Pelko pois – Yhdessä emme ole yksin

Kirjoittaja: Anna Rautanen

13 joulukuun, 2021

Lähdeteos: Pelon hinta

Lähdeteoksen kirjoittaja: Henkka Hyppönen

Teoriapisteet: 2

Kirjareflektio: Henkka Hyppönen – Pelon hinta, 2014, Kustannusosakeyhtiö Tammi
Kirjoittaja: Anna Rautanen 31.10.2021

Mitä pelko on? Miksi siitä puhutaan liiketoiminnan yhteydessä?

Pelko on tunne, joka aiheuttaa meissä epämiellyttäviä tuntemuksia siitä, että jotain kauheaa on tapahtumassa. Pelko voi ohjata meitä toimimaan ja olla näin motivoiva tekijä tai se voi lamaannuttaa meidät täysin, niin että emme kykene normaaleihin toimintoihimme (Hyppönen 2014). Pelko tunteena ei kuitenkaan rajoitu äkillisiin kriisitilanteisiin, kuten vakava sairastuminen, uhkaava hahmo pimeällä kujalla tai sihisevä käärme kasvojemme edessä. Kuten Hyppönenkin (2014) kirjassaan esittelee monesta eri näkökulmasta, pelko voi toimia virheellisin päätelmin myös silloinkin, kun tilanne ei ole ihanteellisin pakenemiselle, taistelemiselle tai jäätymiselle.

Pelko voi vaikuttaa siihen, miten toimimme ryhmätilanteessa, millaisia valintoja teemme työelämässä tai uskallammeko lähteä kokeilemaan, kannattaisiko liikeidea, josta innostuimme mielessämme. Pelolla on myös suuri merkitys tiimiytymisen kannalta, sillä se vaikuttaa tiimin dynamiikkaan ja kehittymiseen – enimmäkseen negatiivisesti. Sen vuoksi tätä aihetta on syytä käsitellä rohkeasti myös liike-elämässä.

Pelon taakka – miten pelko vaikuttaa toimintaamme?

Pelko on tunteena niin voimakas, että hyvin monessa eri elämäntilanteessa me mieluummin välttelemme pelon kohdetta kuin rohkeasti lähestyisimme sitä. Emme kuitenkaan aina huomaa, että pelon kohteen välttely on erittäin kuormittavaa (Hyppönen 2014). Se vie meiltä siis suunnattoman paljon energiaa, jota voisimme käyttää moneen muuhun asiaan. Pelkoa voi kuitenkin myös hyödyntää – sen voi kääntää energiaksi. Hyppönen (2014) avaa, kuinka pelko on myös fyysinen reaktio ja mieltä voi huijata ajattelemaan, että tuo reaktio kertookin innostuksesta – jos siis koet esiintymisjännitystä ja pelko uhkaa käydä liian voimakkaaksi, voisitkin kokeilla ajatella, että olet todella innostunut päästessäsi kertomaan asiastasi kuulijoillesi. Myös pelkästään tiedostamalla pelon, voi päästä siitä niskan päälle – voit alkaa kehittää positiivisia ajatusmalleja, keskittyä hengittämiseen tai juurikin muovata pelon fyysisen reaktion uusiksi (Hyppönen 2014).

Pelko on hyvin moniulotteinen toimija ja pahimmillaan se estää meitä kehittymästä ihmisinä, tiimeinä, joukkueina, ystävinä ja kollegoina. Jos olet pelannut joukkueessa, missä homma ei toimi ja porukalla on skismaa keskenään tai työskennellyt työyhteisössä, jossa puhutaan selän takana sitä itseään – voi taustalla olla pelon vaikuttimet. Ennen kuin voimme miettiä, miten pelon vaikuttimet sitten saa pois päältä – on hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään, mitkä asiat aiheuttavat pelkoa.

Pelon syyt

Epävarmuus ja ennustamattomuus, epäonnistumisen uhka, ajatus jonkin menettämisestä, aiemmin kohtaamamme vaarat tai vaarojen elävät kuvitelmat, geneettisesti meihin ohjelmoidut uhkaavat asiat ja pelon tunteen kokeminen itsessään. Näin Hyppönen luettelee. (2014.)

Minä huomaan, että olen kokenut elämässäni monenkirjavasti erilaisia pelkotilanteita. Erityisesti epävarmuus ja ennustamattomuus ovat saaneet minut varmistelemaan asioita liiankin paljon. Haluan poistaa kaikki mahdolliset epävarmuustekijät ja luoda riittävän monta varavaihtoehtoa, jos homma meneekin pieleen. Luon itselleni eräänlaista turvaverkkoa, johon pudota, jos homma kosahtaa. Jotkin peloistani olen myös voittanut. Enää en pelkää sitä, osaanko sanoa oikeat sanat puhelimessa, kun hoidan jotain tärkeää asiaa. Uudet tilanteet ja erityisesti latautuneet tilanteet (esim. jonkin tuotteen myynti, yhteistyön läpisaamisen tärkeys) aiheuttavat kuitenkin vielä jännitystä ja jännittyneisyyttä kehossani, mutta olen löytänyt useita keinoja, millä selviän tilanteesta paremmin ja en voi sanoa, että pelko on enää tilanteessa läsnä.

Oletko sinä pohtinut aiemmin, missä tilanteissa sinussa herää pelkoa ja oletko saanut siedätettyä itsesi joihinkin asioihin tai muutoin voitettua pelkosi joissain tilanteissa tai asioissa?

Pelko pois – pelon voittaminen yksin ja yhdessä

Hyppösen (2014) kirja on kuin aarrearkku: täynnä toinen toistaan erilaisempia esimerkkejä, tutkimuksia, ratkaisuja ja tarinoista pelosta, sen synnystä ja vaikutuksista – sekä keinoja pelon hallitsemiseen ja voittamiseen. Minusta tärkeintä antia kirjassa oli sen antamat konkreettiset työvälineet ja opit, miten pelon hallintaa ja ongelman tiedostamista voidaan hyödyntää itsensä, tiimityöskentelyn ja koko työskentelykulttuurin kehittämisessä. Tähän haluan nostaa mielestäni tärkeimmät ja ajankohtaisimmat opit ja kopit.

Ongelmanratkaisu – minä ja pelkoni

Miten voit siis johtaa itseäsi ja pelkojasi paremmin? Hyppönen (2014) esittelee kirjassaan seuraavat keinot: siedättäminen, kiertäjähermon jarrun käyttäminen (= käytännössä hengittämisen säätelyä – laske sisään hengittäessä kolmeen ja ulos hengittäessä kuuteen), paineen alla harjoittelu, pelkomuiston muuttaminen, leiman vaihtaminen kokemukselle ja panoksien vähentäminen.

Siedättäminen on ehkä yksi omista suosikeistani. Mikä on parempaa kuin se tunne, kun kerta kerralta sinua jännittää vähemmän mennä yleisön eteen puhumaan tai esiintymään? Tai mitä useammin soitat vaikeita puheluita – sitä pikemmin huomaat, että sehän saattaa olla joskus jopa mukavaa. Olen itsekin välillä ällistynyt siitä, miten monimutkaisia ja hienoja olentoja me ihmiset olemmekaan. Me voimme yllättää ja ällistyttää itsemme vaikka joka päivä – oppimalla jotain uutta.

Ryhmä-älykkyys

Tyhmä vai älykäs ryhmä (Hyppönen 2014)? Olet varmasti työskennellyt useasti tyhmässä ryhmässä – homma ei oikein pelaa, jotkut jäävät toisten varjoon, sosiaaliset kukkaset on vauhdissa ja mielipiteitä jyrätään. Tämä on tuttua varsinkin ala-asteella ja kerhoikäisten joukossa, kun vielä opetellaan ihmissuhdetaitoja. Ryhmätyöskentely ei siis ole vain yhdessä jonkin asian hoitamista. Vaan se on myös ihmissuhdetaitojen opettelua. Valitettavasti kerhotasoinen ryhmätyöskentely on varsin yleistä myös työelämässä. Itse voisin kuvailla, että ryhmätyöskentelyn taito on yksi haastavimpia elämäntaitoja. Voit ehkä ajatella olevasi itse taitava ryhmätyöskentelijä ja kantavasi kortesi kekoon – mutta osaatko toimia, jos ryhmässäsi on sellaisia, jotka eivät ole yhtä taitavia. Osaatko kannustaa ryhmän toimimaan hedelmällisesti?

Älykkäässä ryhmässä puheenvuorot jakautuvat tasaisesti ja kaikkien ideat ja työskentelyn rakennuspalikat pääsevät esille ja pohdittaviksi. Älykäs ryhmä on myös sosiaalisesti herkkä – he ovat tietoisia toistensa tunteista ja osaavat reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Hyppösen esille nostamassa tutkimuksessa myös naisten määrä on miehiä suurempi älykkäissä ryhmissä – naiseus itsessään ei kuitenkaan korreloi ryhmä-älykkyyteen, vaan naisilla yleisemmin enemmän esiintyvä sosiaalinen herkkyys. (Hyppönen 2014.) Älykkäässä ryhmässä siis ketään ei tallata jalkoihin, kaikki tulevat kuulluksi ja tunteet otetaan huomioon.

Miten ryhmä-älykkyys sitten voidaan saavuttaa? Henkka luettelee keinoiksi mm. seuraavat: täydellinen avoimuus ja läpinäkyvyys, turvallisen tilan luominen, luottamuksen kasvattaminen, panokset pois pöydältä -ajattelu, huomion kiinnittäminen vain siihen, mihin voi vaikuttaa ja enemmän dialogia, vähemmän debattia (Hyppönen 2014).

”Kuka minä olen, jos ympärilläni olevien silmät eivät loista?” –
Kapellimestari Benjamin Zander
(Hyppönen 2014)

Osa ryhmän pelon voittamisen keinoista ovat pitkälti johtamisen näkökulmasta lähestyttäviä haasteita, mutta moneen asiaan voi myös yksilötasolla vaikuttaa. Jokainen voi esimerkiksi miettiä, mitä tuo huoneeseen tullessaan. Luoko olemuksellaan, ilmeillään, sanoillaan ja teoillaan turvallista, kaikkia tukevaa ilmapiiriä vai syökö sinun läsnäolosi jonkun toisen turvallista työskentelyn ilmapiiriä? Joskus voi olla vaikeaa myöntää itselleen, että omassa toiminnassa olisi jotain kehittämisen varaa – mutta uskokaa tai älkää, meissä jokaisessa on varmasti jotain kehitettävää. Olkoon se siis ennemmin jännittävä seikkailu kuin vastentahtoinen muutos. Positiivinen muutos myös usein luo positiivista muutosta eli se mihin kiinnität huomiota, lisääntyy.

Turvallisuus ja luovuus

Kun ympäristömme on turvallinen, on meidän helpompi työskennellä ja tällöin myös ajatus virtaa paremmin. Me olemme kuitenkin laumaeläimiä ja kaipaamme ryhmämme tukea. On erityisen tärkeää, että ne, joilta löytyy rohkeutta enemmän kuin toisilta – näyttävät omalla esimerkillään mallia. Jos sinä pystyt näyttämään itsesi oman kuoresi alta: näyttämään omat heikkoutesi ja tietämättömyytesi, asettamaan itsesi naurunalaiseksi ja ottamaan arvostelua vastaan – myös muut uskaltautuvat samaan yksi kerrallaan (Hyppönen 2014). Näin syntyy luottamusta ja pelon vaikutus vähenee, askel ja ihana moka kerrallaan. Kun pelko ei ole enää suuri mörkö tiimin tai ystäväjoukkosi keskellä, jää tilaa avoimelle sosiaaliselle kanssakäymiselle ja luovuudelle ja energiaa riittää enemmän kuin aiemmin.

Hyppösen (2014) kirjassa esitelty menestys-yritys Zappos ja sen toiminta-arvot herättivät minussa jonkinlaista ihailua ja saivat aikaan tervettä pohdintaa siitä, miksi monen yrityksen arvot ovat niin kovia tai paperinmakuisia ja miksi emme voisi pohjata työskentelyä enemmän inhimillisempään suuntaan, kuten Zappoksella tehdään.

Zappoksen toiminta-arvot:

  • Tarjota asiakkaalle WOW-kokemuksia
  • Perheenomainen tunnelma
  • Nöyryys
  • Enemmän vähemmällä
  • Henkilökohtaisen kasvun ja oppimisen tavoittelu
  • Hauskanpito
  • Tehdä välillä jotain outoa

(Hyppönen 2014.)

Minä ainakin sain tästä kipinän tarjota enemmän WOW-kokemuksia asiakkaalle, vähemmällä. Miten? Ainakin minun täytyy opetella priorisoimaan paremmin aikaani ja oppia delegoimaan enemmän, ja viisaasti. WOW-kokemuksien luominen on ollut minulla jo pitkään osa omaa työmoraaliani – jos minulla on hankalaa jossain asiakastilanteessa, kuvittelen itseni asiakkaan saappaisiin tai korkokenkiin tai hengitän syvään ja pohdin, mitä asiakkaan käytöksen takana todella piilee. Kun kuuntelee (itseään ja muita), ymmärtää enemmän.

 

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti