Rakkaudesta se hevonenkin potkii

Kirjoittaja: Elina Korhonen

19 joulukuun, 2022

Lähdeteos: Tunteella! Voimaa tekemiseen

Lähdeteoksen kirjoittaja: Jarkko Rantanen

Teoriapisteet: 3

Tunteet värittävät meidän kaikkien elämää, vaikuttaen jokaiseen eri tavalla. Myös työpaikoilla tunteet ovat isossa roolissa, mutta harvemmin niiden vaikutuksesta tekemiseen keskustellaan yhdessä. Herkästi kiinnitetään huomiota siihen, jos jollakulla on huono päivä. Mutta puhutaanko tarpeeksi positiivisten tunteiden vaikutuksesta työskentelyyn, sen laatuun ja tavoitteiden saavuttamiseen? Mielestäni ei, ja siksi nappasin Jarkko Rantasen kirjan “Tunteella! Voimaa tekemiseen” (2011) kuunteluun. Rantanen on tunteisiin erikoistunut kirjailija, tutkija, puhuja sekä Tunneakatemian päävalmentaja. Haluan ymmärtää ja oppia, miten Hohkeessa voidaan hyödyntää erilaisia tunnelatauksia toiminnan tukena. 

”Kaikki tietävät mikä tunne on, kunnes heitä pyydetään 

määrittelemään se.” – Beverly Fehr & James Russell 

Mitä tunteet ovat? 

Lähdetään ihan perusasioista liikkeelle eli siitä, mitä tunteet edes ovat. Tunteet ohjaavat toimintaa. Niitä on äärettömän paljon erilaisia, eikä kaikkia osata vielä edes nimetä. Jokainen kokee tunteet eri tavalla, jolloin ne myös vaikuttavat toimintaan ja puheeseen eri tavoilla. Koetut tunteet määrittävät sen, millaista elämä on ja millainen itse on. Tunnesäätelyn avulla voi itse muovata sitä, miten tunteiden antaa vaikuttaa itseensä ja toisiin. 

Kun tunteista viestii epämääräisesti, voi syntyä väärinymmärryksiä. Siksi on tärkeää osata sanoittaa omat tunteensa ja tiedostaa, millä tavoin ne vaikuttavat omaan toimintaan. On huomattavasti selkeämpää, jos heti päivän alussa kertoo, että nyt on huono päivä ja halutessaan perustelee. Jos kuitenkin jättää tuon sanomatta ja sen sijaan kiukuttelee koko päivän työkavereille, se voi aiheuttaa närää ja ärsytystä muissa. Huonot tunteet tarttuvat helposti, joten on tärkeää osata sanoittaa ne avoimesti. Tällöin se voi helpottaa myös omaa oloa, ja huonot tunteet voivat mennä nopeammin ohi. 

Tunteiden ilmaisu on taitolaji, joka kehittyy vain harjoittelemalla. Meitä on tiimissä 12 erilaista persoonaa, ja jokaisella voi päivän aikana olla kymmeniä eri tunteita. Yhteensä niitä voi olla siis jopa satoja. Toimintaa varmasti selkeyttäisi se, jos jokainen osaisi nimetä jokaisen tunteensa. Näin ei kuitenkaan ole. Mutta se ei haittaa, kukaan kun ei ole seppä syntyessään. Usein ajatellaan, että tunteet on jokaisen yksityisasia. Mutta pöh, eihän ole. Tunteet näkyvät aina jotenkin ihmisen toiminnassa, joten kyllähän muut huomaavat ne. Kuitenkin, jos tunteet näkyy jotenkin epäselkeästi, voi muut vain arvuutella, että mitä on meneillään. Tällöin muille voi herätä ajatuksia, joihin ei saa oikeaa vastausta. Eikö häntä kiinnosta olla täällä? Jos kiinnostaa noin vähän, miksi hän on täällä? Olenko itse toiminut väärin, kun hän kohtelee minua tuolla tavalla? Mitähän tuokin nyt tarkoitti? On siis ehdottoman tärkeää, että muut – työkaverit ja tiimiläiset – olisi perillä jokaisen tilanteesta ja tunteesta. Se säästää aikaa, päänvaivaa ja turhautumiselta. 

Tunteet ja tavoitteet 

Aloin pohtimaan sitä, miten paljon oikeasti tunteet vaikuttaa myös Hohkeen tekemiseen. Meidän tekemistä ohjaa paljon yhteiset tavoitteet, mutta siltikään ne ei resonoi kaikissa samalla tavalla. Vaikka ehkä pitäisi. Mietitään nyt vaikka 1 000 asiakaskäynnin haastetta. Idea heräsi vuosi sitten joulukuussa 2021, kun aikalailla viimeisissä treeneissä mietittiin yhteistä suoritushaastetta vuodelle 2022. Silloin tavoite herätti meissä innostusta, jännitystä, riemua ja tietenkin luottamusta – luottamusta siihen, että jokainen tekee parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt kun tarkastelee loppuvuotta, niin vain joissakin yksilöissä on nuo tunteet jäljellä. Ja he on juurikin niitä, jotka alkujaankin olivat ehdottomasti idean kannalla. Osa taas on käynyt asiakaskäyntejä vähemmän, joten herää kysymys miksi. Johtuuko se siitä, ettei heitä enää innostanut tavoite? Vai eikö heitä vaan kiinnostanut tehdä yhteisen tavoitteen eteen mitään? Onko taustalla jotain muuta, mitä meidän pitäisi tietää? Herättääkö tavoite heissä vain ahdistusta ja turhautumista? Jos näin on, olisi kiva tietää näistäkin asioista. Silloin voitaisiin yhdessä miettiä kaikille sopivaa ratkaisua, ja yleinen ilmapiiri olisi edelleen kannustava ja utelias. 

Asiakaskäyntihaasteen esimerkin pohjalta tajusin, että tunteet vaikuttaa suoraan työskentelyn määrään, suuntaan sekä laatuun. Tavoitteiden eteen täytyy nähdä vaivaa, jolloin välitavoitteet ja pitkäjänteisyys on välttämättömiä ominaisuuksia. Kuitenkin tunteet siellä taustalla vaikuttaa siihen, kuinka paljon johonkin asiaan laittaa efforttia. Omaan suorituskykyyn voi vaikuttaa, kun ottaa positiivisen mindsetin. Toki tunteita ei voi tuosta noin vain valita, mutta niihin pystyy vaikuttaa. Kun haluaa kehitystä tietyissä asioissa, niistä täytyy puhua ääneen. Tällöin tiimi voi kannustaa ja tukea, sekä mielestäni innostus tarttuu helposti, sillä se lisää energiaa. Kun yksi tiimiläinen ottaa askeleita ja isojakin harppauksia kohti omia unelmiaan, kyllä muutkin haluavat tehdä niin. Tässä siis ehkä sellainen myötäylpeys vaikuttaa muidenkin tekemiseen positiivisella tavalla. 

Motivaatio on tietenkin myös isossa roolissa omassa työskentelyssä. Olemmeko valmiita ponnistelemaan asioiden eteen, jotka herättävät mielihyvää, helpotusta, riemua, tyytyväisyyttä ja toivoa? Näitä tunteita onnistuminen herättää, joten riittääkö ne kantamaan eteenpäin? Johtaako epämiellyttävien tunteiden välttely alisuoriutumiseen? Vai päinvastoin? 

Hohkeen tunteet 

Hohke herättää monia tunteita. Hohkeessa herätetään monia tunteita. Tiimin yhteisissä hetkissä, myös treeneissä, tunteet vaikuttaa dialogiin. Välillä käydään kiivasta keskustelua, jonka taustalla voi olla ärsytystä, suuttumusta, syyllisyyttä, katumusta tai suruakin. Silloin ilma jota hengitetään, saattaa vaikuttaa raskaalta. Voi tulla tunne, että tekisi mieli lähteä lätkimään. Jopa kehossa voi tuntua ahdistusta, kireyttä ja jännitystä. Mutta sama toimii toisin päin. Jos keskustellaan yhteisestä onnistumisesta, moni on iloinen ja tunnelma on kepeä. Tunnetaan kiitollisuutta siitä, että saadaan olla osa näin upeeta tiimiä. 

On hyvä, että koetaan yhdessä erilaisia hetkiä ja tilanteita. Välillä täytyy olla melkein toisten kurkuissa kiinni, että voi mennä eteenpäin ja kehittyä. Koen, että meidän tunnelma onkin kääntynyt ehkä vuoden takaisesta paljon positiivisempaan. Juhlitaan yhdessä onnistumisia, tuetaan toisia, kannustetaan, kuunnellaan, toivotaan toisillemme parasta ja ennen kaikkea rakastetaan. Välillä se näkyy vähän kuin sisarusten välisenä kinasteluna, välillä suorina hellyydenosoituksina ja ryhmähaleina. Rakkaudesta se hevonenkin potkii – eiks je! 

Hoooohke, ugh

You May Also Like…

Yrityskulttuuri on kuningas

Syy miksi valitsin tämän kirjan luettavaksi oli se, että yrityskulttuuri on hyvinkin pinnalla omassa tekemisessä juuri...

Huomisen asiakas

Valitsin luettavaksi uuden asiakaskokemukseen ja asiakastyytyväisyyteen liittyvän kirjan "Huomisen asiakas". Kirja...

0 kommenttia

Lähetä kommentti