Ajattelua kaikki teemme jatkuvasti ja täydellinen ajattelun välttäminen on mahdotonta. Ihminen on usein ajatustensa armoilla, koska ajatukset tuottavat suurimman osan stressistä ja huolista, joita elämässä syntyy. Ajattelukin on kuitenkin sellaista, johon pystyy todella paljon itse vaikuttamaan eri tavoin. Ajattelun hallinta on aihe, joka itseä kiinnostanut aikaisemmin ja koen, että siitä todella on minulle myös hyötyä. Olen usein aika hajamielinen ja stressiä tuottavat pienet asiat arjessa tunkeutuvat usein mieleeni väärissä tilanteissa. Joskus on vaikeaa saada liutaa asioita hoidetuksi ajallaan, kun ei osaa päästä pakollisissa tehtävissä flow-tilaan. Näihin kehityskohteisiin halusin tarttua ja lähteä parantamaan niitä eri tavoin. Lauri Järvilehdon kirjoittama kirja Tee itsestäsi mestariajattelija vaikutti todella mielenkiintoiselta ja uskoin sen auttavat minua juuri tarvittavissa asioissa.

Niin kuin aiemmin totesin, ajattelua teemme taukoamatta. Ajattelua on kuitenkin paljon erilaista ja pystymme käyttämään ajatuksia ja ajattelua eri tavoin eri tilanteissa. Ajattelun kehittyneimpiä resursseja on intuitio. Intuitio on koettujen asioiden ja tapahtumien tuottama lopputulos. Intuitio on ikään kuin vaisto, joka muodostuu jokaiselle automaattisesti. Intuition avulla tehdyllä ajattelulla ja päätöksenteolla pystytään usein tiukissa tilanteissa oikeisiin päätöksiin. Etenkin työelämässä, jos kohtaamme esimerkiksi saman virheen useita kertoja, jossain vaiheessa pystymme intuition avulla väistämään virheet, koska intuitio on syntynyt aikaisempien kokemusten kautta. On hyvä myös omalla kohdalla ottaa huomioon intuition tärkeys. Mikäli tulee joku asia, jossa on mahdollista tehdä selkeitä virheitä, on hyvä tällöin luottaa omaan intuitioon.

Jos ajattelen omaa työskentelyäni niin työn kuin opiskeluidenkin parissa, on joskus vaikeaa pitää jatkuva keskittyminen asiassa pidempiä aikoja. Keskittyminen katkeilee, kun mieleen juolahtelee milloin mitäkin muita ajatuksia eikä työnteosta meinaa syntyä tehokasta ja pitkäkestoista. Kun työnteossa saavutetaan pitkäkestoinen vahva keskittyminen ja aikaan saava tunnetila, kutsutaan tätä tilaa flow-tilaksi. Flow-tila on sitä, kun saat täydellisen keskittymisen jotain asiaa kohtaan ja pystyt tekemään sen parissa tehokkaasti töitä pidemmän aikaa. Flow-tilan aikana tehdään yleensä suurin osa tarvittavasta työstä ja mikäli haluaa olla tehokas, on siihen pääseminen äärimmäisen tärkeää. Kun kaiken keskittymisen saa suunnattua johonkin tiettyyn tehtävään, tuntuvat tehtävän haasteetkin huomattavan helpoilta, koska oma ratkaisukeskeisyys ja rationaalinen ajattelu paranee merkittävästi. Mikäli kokee, että flow-tilaan on usein hankala päästä kannattaa ajatella, mikä vaikeuden synnyttää. Itsellä se on varmasti mieleen juolahtelevat muut ajatukset, joita pitäisi hoitaa tai sitten jotkut muut ulkoiset tekijät, jotka saavat ajatuksen katkeamaan. Ihmisellä on niin sanottu työmuisti, joka koostuu seitsemästä huomiokanavasta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos joku kanavista on käytössä, eli jonkun muun asian esimerkiksi ulkoisen tekijän parissa, on flow-tilaan pääsy mahdotonta, koska et pysty suuntaamaan täyttä keskittymistäsi olennaiseen. Hyvä keino parantaa omaan flow-tilaan pääsyä ja siinä pysymistä on rakentaa tehtäväkenttä. Tehtäväkenttään listataan tehtävät, jotka täytyy tehdä. Jokainen suoritettu tehtävä ruksataan yli. Ulkoistamalla mieleesi syövereistä mieleesi ponnahtavat hoitamattomat asiat huolehdit siitä, että mielesi lakkaa muistuttamasta hoidettavista asioista jatkuvasti. Tämän ansiosta flow-tilassa pysyminen on helpompaa.

Mikäli halutaan pysyä arjen flow-tilassa jatkuvasti kiinni, on nämä neljä asiaa oltava kunnossa. Toiminnallasi, jota teet on oltava selkeät tavoitteet. Tähän en ole itse paljoa kiinnittänyt huomiota vaan olen pitänyt ehkä turhan usein tavoitteita itsestään selvyytenä. Jatkossa, kun työstän jotain projektia, aion laatia sille selkeän päätavoitteet ja myös välitavoitteet. Uskon tavoitteiden pitävän minut paremmin flow-tilassa kiinni ja se varmasti tehostaa projektin laatua ja etenemistä. Toisena asiana on tärkeää saada onnistumisista yksiselitteistä palautetta. Tämäkin on helppo toteuttaa omissa projekteissa. Projektiryhmän kanssa olisi hyvä ottaa esimerkiksi aika ajoin keskusteluja, jossa kaikki antaisivat spesifiä palautetta toisillensa juuri heidän työtehtävästään. Mielellään mahdollisimman paljon kiinnittäisi huomiota onnistumisiin, koska se ruokkisi motivaatiota ja pitäisi flow-tilan yllä. Kolmantena asiana toiminnan taidot ja vaatimustaso ovat oltava tasapainossa. Aina, kun lähtee jotain projektia tekemään, mikäli siinä haluaa edetä tasaisesti ja systemaattisesta on kiinnitettävä huomiota sen vaativuuteen projektiryhmäläisten taitoihin nähden. Ei ole järkeä ottaa kaikissa tilanteissa liian suuria tavoitteita, koska se voi karisuttaa flow-tilassa pysymistä ja vaikeuttaa kokonaisvaltaisesti projektin etenemistä. Tätä käytännössä olisi jatkossa hyvä tarkastella projektiryhmän kanssa ennen koko projektiin ryhtymistä. Neljäntenä asiana on olennaista, että pystymme projektiryhmässä keskittymään täysin käsillä olevaan asiaan. Mikäli keskittyminen olennaiseen ei onnistu, tulee projektin eteenpäin viemisestä todella haastavaa. Edelle mainittujen asioiden avulla pyrkisin parantamaan keskittymistä. Tarkka keskittyminen johonkin asiaan vaatii kuitenkin lähes aina kiinnostusta ja motivaatiota työtä kohtaan.

Ihmisen ajattelussa on usein kyse niin sanotuista ajatusskripteistä. Niissä on kyse oman ymmärtämisen mukaan mielen osista, jotka saavat erilaisissa tilanteissa synnytettyä erilaisia reaktioita ja ajatuksia. Ajatusskriptit vaikuttavat esimerkiksi riippuvuuksiin. Jonkun houkuttelevan asian ajattelu käynnistää ajatteluskriptin, joka saa ihmisen himoamaan asiaa, johon on riippuvainen. Vahvoista ajatusskripteistä pois pääsy on hankalaa ja vaatii paljon aikaa. Kuitenkin tietoinen ajattelu on tapa, jolla on mahdollista rakentaa uudenlaisia ajatusskriptejä, jotka tuottavat paremmin sellaisia tuloksia, jotka ovat tärkeitä. Tietoiset päätökset ovat ainoita tapoja ylläpitää rutiineja. Tietoisen ja rationaalisen ajattelun avulla on mahdollista muuttaa ajatuksia ja rutiineja intuitiiviseksi ja positiiviseksi tavaksi. Esimerkiksi jos olen tehnyt kuntosalille menemisestä tietoisen päätöksen ja olen työstänyt sen ajatuksen eteen tietoisella ajattelulle, mitä todennäköisemmin myös menen kuntosalille. Mikäli aion mennä kuntosalille, mutta en ota mielessäni asiaa kovinkaan vakavasti, enkä työstä asiaa ajatuksella, tuskin löydän itseäni illalla kuntosalilta. Tätä voi soveltaa kaikkiin rutiineihin, jonka aion myös tehdä.

Ajattelu toimii siten, että kun samoja hermosoluja ärsytetään jatkuvasti, sen kytkökset toisiin hermosoluihin vahvistuvat. Ajatus juoksee sitä sukkelammin, mitä harjaantuneempi se on. Esimerkiksi jos olen käynyt useamman kerran samassa ravintolassa syömässä ja kokenut sen hyväksi, ajatus vahvistaa päätöstäni mennä sinne jälleen ensi kerralla. Jos tätä ilmiötä peilaa työelämään siitä voi olla mielestäni myös haittaa. Tämä asia on siksi hyvä tiedostaa, koska jos olen esimerkiksi johtajana havainnut jonkun toimivan toimintatavan ja kokenut sen hyväksi, on silti tärkeää pitää silmät auki uusille kokeiluille ja mahdollisuuksille. Tämä oli siksi tärkeä oppi, koska jatkossa huomaan sen itse paremmin, jos olen takertunut liikaa johonkin tiettyyn toimintatapaan, vaikka parempiakin voisi olla mahdollista toteuttaa.

Tee itsestäsi mestariajattelija oli hyvä kirja. Se antoi paljon ajatuksia ajattelusta, joita ei olisi itse osannut miettiä sen tarkemmin. Sain kirjasta hyödyllisiä toimintatapoja työelämään, jotka parantavat omassa flow-tilassa pysymistä ja pystyn näkemään tyypilliset haitat, joita oma ajattelu saattaa tuottaa. Suosittelen kirjaa kaikille, joille ajatteluhallinnan kanssa on joskus ongelmia.