Jos oikein muistan, niin tiimikaverini Alek on hehkuttanut tämän kirjan olemassaoloa siitä asti, kun hän itse kirjan sai luettua. Enkä ihmettele oikeastaan ollenkaan. Kirjailija James Clear esittelee tekstissään monia erilaisia, omasta mielestäni, ”itsestäänselviä” asioita, jotka on vaan kerrottu helposti ymmärrettävässä muodossa. Tietysti sain kirjan kuuntelun aikana myös monia erilaisia uusia oivalluksia. Kohta Pelenkin elämään saadaan muutoksia, jotka pysyy.

1% parannus

Kirjan jo heti alkupuolella James kertoo 1% parannuksesta, josta myös Alek oli kirjoittanut omassa kirjareflektiossa tästä teoksesta. On hauskaa ajatella näin, ja miettiä, että jos parantaa aivan pienen nykäyksen joka päivä, niin vuodessa voi saavuttaa monia asioita. Mutta jos on kokoajan tekemässä muutoksia parempaan suuntaan, niin eikös tämä taistele kirjassa puhuttavaa rutiinien vakiinnuttamista vastaan? En tiedä onko sillä käytännön merkitystä rutiineihin, jos tekeekin pieniä muutoksia arjessa joka päivä parempaan suuntaan. Tämä oli vain pieni asia, jonka pistin merkille kirjaa kuunnellessani.
1% parannus per päivä arjessa on kuitenkin varteenotettava ajatusmalli. Esimerkiksi itse olen huomannut tekeväni tämän 1% parannuksen jollakin alitajunnan tasolla aivan omassa arjessani kotona. Huomasin noin muutama kuukausi takaperin, kuinka olin aamuisin huomattavasti virkeämpi tekemään asioita, jos asuntoni oli siisti, kun heräsin. Sillä, että pääsin aloittamaan päivän konkreettisesti puhtaalta pöydältä, oli selvä ero siihen, että vielä edellisen päivän astiat olivat pöydällä odottelemassa seuraavana aamuna. Aloitin aivan pienistä asioista parantamaan iltarutiinejani ja jopa päivän rutiinejani siihen suuntaan, että joka ilta nukkumaan mennessä kämppä olisi siistinä. Muistaakseni aloitin aivan sillä, että laitoin likaiset astiat iltaisin pesukoneeseen. Seuraavaksi siirryin siihen, että eteisen lattia oli siisti ylimääräisestä tavarasta. Pala palalta tähän tuli lisää osia, ja enne pitkää rupesin tekemään osan asioista jo päivällä, jotta illalla ei olisi valtavaa siivoilu-urakkaa tehtävänä. Nyt minulla on suhteellisen siisti asunto suuren osan viikosta, ja aamuni alkavat puhtaalta pöydältä ja tunnen oloni energisemmäksi.

Identiteetti

Ihmisen identiteetti on itseä koskettava asia. Olen puhunut siitä paljon tiimiakatemian aikana, koska tiimiakatemia on ollut elämässäni jonkinlainen taitekohta ja identiteettini on saanut muutoksen pois jääkiekkomaalivahdin identiteetistä. Ehkä noin kolme viikkoa sitten, tapasin kiipeilykeskuksella illalla myöhään treenatessa erään naisen, joka oli kotoisin espanjasta. Juttelimme naisen kanssa aivan niitä näitä, kunnes eksyimme keskustelemaan minun jääkiekkomaalivahtini urasta ja sitten nainen kysyi, että pelaanko enää jääkiekkoa, vastasin: en. Hän kysyi, oliko minusta vaikeaa lopettaa jääkiekon pelaaminen ja onko se jättänyt jälkeä minuun? Tämä osui melko arkaan paikkaan, joten kerroin naiselle tarinan tästä kokemastani jääkiekkoilijan identiteetin kolhusta. Hän sanoi ehkä parhaimmat ja yksinkertaisimmat sanat lääkkeeksi tähän kolhuun, joka on mietityttänyt minua melko pitkän aikaa, se meni jotenkin tähän suuntaan: ”Olet niin paljon muutakin kuin pelkästään jääkiekkomaalivahti, olet jonkun poika, mahdollisesti poikaystävä, sisko tai veli, joku päivä sinusta voi tulla isä…” Nainen sai huomioni näillä sanoilla ja kertoi jonkun pituisen tarinan liittyen juuri tähän äsken sanomaansa lauseeseen. Hän osui melko arkaan paikkaan, mutta osui kun osuikin erittäin hyvällä tavalla. Lopuksi tämä nainen kertoi olevansa ammatiltaan terapeutti, joka selitti paljon. Kiitin häntä lämpimästi näistä sanoista jotka tekivät melko suuren vaikutuksen omaan ajatusmaailmaan tästä jonkinlaisesta identiteettikriisistä, jota olen kokenut jääkiekon lopettamisen jälkeen.

Kuitenkin kirjassa kerrotaan identiteetistä ja joka liittyy myös tähän kertomaani tarinaan, on se, että se mitä uskot olevasi, on sinun identiteettisi. Kirjassa kerrottiin esimerkki kahdesta tupakoitsijasta, jotka halusivat lopettaa tupakoinnin. Toinen, kun hänelle tarjottiin tupakkaa, vastasi aina, että ”ei kiitos, yritän lopettaa tupakan polton”. Toinen sanoi, että ”ei kiitos, en polta tupakkaa”. Näissä kahdessa on melko suuri ero, ja osaakin arvata, kumpi näistä luultavasti onnistuu tupakan polton lopettamisessa. Minä koin saman asian jääkiekkomaalivahdin identiteetistä. Edelleen vielä jokin aika sitten sanoin ihmisille, että olen tuntenut itseni niin pitkään jääkiekkomaalivahdin identiteetin omaavaksi, joten siitä on vaikea päästä eroon, en kuitenkaan ollut miettinyt, mitä muuta olen juuri tällä hetkellä. Nainen sai avattuani silmät tälle asialle ja se helpotti suuresti. Kiitos hänelle.

Neljä lakia käyttäytymismuutokseen.

Jos haluaa tehdä jonkunlaisen muutoksen omaan käyttäytymiseen, niin James Clear kertoo kirjassa neljä lakia, jolla tämä onnistuu. Rutiinin, jolla muutosta halutaan tehdä, täytyy olla:

-Ilmeinen

-Houkutteleva

-Tyydyttävä

-Helppo.

Melko helppoa, eikös? Ei niinkään, ainakaan omalla kohdallani.

Useasti varsinkin omassa toiminnassa yritän tehdä muutoksia aivan liian nopeasti, joten esimerkiksi, jos haluan kehittyä venyvämmäksi, niin venyttelyrutiinini eivät ole kovin helppoja, sillä yritän tehdä niin ison työn, jotta näkisin tuloksia nopeasti. Uusien rutiinien on hyvä olla näitä kaikkia neljää, jotta saataisiin pidemmällä aikavälillä suurempia muutoksia aikaiseksi. Esimerkiksi itselle venyttelyrutiini, joka on helppo ja miellyttävä tehdä, tulee varmasti tehtyä iltaisin ennen nukkumaanmenoa, kuin sellainen, jossa menee tunti ja sen jälkeen on paikat kipeänä.

Kirjassakin James kertoo, kuinka alussa tulee useasti haukattua liian iso pala, kun muutosta halutaan nopeasti. James kertoo, että tällaisen toiminnan välttämiseksi kaikista tehokkain tapa on kahden minuutin sääntö. Se tarkoittaa, että uutta tapaa aloittaessa toiminta ei saisi kestää kahta minuuttia kauempaa. Tee puolen tunnin jooga onkin: Ota joogamatto esille. Opiskele tenttiin onkin: Avaa muistiinpanosi. Käy juoksulenkillä onkin: Sido juoksukenkien nauhat. Tämä on sitä rutiinien atomeiksi purkamista parhaimmillaan. Eli omastakin venyttelytuokiosta voisi tulla jotain tällaista.

Pohdinta

Käytäntöön aion viedä tästä kirjasta rutiinien rakentamisen ja 1% paremmin tekemisen. Olen jo pidempään halunnut päästä venyvämpään fyysiseen kuntoon, joten rakennan minulle helpon rutiinin illaksi tehtäväksi, jota teen joka päivä 1% paremmin ja tarkemmin, tai ainakin pyrin siihen.

Reflektioita tästä kirjasta kirjottaessani muistin myös naisen kertomat sanat, jotka hän kertoi minulle kiipeilyn täyteisenä iltana. Sain ne vihdoin kirjoitettua johonkin ylös, joka helpotti oloani jollain tasolla. Kirjan reflektion kirjoitus siis osui hyvään paikkaan.

Olen ajatellut, että alkaisin hankkimaan itselleni kirjoja aivan fyysisiksi, koska minusta on viime aikoina alkanut kirjojen lukeminen tuntumaan mukavammalta, kuin kuunteleminen. Tällä tavalla saattaisin saada myös kirjoista eri tavalla asioita irti. Kirjojen kuuntelemisessa on myös sellainen asia, että siinä tulee oltua jonkun elektronisen laitteen läheisyydessä pakolla, ja lukemisessa pääsee hetkeksi elektroniikasta ja erilaisten digitaalisten ärsykkeiden läheisyydestä pois, josta olen huomannut itselleni olevan positiivisia vaikutuksia.