Yksi syksyn inspiroivimmista kirjavalinnoista oli Mikko Rummukaisen, Ida Hakolan ja Ilona Hiilan Sisältömarkkinoinnin työkalut. Kirja on suunnattu kaikille, ketkä haluavat ymmärtää sisältömarkkinointia, haastaa omaa osaamistaan, sekä ajatteluaan.  

Kymmenessä vuodessa olemme siirtyneet maailmaan, missä erilaiset digitaaliset viestintäkanavat ovat kasvaneet nousujohteisesti. Ne ovat muokanneet tapaamme viestiä niin ystäville kuin maailmalle. Ne ovat muokanneet myös tapaamme hahmottaa maailmaa. Nykypäivänä kuka vain voi luoda kanavan, missä jakaa omia näkemyksiään, ajatuksiaan ja mielipiteitään. Oli kanavana sitten perinteisempi blogi tai nykyaikaisempi sosiaalisen median kanava, kuten Youtube, Instagram tai TikTok.  

DIGITALISAATIO 

Digitalisaation mukana on tullut myös muutoksia markkinointiviestinnän edellytyksiin. Enää eivät perinteiset markkinoinnin kanavat, kuten sanomalehdet, radio ja julisteet yksin riitä. Kirjassa puhuttiin mediakolmiosta eli niin sanotusta “perinteisestä mediasta”, mikä koostuu mediasta, mainostajasta ja markkinointiviestintäpalveluiden tarjoajista. Media on mediayhtiö, mikä luo sisältöjä ja millä saadaan herätettyä kuluttajien mielenkiinto. Mainostaja taas on erilaisia palveluita/tuotteita myyvä yritys ja markkinointiviestinnän tarjoajat ovat heitä, ketkä lähestyvät median kautta yrityksen yleisöä mahdollisimman toimivilla ja iskevillä viesteillä. Tässä yhtälössä yleisö on täysin passiivinen toimija.  

Nykypäivänä mediakolmion on syrjäyttänyt uusi digitaalinen media. Digitalisaation kautta mukaan hypänneet uudet media-alustat mahdollistavat yleisön osallistamisen. Kyse ei olekaan enää kolmiosta vaan muodottomasta yhtälöstä, missä erottautuminen massasta on kovan työn takana. 

Enää ei riitä, että mainostajat ostavat mainospaikan lehdestä, vaan pitää olla näkyvissä kaikissa media-alustoissa, missä potentiaaliset asiakkaat ovat. Nykypäivänä täytyy osata erottautua informaatiotulvasta ja tämä on se, mikä vetää minua sisältömarkkinoinnissa puoleensa! 

Kuten aikaisemmin jo kirjoitin, nykypäivänä kuka vain voi luoda kanavan, missä jakaa mitä tahansa – oli kyse opettamisesta, omasta yritystoimminnasta, inspiraation jakamisesta tai kannanottamisesta. Tämän mahdollistaa Google ja Facebook. Ne tarjoavat ihmisille pääsyn kaikkeen tietoon ja antaa jokaiselle mahdollisuuden itseilmaisuun erilaisten kanavien kautta. Ennen oli perinteinen media, minne tavallisilla kuluttajilla ei juuri ollut asiaa, kun taas tännä päivänä kuluttajilla on samat sisällöntuotanto -ja jakelualustat kuin mediayhtiöillä ja yrityksillä.  

Mitä on sisältömarkkinointi? 

Sosiaalinen media ja uudet erilaiset julkaisualustat ovat luoneet uuden markkinoinnin tarpeen, nimittäin sisältömarkkinoinnin. 

Sisältömarkkinointi perustuu kuluttajan mielenkiinnon kohteisiin ja valintoihin. Siinä viestintä perustuu asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen ja sen tehtävä on tukea yrityksen toimintaa, sekä luoda arvoa tämän kohderyhmälle. Se on viestintää, millä pyritään luomaan arvoa kuluttajalle, ennen tuotteen/palvelun myyntiä.  

Mihin sisältömarkkinointia sitten tarvitaan? Tänä päivänä on hyvin harvassa sellaiset yritykset, ketkä eivät tarvitse minkäänlaista sisältömarkkinointia. Toki edelleen on perinteisen markkinoinnin tukijoita ja tälläisiä yleensä ovat sellaiset yritykset kenen asiakaskunta on joko sitoutettua ja vakiintunutta tai sellaisia ketkä eivät vieraile media-alustoilla.  

Sisältömarkkinointia tarvitaan nykypäivän digitaalisessa viestintäympäristössä asiakkaiden tavoittamiseen.  Yritykset eivät enää kilpaile samojen pallveluntarjoajien kanssa vaan mukaan on astunut myös kuluttajat. Ja tässä yhtälössä sisältömarkkinointi on tehokkain tapa saada asiakkaiden huomio. Kilpailu kuluttajien huomiosta on nykypäivänä paljon kovempaa kuin ennen. Markkinoijat eivät enää kilpaile ainostaan kilpailijoidensa kanssa vaan myös sellaisten ihmisten kanssa, ketkä puhuvat samoista aiheista kuin brändi.  

Vaikuttajamarkkinointi osana sisältömarkkinointia 

Uutena sisältömarkkinoinnin keinona on tullut vaikuttajamarkkinointi. Sosiaalisessa mediassa yrityksen tulee olla jatkuvasti läsnää, jotta pystyy tavoittamaan halutun lopputuloksen. Enää ei riitä, että on läsnä silloin, kun brändi kaipaa huomiota vaan täytyy osata ymmärtää, milloin asiakkaat tarvitsevat jotain. Tässä auttaa vaikuttajamarkkinointi.  

Vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen vaikuttajien omissa kanavissa on kirjan mukaan yritykselle huomattavasti hyödyttömämpää, kuin se, että vaikuttajan tuottama sisältö olisi julkaistu yrityksen tilillä. Koen kuitenkin, että vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen on erittäin toimiva markkinoinnin keino oli kyse kummasta tyylistä tahansa. Ihmiset nimittäin seuraavat ihmisiä. Oli syynä sitten uteliaisuus, inspiroituminen, oppiminen tai kateus.  

Uutta brändiä luodessa on hyvä osata hyödyntää vaikuttajamarkkinointia. Toimiva sisältömarkkinointi vaatii pitkäjänteistä työtä, eikä haluttua lopputulosta tavoiteta yhdessä yössä. Silloin kun yritys vasta luo luottamussuhdetta asiakkaisiinsa, on sellainen jo syntynyt vaikuttajan ja kuluttajan välillä. Ihmiset luottavat toiseen ihmiseen. On paljon helpompi ostaa tuote tai palvelu, mitä joku on jo sinulle suositellut!  

STRATEGIA 

Jotta sisältömarkkinoinnissa voi onnistua pitää laatia tarkka strategia. Se vaatii selkeät liiketoimintaa tukevat tavoitteet, syvän ymmärryksen kohderyhmästä, sekä erilaista sisältöä erilaisiin kanaviin. Tästä syystä on tärkeää, että yritykseltä löytyy kuva –ja videopankkia, sekä selkeä sisältösuunnitelma.  

Tuntuu, että yritykset harvoin ymmärtävät, miten tärkeää laadukas sisältömarkkinointi todella on bränditunnettavuuden kannalta. Puuttuu ehkä ymmärrys siitä, että satunnaisesti tuotettu hyvä sisältö on huomattavasti huonompi vaihtoehto kuin “heikompi” sisältö usein tuotettuna. Sisältömarkkinointi kuitenkin vaatii onnistuakseen laadukasta, tasaista ja tavoitteellista tekemistä. Se vaatii suunnitelman – eli sisältöstrategian. 

Suunnittelu, tuotanto ja julkaisu on asia, missä yrityksen on jatkuvasti kehityttävä. Enää ei riitä yksittäiset kampanjat, vaan pitää ymmärtää pysyä mukana muutoksissa ja olla osa trendejä. Pitää pysyä ihmisten mielissä, sillä kilpailua riittää ja tämä tapahtuu vain olemalla aktiivinen.  

Kolme erilaista tavoitetta sisältömarkkinoinnille 

On kolme erilaista tavoitetta sisältömarkkinoinnille. Brändimielikuvan kehittäminen, myynnin kehittäminen, sekä asiakaskokemuksen kehittäminen. Olemme aloittaneet juuri uuden projektin nimeltä KVARN SOCKS, missä bändityön raamit, sekä markkinointistrategia ovat luotu. Olemme lähteneet luomaan KVARN SOCKS:ille tunteisiin vetoavaa brändiä, minkä toivomme luovan toivomaamme brändimielikuvaa.  

Hyödynnämme niin designissa, kuin markkinoinnissa pohjoismaihin ja Suomeen viittaavia asioita. Mallistojen nimissä hyödynnämme Suomen maaseutuun, luontoon ja urheiluun viittaavia nimiä. Itse tuotanto tulee tapahumaan Suomessa ja markkinoinnissa tulemme ehdottomasti hyödyntämään pohjoismaiden ja Suomen brändimielikuvaa.  

Myynnin kehittämisessä luomme tarpeita tuotteen ostamiselle. Brändin ollessa hyvin alussa ja markkinoinnin stratatessa täysin nollasta, tulee olemaan hyvin tärkeää tarkastella jatkuvasti, millä sisällöillä onnistumme tavoittamaan asiakkaita ja tätä kautta pääsemme miettimään, millä saamme myyntiprosessiamme tehostettua? 

Kolmantena on asiakaskokemuksen kehittäminen. Asiakaskokemus on kaikki kaikessa KVARN SOCKS:ille. Kun aloimme luomaan brändiä, mietimme heti, että haluamme brändin olevan tyylikkään designin lisäksi tunnettu myös maailman parhaasta asiakaskokemuksesta. Tätä lähdemme työstämään verkkokkaupan helppokäyttöisyydellä, ostoprosessin sujuvuudella, ihmisläheisellä asiakaspalvelulla, sekä laadukkailla tuotteilla. Ja kaiken tämän on onnistuttava kerralla, sillä jokainen osa-alue vaikuttaa yrityksen brändimielikuvaan. 

POHDINTAA 

Sisältömarkkinointia ei tule tehdä vain ostojen lisääminen mielessä. Sen perimmäinen tarkoitus on nimenomaan sitouttaa ja ymmärtää kuluttajia, luoda luottamusta, sekä bänditunnettavuutta. Kun on läsnä asiakkaiden toiminnassa jo ennen ostopäätöstä, pystyy paremmin ymmärtämään, mitkä asiat johtavat ostopäätökseen. Pääsee konkreettisesti käsiksi ostopolkuun. Tätä kautta pystyy paremmin ymmärtämään, millaiset markkinoinninkeinot tehoavat asiakkaisiin. Brändien pitää olla jatkuvasti kiinnostununeita ja omata osaaminen oman asiakaskunnan tarkasteluun. Pitää tutkia enemmän sitä, kenet tavoitetaan, missä tavoitettiin ja mihin toimintaan tavoittaminen johti?