Prokrastinaatio tarkoittaa aloittamisen vaikeutta, se voi olla vitkuttelua tekemättömissä tehtävissä tai siivouksen lykkäämistä ”tärkeimpien tehtävien” vuoksi. Aloittaminen ei ole ollut minulle ikinä suuri vahvuus, joten päätin kuunnella tämän kirja. Minna Miaon kirjoittama kirja prokrastinaatiosta, oli ajatuksella mietitty valinta. Akatemialla on paljon erilaisia käytännön ja teorian tehtäviä, miksi ajanhallinta työn ja vapaa-ajan erottamiseksi pitää olla kunnossa. Motivaationa oli oppia aloittamisen vaikeudesta ja sen ehkäisemisestä lieventämään stressiä ja jatkuvan kiireen tuntua elämässä. Mietin myös, että kevään ensimmäiseksi kirjaksi olisi hyvä tiedostaa miten aloittamisen vaikeus voitetaan.

Miten prokrastinaatio estää minua elämästä täyttä rikasta elämää?

1. Töiden kasautuminen ja hoitaminen
2. Kotiaskareiden kasautuminen
3. Epäterveelliset elämäntavat
4. Vaikea sitoutua harrastuksiin

Useita ongelmia, paljon tehtävää ja monta ratkaisua. Syitä edellä mainittuihin ongelmiin on monia. Kuten priorisointi, laiskuus, väsymys, puhelin häiriötekijänä, aikataulutus, stressi, henkinen väsymys ja jossain tilanteissa motivaation puute. Tässä reflektiossa käyn läpi aiheet stressistä ja digilaitteet arjenhäiriönä.

Miten stressi esiintyy prokrastinaatiossa.

Stressi vaikuttaa jatkuvan kiireen ja kuormituksen tunteeseen, mikä häiritsee oppimista ja luovuuttani. Prokrastinaatiosta aiheutuva liiallinen stressi heijastaa negatiivisia psykologisia vaikutuksia moneen elämän osa-alueeseen. Kirja opetti minulle tunnistamaan prokrastinaation hinnan. Tehtävien vitkuttelu aiheuttaa minulle stressiä, itse kritiikkiä ja jatkuvaa kiireen tunnetta. Prokrastinaation viemänä stressi ja kiire kasvaa. Tekemättömät työt vievät keskittymiskykyä, vaikka niitä sillä hetkellä ei edes tekisi. Nyt tiedän mistä johtuu, kun olen kavereiden tai tyttöystävän kanssa ja katson tyhjyyteen miettien tehtäviä, mitä pitää tehdä lähitulevaisuudessa. Olen oppinut käyttämään stressiä viimeisenä työkaluna voittamaan aloittamisen vaikeuden. Tapa toimii mutta sillä on seurauksensa. Sopivasti stressiä auttaa motivoitumaan ja tarttumaan toimeen. Tätä kutsutaan eustressiksi.

Miten voin hyödyntää prokrastinaatiota stressin lieventämisessä. Ideana ei ole päästä prokrastinaatiosta täysin eroon, vaan tehdä se tiedostetusti. Esimerkkinä aikatauluttaa päivä niin, että menee itselleen mukavaan työympäristöön ja suunnitelmallisesti hoitaa päivän tehtävät. Kun aika loppuu. Tehtävien tekeminen voi jatkua, mutta prokrastinaatiolle voi antautua hyvillä mielin. Prokrastinaatiolla voi lievittää stressiä, kun sen tekee tiedostetusti. eustressiä voi opetella käyttämään hyödyksi.

Digilaitteet arjen häiriönä.

Puhelin on suuri houkute minulle. Kuunnellessa kirjaa teen muistiinpanoja puhelimeeni. Kuitenkin välillä huomasin olevani puhelimella tekemässä jotain muuta tiedostamatta sitä. Tämä rikkoi keskittymiseni ja jouduin useasti kelaamaan kirjaa taaksepäin. Olen tullut riippuvaiseksi puhelimesta, koska teen sillä töitä.

Analysoin hieman ruutuaikaani tähän reflektioon. Ruutuaikani viimeviikolla pelkän puhelimen käytössä oli 28 tuntia ja 39 minuuttia. Päivittäinen keskiarvo oli 5 tuntia ja 43 minuuttia.

Suurimmat kategoriat ruutuajasta:

Viihde: 8 tuntia ja 35 minuuttia

Some: 6 tuntia ja 48 minuuttia

Tuottavuus ja talous: 4 tuntia ja 31 minuuttia.

Mihin kaikki tämä aika menee ja miksi käytän aikaa väärin? Päivässä monta tuntia menee puhelimen parissa someen ja viihteeseen, jos tekisin nämä kaikki tunnit tiimiakatemian opintoja tai työstäisin omia projekteja. Saisin paljon enemmän aikaan, lievittäisin stressiä ja jatkuvaa kiireen tunnetta. Täten jatkossa koitan jättää puhelimen viihde käytön työpäivän ulkopuolelle, mutta ruokatunnin yhteydessä sallin sen. Poista useat turhat applikaatiot säästääkseni ruutuaikaa ja herätettä ottaa puhelin käyttöön. Puhelinta en voi syyttää prokrastinaatiosta, koska puhelin ei ole sen syy vaan tapa mahdollistaa prokrastinaatio.

Kirja herätti minussa paljon ajatuksia, miten kehittää omaa toimintaani ja oppimista. Useita selityksiä löytyi tietynlaiselle käytökselle, mitä me ihmiset teemme ja miksi. Koen oppineeni itsekontrollista, työmoraalista, aikataulutuksesta, henkilökohtaisen elämäni ongelmista, stressin ja kiireen hallinnasta