Luottamus

Brown nosti kirjassa mielestäni todella hyvän kysymyksen. Uskonko siihen, että tiimini jäsenet tekevät parhaansa?

Tajusin vastaavani en. En usko, että kaikki tiimini jäsenet tekevät parhaansa. Aloin kuitenkin miettimään asiaa vielä syvemmälle ja tajusin, että tämä käsitys vaikuttaa jokapäiväiseen tekemiseeni ja asenteeseeni. Koska en usko joidenkin tiimini jäsenten tekevän parhaansa, en myöskään tarjoa heille tasavertaisesti tilaisuuksia oppia. Usutan vastuuta niille ihmisille, joihin luotan ja joiden uskon selviytyvän tehtävästä tai ainakin pyytävän apua, jos sellaista tarvitsee. Miten ihmiset voisivat siis kehittyä, jos en anna siihen tilaisuutta?

 Välillä minun on ollut todella vaikea ymmärtää tekemättömyyttä. Olen itse ollut kova tekemään asioita ja hoidan yleisesti aina asiat, jotka olen luvannut hoitaa. Tästä syystä, minun on vaikea käsittää miksi ihminen jättäisi tekemättä sovitut asiat. Kyse voi olla myös laiskuudesta, mutta aina se ei ole. Ihmisten on myös vaikea alkaa tekijöiksi, jos ei ole tottunut jatkuvaan tekemiseen, tai ei ennen ole ottanut vastuuta. Tiimiakatemialla on aivan erilainen oppimismenetelmä, kuin missään aikaisemmassa koulussani. En siis usko, että kukaan muukaan on tottunut huolehtimaan omasta tekemisestään. Olemme aikaisemmin tehneet vain sen, mitä on käsketty.

Haluan siis nyt alkaa luottamaan siihen, että tiimini jäsenet tekevät parhaansa. Haluan jakaa luottamustani tasaisesti ja todella uskoa siihen, että jokainen meistä voi kehittyä. Minkä takia tiimi luottaisi omaan onnistumiseensa, jos tiimiliideri ei luota? Huomasin tämän kiteytyvän myös vahvasti omiin arvoihini, jotka  eivät selvästi ole näkyneet tekemisessäni.

Omien arvojen toteuttaminen työelämässä

Koen olevani hyvin tietoinen omista arvoistani. Niin kuin varmasti moni muukin aikuinen ihminen. Kirjan myötä kuitenkin vasta tajusin, etten ole ikinä pohtinut sitä, toiminko arvojeni mukaisesti tiimiliiderinä. Brown sai minut pohtimaan tätä asiaa. Sain kirjasta useamman työkalun arvojeni pohtimiseen.

Kirjassa Brown esittää pitkän arvoluettelon ja auttaa lukijaa karsimaan näitä arvoja niin pitkään, että jää jäljelle kaksi ydinarvoa. Halusin ruveta tekemään töitä sen eteen, että arvoni ovat oikeasti syvällä minussa olevia periaatteita, joita toteutan jokaisessa elämäni osa-alueessa. En halua olla yksi niistä ihmisistä, joille arvot ovat vain epämääräinen luettelo hyvää fiilistä kuvaavia sanoja.

Pitkän karsimisen jälkeen päädyin näihin kahteen arvoon:

Haavoittuvaisuus

1. Mitkä kolme käyttäytymismallia tukevat arvojasi?

• Uskallan pyytää apua
• Pyydän anteeksi toimiessani väärin
• Laitan itseni sellaisiin tilanteisiin, jossa voin epäonnistua. Näistä tilanteista opin eniten.

2. Mitkä kolme houkuttelevaa tapaa toimia eivät ole arvojesi mukaisia?

• Teen vain asioita, joissa olen jo nyt hyvä
• Teen ratkaisun joka on helppo, enkä ratkaisua joka on oikein
• Syytän muita, vaikka olisin itse mokannut

3. Muistatko esimerkkiä tilanteesta, jolloin toteutit tätä arvoa elämässäsi täysipainoisesti?

• Toteutan tätä arvoa joka kerta, kun nostan vaikeita asioita pöydälle
• Toteutan tätä arvoa joka kerta, kun kokeilen jotain uutta
• Toteutan tätä arvoa joka kerta, kun otan vastuuta

Tasa-arvo

1. Mitkä kolme käyttäytymismallia tukevat arvojasi?

• Tarjoan jokaiselle tilaisuuksia
• Kuuntelen jokaisen mielipidettä, vaikka se eroaisi omastani
• Järjestän jokaiselle aikaa

2. Mitkä kolme houkuttelevaa tapaa toimia eivät ole arvojesi mukaisia?

• Tarjoan tilaisuuksia vain niille, joidenka onnistumisesta olen varma
• Teen selväksi olevani toisen mielipidettä vastaan, enkä keskustele rakentavasti
• Annan aikaa vain niille ihmisille, joissa nään potentiaalia

3. Muistatko esimerkkiä tilanteesta, jolloin toteutit tätä arvoa elämässäsi täyspainoisesti?

• Toteutan tätä arvoa, kun tarjoan vastaani tulevia projekteja yleisesti koko tiimille
• Toteutan tätä arvoa, kun kuuntelen kunnioittavasti jokaisen mielipidettä

Haluan ruveta oikeasti tarkistamaan omaa toimintaani. Perjantaisin käydessäni kulunutta viikkoa läpi aion alkaa listaamaan tilanteet, joissa toimin arvojeni mukaisesti. Käyn läpi myös mahdolliset tilanteet, joissa en toiminut arvojeni mukaisesti. Mistä tällainen tilanne johtui? Kiihdyinkö liikaa? Loinko mielessäni jonkinlaisen tarinan, joka sai minut ärsyyntymään turhasta?

”Arvojensa mukaan elävät johtajat eivät koskaan vaikene vaikeista asioista.” 

Haavoittuvaisuus ja häpeänsietokyky

Ymmärsin kirjaa lukiessani haavoittuvaisuuden ja rohkeuden yhteyden. Kun olet tilanteissa rohkea, joudut melkein aina laittamaan itsesi haavoittuvaiseen tilaan. Joudut ottamaan riskin, että epäonnistut tai joudut pyytämään anteeksi. Uuden kokeileminen vaatii haavoittuvaisuutta ja näin koen sen myös olevan hyvin rohkeaa. On todella haastavaa oppia kohtaamaan haavoittuvaisuus kun käsittelemme asioita. Haavoittuvaisuus ei ole meille mukavaa, mutta kun laitamme jatkuvasti itsemme sellaisiin tilanteisiin ja jatkamme itsemme haastamista voimme tuntea itseluottamuksemme kasvavan. 

Asioiden perinpohjaisen käsittelemisen taidot + uteliaisuus + harjoittelu = vahvalle pohjalle rakentuva itseluottamus

Uteliaisuus on hyvä esimerkki haavoittuvaisuudesta ja rohkeudesta. 

Itselläni usein uteliaisuus ja itseni haastaminen kaatuvat välillä mahdolliseen häpeän tunteeseen ja tiedän, että tämä on monella ihmisellä hyvinkin yleistä. Moni kokee häpeää epäonnistumisesta. Pelkäämme myös toisten mielipiteitä, joka tuntuu olevan osa ihmisluontoa. Häpeä ei voi kuitenkaan elää, kun kerromme tarinamme ja joku osoittaa meille empatiaa ja ymmärrystä. Sain kirjasta paljon vinkkejä häpeänsietokykyyn jaan tässä niistä muutamia. Häpeä on kuitenkin osa ihmisyyttä ja kun se ei enää pidättele meitä, saamme rohkeuden tehdä asioita siitä riippumatta.

Häpeän tunnistaminen ja sen laukaisijoiden ymmärtäminen

Tiedän itse hyvin sen, miltä minusta tuntuu, kun koen häpeää. Ajattelen asiaa tuhat ja sata kertaa edestakaisin ja yritän keksiä syyn, miksei minun kannattaisi kokea häpeää aiheesta. Häpeän usein ihan tavallisia tilanteita, joissa koen toimineeni jotenkin nolosti.

Kriittisen tietoisuuden harjoittaminen

On tärkeää ymmärtää, ettei tilanteessa ole yksin. Ajattelemme myös usein helposti, että toiset ihmiset ajattelevat meitä ja muistavat törttöilymme. Totuus kuitenkin on, että jokainen meistä ajattelee yhtä paljon itseään, eikä kukaan jaksa ajatella omia noloja tilanteita yhtä paljon kuin me itse.

Ulospäin suuntautuminen

Moni meistä kamppailee samojen asioiden kanssa. Emme koe itseämme riittävän hyviksi. Kun löydämme rohkeuden jakaa tarinoitamme, löydämme melkein aina toisesta päästä empatiaa ja myötätuntoa.

Häpeästä puhuminen

Häpeä saa voimansa siitä, ettei siitä puhuta. Kun häpeästä puhuu, se katoaa.

Sain kirjasta irti todella paljon ja uskon palaavani siihen vielä useaan kertaan. Tuntuu, että sain paljon ajattelemisen aihetta ja vinkkejä juuri sellaisiin asioihin, jotka tiimiliiderinä pyörivät päässäni tällä hetkellä. Olen kokenut itseni syksyn aikana hyvin epävarmaksi johtajaksi ja kirja rohkaisi minua todella paljon. Opin paljon siitä, kuinka saan kanavoitua tämän haavoittuvaisuuden ja epäonnistumisen pelon rohkeudeksi kokeilla uusia asioita, vielä kun johtokauttani on hieman jäljellä. Olen myös todella tyytyväinen, että paneuduin kirjan avulla oikeasti miettimään omia arvojani tekemisessäni ja sitä, milloin en ehkä ole toiminut omien arvojeni mukaisesti. Ymmärsin kirjan avulla arvojen tärkeyden johtamisessa. Ne myös kasvattavat luottamusta tiimin sisällä ja saa myös minut itseni luottamaan enemmän omaan tekemiseeni.