Perttu Pölösen kirjassa käsitellään mielenkiintoisella tavalla muuttuvaa maailmaamme. Pölönen puhuu siitä, kuinka asiat muuttuvat vuosikymmenien myötä uskomattomilla tavoilla.  Muutokset vaikuttavat arkielämäämme, meidän arvoihimme, maailman tilanteisiin ja työelämään. Perttu kertoo kirjassaan siitä, kuinka ihmisten tulisi ajatella tulevaisuutta, koska maailma on aina muuttunut ja tulee muuttumaan. Aina keksitään helpompi keino ja aina tulee uusia ongelmia.

Hyvä esimerkki kirjasta on hevoskärryt. Joskus kuviteltiin, ettei hevoskärrynkuljettajan ammatti tule koskaan häviämään. Kuitenkin kehitettiin autot. Enää ei käytetty hyväksi hevosia vaan keksittiin uusi ja helpompi tapa liikkua. Elämä helpottui, mutta autot toivat mukanaan ongelmia. Valtavat määrät liikenneonnettomuuksia ja ilmastoon saasteita. Autojen hiilidioksidipäästöt tuhoavat ilmastoamme, samalla aiheuttaen kuolemia liikenteessä, mutta helpottaen samalla äärimmäisen paljon teollisuutta ja arkielämäämme. ”Luonnolla” on mielestäni tapa myös ratkaista nämä ongelmat. Mielestäni Vihreitten kansanedustaja ja tietokirjailija Osmo Soininvaara suhtautui loistavalla tavalla toimittajan kysyessä, että eikö meidän pitäisi olla huolissaan ilmastonmuutoksesta. Osmo kertoi siitä, kuinka luonto ja ihmiskunta muuttuu ja sen mukana tulee ongelmia, mutta luonnolla ja ihmiskunnalla on aina ollut tapa löytää keinot ongelmien selvittämiseen. Luonto ja ihmiset kyllä sopeutuu uuteen ja keksii jatkuvasti uusia keinoja. Me emme tule kuolemaan ilmastonmuutokseen.

Tulevaisuus

Pertun mielestä tulevaisuus on yhä enemmän ja enemmän automaatioiden ja robottien varassa. Tekoäly kehittyy, jonka mukana voi monikin ala muuttua aivan täysin. Kirjatiedon merkitys vähenee, kun kaikki tieto on saatavissa sekunneissa. Sen myötä tulee kehittää tietysti tiedon haun ja lähdekriittisyyden taitoja. Perttu kuitenkin vahvasti uskoo, ettei tekoäly mene tiettyjen ihmisen taitojen, kuten luovuuden ja empatian yli. Olen itse sitä mieltä, että kaikki asiakaspalvelutyöt tulee häviämään kymmenessä vuodessa. Kaikkialla on itseohjautuvat palveluprosessit, jotka helpottavat ja nopeuttavat asiakkaan toimimista.

Kyseenalaistaminen

Perttu käski kyseenalaistaa, sen osaan. Jätetään kysymykset, mitä, mikä, kuka ja milloin. Keskitytään enemmän kysymyksiin miksi ja miten. On helppoa tietää, että hauki on kala. Mutta miksi hauki on kala, on erittäin vaikea kysymys. Toisinajattelijat vain voivat kehittää maailmaa ja keksiä uusia ratkaisuja. Olen keksinyt moniin asioihin elämäni aikana helpompia ja tehokkaampia keinoja, koska en ole uskonut auktoriteetteihin tai vanhoihin tapoihin. Kyseenalaistaminen heijastuu kylläkin harvoissa tilanteissa negatiivisena. En välillä meinaa uskoa ollenkaan, vaikka toista tiimiläistä, koska olen ajatellut asian aivan toisin. Ehkä voisi opetella myös kyseenalaistamaan itseäni!

Kouluttautuminen ja työelämän taidot

Kirjaviisauden ja nippelitiedon tärkeyden hävitessä, esimerkiksi mielestäni Suomen koulutusjärjestelmältä ei hirveästi jää annettavaa (ainakaan koulu sellaisenaan minkä itse olen käynyt). Olen aina ollut loistava koulussa, mutta en silti ole koskaan uskonut itse koulutuksen tuovan minulle jotain suurta pääomaa lisää. En tiedä mihin koulutus on kehittymässä, mutta Perttu kirjassaan avaa hyvin sitä, että tulevaisuudessa tarvitaan luovuutta, yrittäjämäistä asennetta ja tiimityön taitoja. Mielestäni Tiimiakatemia pohjautuu hyvin näihin taitoihin ja arvoihin. Voisiko tätä oppimiskulttuuria viedä jopa muuallekin? Totta kai voisi, mutta koulutusjärjestelmän muuttaminen radikaalisti ei tietenkään ole yksinkertaista ja nopeaa. Tulevaisuus vaatii uudenlaisia taitoja ja uusia ajatuksia. Olen mielestäni kohtuullisen muutoskykyinen ja koen ”psyykkisen” pääomani olevan hyvä, mutta sitäkin voi kehittää.

Koitin kovasti miettiä, kuinka kirjan oppeja voisi hyödyntää tiimissä. Koen, että oppimisen tyylit ja arvot ovat kohdillaan, mutta kirjan ajatusmaailmaa voi hyödyntää projekteissa. Mitä uutta ja tulevaisuuteen tähtäävää voisimme kehittää nykyisiin projekteihin? Mitä projekteja asiakkaat haluavat tulevaisuudessa? Kuinka voisimme valmistautua tulevaisuuden työelämään akatemialla tehtävissä projekteissa?

Täysin allekirjoittamani lainaus kirjasta: ”Voin vain onnistua tai oppia.”