin hyvä, ne saivat suurimmaksi osaksi hyvin näyttökertoja sekä kommentteja, joita kalastelinkin laittamalla oikeanlaisia kysymyksiä kuvaukseen, kuten ”kuka oli paras, mitä toivoisit seuraavaksi” Teimme projektia vain joitain kuukausia, mutta saimme silti huomattavan määrän uusia seuraajia tilille, joten tuntui siltä että teimme laadukasta materiaalia joka osui oikealle yleisölle.

Kirjassa kerrottiin erilaisista sisällöntuotannon kokonaisuuksista, joihin sitä voidaan eritellä sen tarkoitusperien mukaan. Nämä pidän mielessä tulevaisuudessa, kun alan tuottamaan sisältöä jossain projektissa. Nämä ovat siis alunperin keksitty Youtuben videomarkkinoinnin suunnittelemista varten, mutta toimii myös muuhun markkinointiviestinnän suunnitteluun.

HERO: Hero-sisältöjen pääasiallinen tehtävä on levittää tietoisuutta brändistä, sen houkuttavuutta ja mielenkiintoa. Se on kohuttava, joka saa ihmiset puhumaan ja kiinnostumaan brändistä. Se ei puhuta vain yhtä tiettyä kohderyhmää, vaan on suunnattu suuremmille massoille.

HUB: Hub:in tehtävä on tuottaa arvoa nykyisille katsojille tai asiakkaille huomioimalla heidän tarpeensa, mielenkiintona sekä tuottaa sellaista materiaalia, joka on alunperin saanut heidät kiinnostumaan ja seuraamaan brändiä. Esimerkiksi yksityiskohtaismpia videoita tai kirjoituksia, jonka katsojakunnan oletetaan olevan vain tietynlaisia henkilöitä.

HELP: Help on taas sitten vielä tarkempi, tiettyyn asiaan keskittyvä informatiivinen sisältö, jonka oletataan löytyvän vain niille, jotka kyseiseen asiaan tarvitsevat tietoa. Selkeä, auttavainen sisältö joka keskittyy vain yhteen asiaan.

Tämän mallin avulla on helpompi hahmottaa mitä brändin sisältömarkkinointi voi tarvita, on se sitten tunnettavuutta ja uusia seuraajia, pitää nykyiset seuraajat kiinnostuneena brändin mukana tai apua/iloa aiheesta kiinnostuneille.

Toinen kirjassa esitetty malli oli Big rock, jonka tarkoitusperänä on siis kuvata mahdollisimman paljon videomateriaalia tilanteesta tai tapahtumasta, jota voi käyttää myöhemmin sekä uudestaan uuden sisällön tekemiseen. Tätä emme tehneet oikeastaan PelaajatCom -projektissa, mutta oman tiimin markkinoinnissa kylläkin olen. Tämän mallin mukaisesti toimiminen siis auttaa sisällöntuotannon kuvaamisprosessia, sillä ei tarvitse vain kuin editoita.

Kolmas kirjassa esitetty malli Content Pillars, yksinkertaistaa sisällöntuottajalle minkälaista sisältöä pitää lähteä tekemään. Tämä voi auttaa suuresti myös markkinointisuunnitelman teossa. Mallissa Pillars eli mallit ovat erilaisia tavoitteita joita sisältömarkkinoinnilla halutaan saavuttaa. Näitä voi olla esimerkiksi brändin tarjonta, opettavaisuus, yrityksen kulttuuri, yrityksen saama palaute, näille ei oikeastaan ole rajaa, ja on vain markkinoinnin vastaavasta kiinni minkälaisia pilareita haluaa tehdä ja käyttää.

Kirjassa oli paljon oikeasti hyödyllistä tietoa, mallit olivat selkeitä sekä kirjassa ylipäätään osattiin avata todella hyvin eri osa-alueet joita täytyy miettiä sisältömarkkinontia tehdessä. Kirjan avulla tajusin myös millainen markkinointi minuun puree, sekä miksi.