Sanojen supervoima

Kirjoittaja: Elina Korhonen

29 syyskuun, 2022

Lähdeteos: Sanojen supervoima

Lähdeteoksen kirjoittaja: Martti Vaalahti

Teoriapisteet: 2

Kuuntelin kirjan jo kesällä, jolloin en tehnyt mitään muistiinpanoja. Kirja kuitenkin herätti silloin niin paljon ajatuksia, joten halusin kuunnella sen uudelleen. Tällä kertaa kirjaa pystyi reflektoimaan ihan eri tavalla, ja muistiinpanot olivat mukana alusta asti. Kun kirjan sanomaan oikeasti keskittyy, voi avata itselleen ihan uusia ovia ja haastaa itseään. Olen kirjan nyt (kahdesti) kuunneltuani tietoisesti kiinnittänyt huomiota omiin sanoihin ja äänensävyihin, sillä tein niin suuria oivalluksia niiden tärkeydestä. Sanoilla on valtava voima, niin kuin kirjailija Vaalahti itsekin sanoo.

Valittamisen vaikutus

Kirjasta mieleeni jäi tarina sammakoista. Sammakot joutuivat isoon astiaan, joka oli täynnä kermaa. Kaikki valittivat, että tämä on meidän loppumme. Sammakot eivät päässeet hyppäämään astiasta pois, vaan ne räpiköivät siellä. Lopulta sammakot hukkuivat, paitsi yksi. Yksi potki niin kauan, että kerma muuttui voiksi. Ja se sammakko oli kuuro. Hän ei kuullut muiden valituksia, vaan jatkoi niin kauan, että onnistui.

Aloin pohtia, miten samantapainen ilmiö näkyy tiimissämme. Jos eteen tulee jokin haaste, niin lopputulos riippuu täysin siitä, miten asiaan suhtaudutaan. Jos yksikin valittaa ettei tiedä mitä tehdä, vetääkö se koko tiimin mukaan valituksen ja negatiivisuuden kierteeseen? Vai tarvitaanko vain yksi, joka kertoo miten tehdä? Kumpaan tapaan tiimi lähtee helpommin mukaan? Vain yksi henkilö pystyy muuttamaan kymmenien ihmisten ajatuksia ja tekoja, sanojen voimalla. Tämä on todistettu myös Hohkeessa, kun on ollut vastassa umpikujia. Joukosta on löytynyt henkilöitä, jotka saa valettua muihin uskoa ja toivoa, vaikka se tuntuukin aluksi mahdottomalta. Yksi ihminen kykenee motivoimaan koko tiimiä, kun taas yksi ihminen voi vetää koko tiimin alas.

Vakuuttava puhuja pystyy vaikuttamaan ihmisiin

Kirjassa puhuttiin siitä, että pystyäkseen vaikuttamaan ihmisiin omilla sanoilla, täytyy olla vakuuttava. Vakuuttava puhuja onkin yleensä rauhallinen ja johdonmukainen, sekä osaa perustella sanansa. Puheen sisältö on positiivissävytteistä, sekä kunnioittaa muita. Jos puhuja taas on kärttyinen, sanoo asiat töksähtelevästi ja jopa liian suoraan loukaten muita, harvemmin sellaista jaksaa määränsä enempää kuunnella tai ottaa tosissaan. Huomaan itse käyttäytyväni näin, kun olen ärtynyt. Kaikki viestit mitä tiimille pistän on hieman aggressiivisia tai hyökkääviä. Kun tajuan ettei ulosantini ole sellaista mitä haluan, niin päätän pitää hetken radiohiljaisuutta, jotta en sano enää muuta negatiivista.

Sisäinen vuoropuhelu

Omaan ulosantiin ja siihen miten puhuu muille, vaikuttaa siis suuresti oma sisäinen puhe. Ne taitaakin olla tärkeimpiä sanoja, joita sanot itsellesi. Jos sisäinen puheesi on rumaa, niin miten voit muille puhua kauniisti? Tai jos voit puhua muille kauniisti, miksi et tekisi niin myös itsellesi? Olen pyrkinyt itse muuttamaan sisäistä puhettani, sillä huomaan sillä olevan vaikutus niin itseeni kuin muihinkin. Nyt syksyllä olen pyrkinyt olemaan aiempaa armollisempi ja lempeämpi niin itseä, kuin muita kohtaan.

Sanoista heräävät tunteet

Lopulta ei ole tärkeintä sanojesi sisällöllä, vaan sillä, mitä tunteita ne herättävät kuuntelijassa. Tunteen pohjalta sanat muuttuvat teoiksi. Jos onnistut herättämään positiivisia tunteita, mm. iloa ja onnellisuutta, kuuntelija kokee sinut hyvänä ihmisenä ja mielellään keskustelee kanssasi toistekin. Tai jos kuuntelija on esimerkiksi oma puoliso, niin piristät hänen päiväänsä sanoillasi. Mutta vastakohtaisesti jos sanojesi pohjalta kuuntelija kokee negatiivisia tunteita, mm. vihaa tai ärtymystä, ei hän todennäköisesti halua keskustella kanssasi enää. Jos asian yhdistää työelämään, niin ihmiset ei välttämättä haluakaan tehdä kanssasi töitä.

Keskittyminen ongelmiin sen sijaan, että keskittyisi asioihin, jotka jo toimivat

Tähän ollaan sorruttu niin tiiminä, kuin johtoryhmänäkin. On helppo nähdä ongelmat ja keskittyä niihin, mutta vaatii taitoa nähdä jo toimivat asiat ja kehittää niitä. Jos jokin asia on junnannut paikallaan, on syynä yleensä ollut se, että keskitytään itse ongelmaan. Sen sijaan pitäisi keskittyä sen ratkaisemiseen, jotta toiminta kehittyy. Ollaan pyritty muuttamaan yhteistä keskustelun sävyä, ja mielestäni muutosta on tapahtunut jo pienesti. Ainakin itse siihen koitan vaikuttaa joryissa, tiimipalavereissa ja treeneissä.

You May Also Like…

Uteliaisuuden taito

Utelijaisuuden taito kirja käsitteli erilaisia mielen malleja ja oppimisen johtavaa utelijaisuutta. Uteliaisuutta voi...

1 Kommentti

Lähetä kommentti