Uskon tämän kirjan olevan erittäin käytännöllinen henkilökohtaisesti tähän hetkeen. Syksyn alkaminen tuo taas uusia mutta sitäkin tärkeämpiä asioita kalenteriin ja on hyvä pystyä keskittymään oikeisiin niistä. Välillä on tuntunut hankalalta saada asioita aikaiseksi, kun on yksinkertaisesti joutunut käyttämään liikaa energiaa asioihin, joita rutiineilla pystyisi tekemään ns. automaattisesti.

Minulle rutiinien rakentaminen on ollut tois sijainen asia, enkä ole juuri ajatellut rutiineja sen enempää, että iltaisin pestään hampaat ja käydään suihkussa. Kirjan lukuun idean sain siitä, että voisiko arkista elämää, opiskelua tai työtä helpottaa perustoiminnoilla tai tavoilla.

Kirjassa käy moneen kertaan esille se, kuinka ihmiset haluavat välitöntä mielihyvää vasta ajankuluttua tulevan mielihyvän ylitse. Se ei sinänsä mikään yllätys ole. Mutta se onkin usein syy siihen miksi ihmiset polttavat tupakkaa, harrastavat suojaamatonta seksiä tai nukkuvat 12 asti päivällä. On paljon mukavampaa polttaa nyt tupakkaa ja lievittää stressiä, kun ajatella, että en paljon todennäköisemmin saa keuhkosyöpää 10 vuoden päästä, jos lopettaisin nyt tupakoinnin.

1%

Kirja on täynnä yksinkertaisia ja itsestään selvyyksiltä näyttäytyviä asioita, kuten tee joka päivä paremmin niin olet 10 vuoden päästä mestari jossain. Mutta tosiasiassa montaa ihmistä ei motivoi tekemään nyt paremmin, että olet 10 vuoden päästä hyvä jossain. Kirjassa esitelty 1% parannus on hyvin käytännön läheinen esimerkki ihmiselle, joka haluaa pysyvää muutosta rutiineihinsa. Yleisin syy miksi käyt 4 kertaa kuntosalilla ja lopetat, on yksinkertaisesti se, että leikkaat liian ison palan kakkua kerralla. Joillekin tämä toimii useimmille ei. 1% päivittäisessä tekemisessä tuskin tuntuu tai näyttää kovin isolta parannukselta ja näin ollen, joillekin tuntua turhalta. Tosiasiassa 1% parannus vuodessa tekee 37 kertaisen parannuksen, joka kuulosta taas liian hullulta ollakseen totta. Rutiineja on hankala mitata numeroiden muodossa mutta tyhmempikin ymmärtää, että pienillä parannuksilla arkisessa elämässä on vuosien ja kymmenien vuosien aikana iso merkitys. Esimerkiksi se teetkö työt tai kouluhommat heti vai jätätkö kaikki tehtävät viimeiseen päivään, on pieni merkitys yhden tehtävän kohdalla mutta kuukauden ajalta rästiin jääneet tehtävät voivat alkaa vituttaa ja täten vaikuttaa tehtävien laatuun, muuhun elämään, keskittymiseen tai terveyteen.

Tämä sama sääntö toki toimii myös toiseen suuntaan mitä enemmän toistat huonoja rutiineja sitä todennäköisemmin myös noudatat niiden tuomaa ”järjestystä” ja mahdollisesti menetät tulevaisuudessa mahdollisuuksia, joita hyvät rutiinit olisivat tuoneet. Tämä jäi erityisesti mieleen: Hyvistä rutiineista maksat nyt ja hyödyt myöhemmin ja huonoista rutiineista ”hyödyt” nyt ja maksat myöhemmin. Sanonta ”ei kipuu ei hyötyy” tulee vastaan usein urheilulajeissa mutta on verrattavissa mihin tahansa tekemiseen, jos ei joudu mitään maksamaan (kipu) ei todennäköisesti hirveästi myöskään hyödy siitä.

Toistot

Niinkin yksinkertainen asia, kun toistot. Tätä mietimme tiimini kanssa pitkään, että onko mitään järkeä tehdä asiakaskäyntejä pelkkien numeroiden takia. Faktahan on, ettei niitä pelkkien määrien mn, takia tehty mutta siltä se alkoi tuntumaan. Ja suora vastaus tähän, kyllä on. James Clear kirjassaan käytti esimerkkiä taide koulussa opiskelevista opiskelijoista. Toisella porukalla oli tavoitteena saada 100 kuvaa otettua, jotta kurssista sai erinomaisen. Mutta kuvien laadulla ei ollut mitään merkitystä. Toisen ryhmän tuli ottaa vain yksi ainut onnistunut kuva, jotta saisi erinomaisen arvosanan. Sen tulisi taas olla lähes täydellinen. Tutkimuksessa huomattiin, miten iso määrä toistoilla oli ollut lopputulokseen ja lähes aina ryhmä, jonka tuli ottaa vain paljon kuvia oli ottanut myös paljon parempia kuvia. He olivat kuin itsestään alkaneet sommittelemaan ja kokeilemaan ottaa kuvia eri tavalla ja siten ottaneet parempia kuvia kuin ne, jotka yrittivät ottaa vain sitä yhtä täydellistä kuvaa.

Ei ole helppoa luoda pysyviä rutiineja, kun ympäristö ei tue sitä. Huonot rutiinit ovat yleensä helppoja ja tyydyttäviä, kun taas hyvät usein vaivaannuttavia eikä mukavia. Tupakan poltto on tyydyttävää ja hyvin helppoa, kun taas sen lopettaminen hyvin vaivalloista ja pitkäveteistä. Aivot tarvitsevat uutta jännitystä ja se tekeekin hyvien rutiinien jäämisestä niin vaikeaa. Video pelit tuovat aina samaa jännitystä mutta on silti erilaista pelata, joka kerta. Salaisuus hyvien rutiinien vakiinnuttamiseen onkin osata sietää tylsää, samanlaista, puuduttavaa ja vaikeaa. Ei voi kiistää, etteikö salille meneminen olisi vaivalloisempaa kuin sohvalla istuminen. Siitä voi aina tehdä mukavampaa, joka auttaa sen vakiinnuttamisessa mutta silti kyse on motivaatiosta, halusta ja teoista.

Miksi

Miksi haluamme kehittää hyviä rutiineja ja välttää huonoja. Ei ole olemassa pelkästään hyviä tai huonoja rutiineja. Esimerkiksi video pelit voivat, jollekin olla ajantuhlausta ja jollekin toiselle työ. On hankalaa määritellä mitkä rutiinit olisivat juuri sinulle oikeita ja hyviä. Siksi kannattaakin välillä kyseenalaistaa ja haasta jo olemassa olevia rutiinejasi ja miettiä hyödyttävätkö ne oikeasti sinua.

Rutiinit kuitenkin ovat elämämme kivijalka ja pohja, joka mahdollistaa jatkuvan kehittymisen, identiteetin sekä mahdollisuudet. Hyvät rutiinit kertaantuvat ja toistojen kautta tekevät meistä 1% parempia joka päivä.

Törmäämme usein menestyneiden ihmisten rutiineihin. Esimerkiksi siihen, että herätys soi kello 4.00 aamulla. Sitten he menevät urheilemaan, syövät kunnolla ja meditoivat. Tämä kaikki kuulostaa järjettömältä ja erittäin vaivalloiselta mutta, kun tavat ovat muodostuneet rutiineiksi tapahtuu tämä aivan kuin itsestään, et enää mieti, että jään nukkumaan, kun väsyttää tai että en syö terveellisesti, kun rasvaisempi ruoka olisi parempaa. Rutiinit ovat automaatiota aivoillesi, siksi on hyvä rakentaa terveellisiä, tuottavia ja myös mukavia rutiineja. Ne mahdollistavat enemmän vähemmällä.