Puhevalta

Kirjoittaja: Elias Kinnunen

19 marraskuun, 2022

Lähdeteos: Puhevalta - Kuinka kuulijat vakuutetaan

Lähdeteoksen kirjoittaja: Juhana Torkki

Teoriapisteet: 2

Kirjan on kirjoittanut Juhana Torkki ja se on julkaistu vuonna 2006. Valitsin kirjan kuunneltavakseni, sillä haluan kehittyä puhumisessa sekä ihmisten vakuuttamisessa. Minusta toisinaan tuntuu, että en saa viestiäni perille ja minun mielipidettäni ei huomioida tarpeeksi, joten haluan löytää keinoja ja työkaluja, joilla voisin tehdä itsestäni vakuuttavamman. Vai onko ajatusmaailmassani ja mielipiteissäni tarkastelemista? Vai olenko ajatusteni vanki ja kuvittelenko mielessäni, että minua jätetään huomiotta? Oli miten oli, lähden tässä reflektoimaan omaa esiintymistäni ja kuinka voin kehittyä mestariksi.

Kirja on kirjoitettu vuonna 2006, mitä ajatuksia sen opit herättävät?

Kirjassa tuli paljon esimerkkejä puhujista, mutta oli sinänsä haastava saada tarttumapintaa, sillä esimerkit olivat lähtökohtaisesti poliitikkoja Amerikan mantereelta. Toisekseen minua ärsytti suunnattomasti ja olin keskeyttää kirjan heti alkumetreillä, sillä kirjailija painoi alas todella ankarasti Suomalaista kulttuuria ja puhujia. Kirjan alku oli lähes kokonaan katkeraa tekstiä Suomalaisuudesta. Oli todella nihkeää kuunneltavaa, mutta ennen kirjan vaihtamista seuraavaan ajattelin, että nyt on tilaisuus reflektoida miksi minua ärsytti kirjan aloitus. Ikäänkuin kirja aloitettiin kirjailijan omalla turhautumisella ja epävarmuudella. Kirjan edetessä pidemmälle, niin yhtäkkiä Suomesta nimittäin löytyikin hyviä puhujia esimerkkeineen kuten Esa Saarinen, Jari Sarasvuo sekä Björn Wahlroos.

Mutta miksi ärsyynnyin kirjan aloituksesta? Ärsyynnyin asenteesta, jossa ei annettu kenellekään Suomalaiselle mitään kunniaa puhetaidoistaan eikä annettu edes mielikuvaa, että olisi kukaan olisi menestynyt puhujana. Lytättiin ihan huolella Suomalaiset puhujat, jonka jälkeen kirjan puoli välin jälkeen alkoi tippumaan hyviä esimerkkejä esimerkiksi, kuinka Sarasvuo onnistuu vaikuttamaan kuulijoihinsa. Eli oliko tämä kirjailijan oma mielipide, ilman laajempaa tarkastelua? Ilmeisesti oli.

Minkälainen puhuja minä olen?

Puhujana olen ajetteleva, lausun ajatuksiani usein ääneen miettimättä tarkemmin esimerkiksi tiimiakatemian treeneissä. Jäsennän usein ajatuksiani samalla puhuessani ja usein saattakin tulla jälkeenpäin virheellisiä heittoja. Treeneissä on kyllä huikeaa se, että jos vielä jäsentelen ajatuksiani ääneen, niin dialogin omaisesti ajatusta usein korjataan ja kehitetään.

Nautin puhumisesta sekä siitä huomiosta, jonka yleisö antaa. Silti kuitenkin jännitän edelleen samaan aikaan. Parasta on puhua asiasta, jota kohtaan koen syvää innostusta ja intohimoa, mutta siihen minulle on syntynyt todella outo tapa reagoida. Tunnen puhuessani intohimoisesta asiasta, että minun täytyy hillitä itseäni ja olemaan coolimpi asian kanssa. Kuin intohimoisuuden näyttäminen olisi huono asia ja, että muut kuulijat eivät tykkäisi, kun puhun innostuneesti. Tätä käyttäytymistä en osaa selittää vielä mitenkään enkä ole tietoisesti pystynyt vaikuttamaan tähän käyttäytymistapaan. Pelkään, että muut kokisi alemmuuden tunnetta tai epävarmuutta itsessään, jos intohimoisesti puhuisin kiinnostuksen kohteistani. Huh, helpottavaa kirjoittaa tästä aiheesta, kun en ole osannut näitä tunteita pukea ajatuksiksi aikaisemmin. Tämä reaktio tapahtuu lähtökohtaisesti tiimini ja perheeni kanssa. Aistin jokseenkin meidän tiimimme etsivän “sitä oikeaa uraa/intohimoa”, jonka takia jarrutan itseni esille tuomista innostukseni kanssa.

Puhe vs esitelmä

Kirjassa puhuttiin siitä, että on suuri ero pitääkö puheen vai onko puhe vain diashown/asian esitys. Puheen tarkoitus on innostaa, inspiroida, herättää ajatuksia ja saada kuulijat luomaan mielipiteensä. Esityksessä tavanomaisesti esitellään asia monotonisesti ilman, että pyritään vaikuttaa kuulijoiden tunnetilaan (Torkki 2006).

Luo puheella epävarmuutta kuulijoille, tuo ratkaisu paremmasta tulevaisuudesta (Torkki 2006).

Kyseinen lause tuli kirjassa esiin. Esimerkkeinä käytettiin poliitikkoja sekä hallitsijoita, jotka luovat mielikuvan ongelmallisesta tilanteesta, johon asia X on ratkaisu. Onko tämä eettisesti kuinka oikein ja miten tätä käytetään hyväksi liike-elämässä? Toivon ja ratkaisun myynti ja markkinointi on mielenkiintoista, joilla vaikutetaan kuluttajien tunteisiin. Tämä aihe on mielestäni kiinnostava ja tähän haluan perehtyä lisää. Tämä voisi olla esimerkiksi tulevaan opinnäytetyöhöni mielenkiintoinen näkökulma. Tämän hetkinen ajatukseni olisi tehdä opinnäytetyö liittyen nuorten aikuisten ostokäyttäytymiseen valmennus-, konsultointi-, terapia- tai terveydenhuoltopalveluihin yksityisellä sektorilla.

Miten minä voisin luoda uskomattomia puheita

Puheideni aloituksen tulisi olla koukuttava ja antaa siihen kuulijalle mielenkiintoinen näkökulma mihin tarttua jopa samaistua. Tavoite on yrittää pitää puhe mielenkiintoisena, kuitenkaan tuomatta suurta oivallusta kesken puheen. Puheen loppuun tulisi antaa kuulijoille suuri oivallus, joka jäisi kuulijoiden mieleen puheen päätyttyä. Vahvoilla reaktioilla ja äänenpainotuksilla voin painottaa asioiden tärkeyttä puhuessani. Minulle ehdottomasti haastavinta on puhuessani etsiä katsekontakteja, sillä se luo minulle jännityksen ja unohdan helposti sanottavan asian siihen. Mutta haluaisin oppia hakemaan katsekontaktit kuulijoihin ja sitä kautta luoda luottamusta puheen aikana. Toki valmistautuminen on usein avain menestykseen ainakin isojen ja tärkeiden puheiden kanssa. Haluan säilyttää puheissani inhimillisyyden, että puheissani on varaa virheille sekä lipsautella sammakoita. Se mielestäni tuo aitoutta sekä tekee henkilöstä helposti lähestyttävämmän.

Karisma, itsevarmuus, rohkeus

Hyvät puhujat ovat usein ainakin jotain näistä eli karismaattinen, itsevarma tai rohkea. Suurimpana haluaisin itsessäni kehittää rohkeutta. Rohkeutta puhua puolesta tai vastaan ja vaikuttaa siten. Mietin juuri, että olenko missään asiassa kovinkaan kova puolesta puhuja, mutta olen. Puhun ja ajattelen vahvasti hyvinvoinnin tietyistä peruspilareista ja kannan niiden puolia. Mitä enemmän opiskelen, opin ja ymmärrän kokonaisuuksia sitä enemmän varmasti osaisin puhua rohkeasti asioista joko puolesta tai vastaan. Tämä tehoaa kuulijoihin siten, kun on ikäänkuin luotuna yhteinen vihollinen, niin se yhdistäisi puhujaa ja kuulijoita. Yhteinen vihollinen oli kirjassa käytetty esimerkki, joilla suuret hallitsijat saivat synnytettyä itselleen suuren kannatusjoukon. Hyvä esimerkki oli Adolf Hitleristä, että jos juutalaisia ei olisi ollut, niin Hitler olisi keksinyt juutalaiset saadakseen valtaa.

Spotlight tapahtuman pohdinta

Kävin Spotlight tapahtumassa ja siellä näin puhujina jääkiekko valmentaja Maso Lehtosen sekä Reidar Waseniuksen. Näistä jäi mieleen Lehtosen puheesta se, että kuinka paljon hän esimerkeillä ja konkreettisilla tilanteilla toi mielenkiintoa puheeseensa. Hän puhui jääkiekosta ja yritysmaailman yhtäläisyyksistä. Lehtoselta tuli oiva vinkki, jonka haluan viedä käytäntöön. Hänellä on tapana 10 pv välein pitää noin 5-15 min palaveri jokaisen pelaajansa kanssa. Toki hän käy puolen vuoden välein “kehityskeskustelut” kaikkien kanssa, mutta näillä 10 min pikapalavereilla hän tunnustelee joukkueen sekä yksilön tilaa. Ihmisellä on tarve tulla huomioiduksi, niin tällä työkalulla voisin tiimiakatemialla luoda siteitä ja luottamuksellisempaa suhdetta, kun välillä ottaisi kaverin syrjään ja kysyisi hänen hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä.

Reidar Wasenius oli taas todella elävä ja räiskyvä puhuja, joka osasi hallita tilan. Hän puhui isolle ryhmälle, mutta silti kuin puhuisi yksilölle eli minulle. Hän hallitsi kirjassakin nousseet vinkit hyvän puheen pitämiseksi. Harmikseni jouduin poistumaan ennen loppuhuipennusta.

Myyntitreenit | Vieras Malinen

Meillä kävi vieraana PoweRestan Petteri Malinen ja siinä oli huikea puhuja. Oli hienoa nähdä kuinka intohimoisesti Malinen puhui myynnistä ja sen eri vaiheista. Ilmeisesti hän ei ollut käynyt suurempia koulutuksia aiheeseen liittyen vaan oppinut käytännön kautta. Eli harjoitusta, toistoja, harjoitusta ja toistoja. Haluan kehittää minun keskittymiskykyäni, niin että olen valmis tekemään toistoja minkä tahansa minua kiinnostavan asian eteen.

  • Torkki, J; 2006; Puhevalta – Kuinka kuulijat vakuutetaan

You May Also Like…

Yrityskulttuuri on kuningas

Syy miksi valitsin tämän kirjan luettavaksi oli se, että yrityskulttuuri on hyvinkin pinnalla omassa tekemisessä juuri...

Huomisen asiakas

Valitsin luettavaksi uuden asiakaskokemukseen ja asiakastyytyväisyyteen liittyvän kirjan "Huomisen asiakas". Kirja...

0 kommenttia

Lähetä kommentti