Sisältömarkkinoinnin työkalut

Kirjoittaja: Nina Nurmesviita

8 helmikuun, 2022

Lähdeteos: Sisältömarkkinoinnin työkalut

Lähdeteoksen kirjoittaja: Mikko Rummukainen

Teoriapisteet: 3

Sisältömarkkinointi on ollut uusi ja tärkeä markkinoinnin väylä jo muutaman vuoden ajan. Se kehittyy koko ajan ja sen tärkeys lisääntyy. Voin ihan myöntää, että kun harkitsen jonkun palvelun kuluttamista tai tuotteen ostamista, ensimmäisenä mielikuvaani vaikuttaa Instagram-aktiivisuus. Jos tiliä ei edes löydy, katkeaa ostoprosessini luultavasti siihen ja suuntaan kilpailijan luo. Tykkään tutkia tuotteita, joita suunnittelen pitkällä tähtäimellä hankkivani. Ensimmäisenä siis minuun vaikuttaa aktiivisuus, sitten todennäköisesti sisältö. Minulle jää esimerkiksi päähän toisto: jos tällä viikolla olen nähnyt paljon sisältö Haiku Sushilta tai Citymarketista, suuntaan todennäköisesti niihin lounaalle tai ruokaostoksille tuttuuden tunteen ja mielitekojen takia. Siispä sisällöllä ja sen aktiivisuudella on minulle aika paljonkin väliä.

Sisältömarkkinointi on siitä aika hieno uusi juttu, että sitä voi tehdä ihan kaikki. Se on aika yksinkertainen tapa päästä lähemmäs asiakasta ja luoda tunnearvoa. Sisältömarkkinoinnilla voi luoda asiakkaalle arvoa esimerkiksi lisäämällä tietoa, viihdyttämällä, ja tekemällä yrityksen brändistä enemmän henkilöbrändin kaltaisen. Näin asiakas kokee brändin läheiseksi itselleen, luo siihen tunnearvon ja jatkossa tietoisesti tukee tätä ostamalla tämän tuotteita tai palveluita. Tällaista asiakasta, joka on tehnyt tunnepohjalta päätöksen tukea juuri tätä brändiä eikä vain tuurilla käy cittarissa tai ässässä, on varmasti aika vaikea saada lopettamaan asiakkuus ilman syytä.

Hyvä esimerkki tällaisesta viihdearvoa luovasta brändistä on Duolingo. Sovellus, jolla voi opetella lähes mitä tahansa kieltä puhelimella. Duolingo luo viihdearvoa tällä hetkellä eniten TikTokissa. Siellä on tehty nyt monta asiaa oikein: sisältöä luodaan usein (uusi video tulee joka päivä), videot ovat viihdyttäviä eivätkä tunnu markkinoinnilta, katsojia sitoutetaan ottamalla videoille näitä ”tiktok-staroja”, ja sovelluksen maskotista Duolingo-pöllö on onnistuttu henkilöimään hyvin. Duolingo on aktiivinen TikTokissa myös muilla tavoin, sillä se jatkuvasti kommentoi outoja letkautuksia myös muiden videoihin, ja näitä kommentteja odotetaan innolla. Duolingolla on TikTokissa 2,9 miljoona seuraajaa ja videoissaan tuhansia kommentteja.  Samanlaista toimintaa harrastaa myös Netflix, jonkun verran TikTokissa (mikä on selvästi uusin ja tärkein alusta), mutta eniten mielestäni Instagramissa. Netflix kommentoi Netflix-sarjoissa tähdittävien näyttelijöiden kuviin ja keräilee kymmeniä tuhansia tykkäyksiä kommentteihinsa. Onnistunut sisältömarkkinointi ei selvästi ole vain sitä itseään eli sisällön tuottamista, vaan aktiivisuutta yhteisössä, joka sosiaalisten medioiden ympärille on kasvanut. Netflixillä on niin TikTokissa kuin Instassakin yli 20 miljoonaa seuraajaa.

Sisällöntuottamisen strategia voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen, joissa mulla henkilökohtaisesti riittäisi keskittymiskyky ehkä neljään. Uskon myös että menestys sosiaalisessa mediassa ei nojaa vain hyvin suunniteltuun strategiaan, sillä kaikkien ei ole mahdollista menestyä. Nykyajan ihmiset tarvitsevat nopeaa viihdettä, joka vain iskee tai ei iske. Olen pyörinyt paljon somen eri alustoilla ja aina ei vain ole logiikkaa siinä, mikä pärjää ja mikä ei. Paljon voi tehdä myös suunnittelulla ja strategioilla, mutta erittäin kilpaillussa somessa eivät pärjää kaikki. Sisällön pitää olla erottuvaa, tarpeeksi raflaavaa mutta ei liian loukkaavaa, soveltua tarpeeksi monelle mutta ei kuitenkaan kaikille, trendien mukaista mutta myös kekseliästä niin, että voisi luoda uusia trendejä. Ei siis todellakaan helppo nuora taiteilla.

No kuitenkin, strategia voidaan kirjan mukaan jakaa kuuteen vaiheeseen, jotka ovat

  1. tavoitteet ja mittarit
  2. asiakaspersoonat ja ostopolut
  3. ydintarina ja sisältötyypit
  4. raportointi- ja analyysimalli
  5. kanavien roolitus ja sisällönjakelun malli
  6. toimitusprosessi ja sisältötiimin roolit

Tavoitteet ovat kyllä ihan tärkeitä asettaa, sillä se ohjaa tekemistä pitkällä tähtäimellä. Silloin myös mietitään sitä, mistä tiedämme sisällön toimivan onnistuneesti.

Oikeanlaisten kuluttajien löytäminen isosta somesta on tärkeää, sillä esimerkiksi haamuseuraajista on vain haittaa. Tässä vaiheessa pitäisi miettiä sitä, että miksi ja missä vaiheessa asiakkaat niitä sisältöjä tarvitsevat. Mielestäni ihan mielenkiintoinen kysymys, jota pohdin jonkun verran Hoofinin kautta. Hoofinin tapa toimia markkina-alustana on asiakkaille uusi, joten kysymyksiä varmasti tulee. Meidän siis kannattaisi (varsinkin aluksi) keskittää sisältömarkkinointimme neuvonnan ympärille. Näin saamme asiakkaan ostoprosessin jatkumaan keskeytymättä, kun hän helposti löytää avun ja tiedon pohtimiinsa kysymyksiin. Näin myös saamme someemme seuraajia, jotka käyttävät meidän palveluamme ja saamme myös helposti someemme eksyneitä käyttäjiä tuupattua markkina-alustaamme kohti.

Ydintarinan kautta löytyvä punainen lanka tekee sisällöstä johdonmukaista ja sitoo kaiken sisällön yhteen brändin alle. Se näyttää ulospäin yhteneväiseltä. Sisältötyypit on hyvä selkeyttää ja tehdä niistä formaatteja, sillä tämä säästää huimasti aikaa, kun pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Liikaa ei kuitenkaan saa kaavautua, vaan välillä pitäisi uskaltaa astua boksin ulkopuolelle ja luoda jotain hieman yllättävämpää sisältöä.

Ymmärrän raportoinnin ja analyysit, niistähän näkee onko suunta ollenkaan oikea. Niiden pohjalta voi tehdä muutoksia tarvittavaan suuntaan. Datan keräämiseen on erilaisia tapoja, joten on hyvä löytää se juuri oikea omalle sisällölle.

Sitten loppuisikin multa mielenkiinto, mutta kirjan sisältöstrategian mukaan täytyisi vielä pohtia kanavien roolitusta ja sisällönjakelun mallia. Mielestäni oikeat kanavat ja oikeanlainen sisältö löytyy kokeilemalla, sillä ei koskaan tiedä minkä asiakkaat kokevat oikeasti hyödylliseksi ja helpoksi. Kuudentena vaiheena täytyisi vielä määrittää sisältötiimin roolit ja varmistaa, että kaikki tarvittava taito ja tieto löytyy hyppysistä.

Ja sitten olisikin valmis sisältöstrategia ja täytyisikin vain ryhtyä sisällöntuotantoon. Kirjassa Rummukainen sanoo, että uuden ajan markkinointiviestintä on harmillisen monimutkaista työtä. Tämä johtuu vaaditusta monikanavaisuudesta ja nopeudesta, sekä ajan ja resurssien haasteista. Tavallisen mediakolmion mukaan ei enää toimita, joten se vaikeuttaa monien vanhan ajan ammattilaisten työtä. Monimutkaisen tuntuista tästä tekee varmasti liikaa ajattelu, pahamaineinen overthinking.

Parhaiten somessa pärjäävät luovat sisältöä monta kertaa päivässä (vähintään joka päivä, useaan kanavaan), eivätkä pelkää seuraajien unfollaamista. Jos heitä ei kiinnosta sisältö, parempi päästä eroon. Sisältöä luodaan matalalla kynnyksellä, ja siitä tehdään persoonallista katsojille. Tässä puhun nyt ihan kaikista sisällöntuottajista, sillä henkilöbrändäys on nykyään ihan sama asia kuin yrityksen brändäys.

Rummukaisen kirjasta löytyi kyllä tosi hyviä työkaluja, joilla pääsee alkuun sisältöstrategian sekä sisällöntuotannon kanssa, jos niissä tuntuu olevan vaikeutta aloittaa. Otin tämän kirjan lukuun juuri ennen uutta pestiäni tiimin markkinointipäällikkönä, ja se oli ihan todella hyvä perustyökalukirja siihen väliin. Sain paljon uusia ajatuksia markkinointipäällikön rooliin ja tiimin markkinoinnin tehostamiseen.

You May Also Like…

Inspiroitunut

Inspiroituneena olen innostunut ja valmiina luomaan uutta. Näen, kuulen ja aistin uusia ideoita, kehitettävää tai...

VIHERPESUOPAS

Viherpesuopas - Jani Niipola, Antti Isokangas ja Riku Vassinen Löysin Nextorystä tänä vuonna (2022) julkaistun...

100 faktaa myynnistä

Toinen vuosi tiimiyrittäjänä tiimiakatemialla alkoi nyt syksyllä ja päätin ensimmäiseksi kirjaksi lukea Andrei...

0 kommenttia

Lähetä kommentti