Risto Siilasmaa – Paranoidi Optimisti: Näin johdin Nokiaa murroksessa                       Teemu Vänttilä

Kuuntelin kirjan Paranoidi Optimisti, jossa Risto Siilasmaa kertoo omakohtaisia kokemuksiaan Nokian ajoista ja puhuu myös avoimesti osasta johtamisfilosofiastaan. Halusin ottaa kirjan kuunteluun, koska oli mielenkiintoista kuulla tarinaa Nokiasta, joka on ollut kansallemme suuri ylpeydenaihe, ja on ehkä vieläkin. Siilasmaa kertoo tarinoita ajalta, jolloin hän toimi Nokian hallituksen jäsenenä ja sen puheenjohtajana. Kirjan tarinat ajoittuvat Nokian murrosvaiheeseen 2010-luvulle. Kirjassa kerrotaan kriisiajasta ja kuinka Nokiaa silloin johdettiin. Kirjasta on saatavilla hyviä vinkkejä tämän päivän johtamiseenkin, koska tällä hetkellä käsillä on koronan aiheuttama kriisiaika.

Siilasmaa avaa kirjassaan myös syitä, josta kyseinen kaatuminen oikeastaan johtui. Yksi syistä oli viestintä. Viestintä ei toiminut yrityksessä eri portaiden välillä. Uskon, että johtajuuskin on tuon aikaisesta muuttunut todella paljon. Johtaminen tulisi nykypäivänä olla modernia, jossa työntekijät ovat iso osa päätöksentekoa. Työntekijöitä kuunnellaan ja heillä on myös oma päätäntävaltansa. Johtaminen, jossa johtajat omassa lämpimässä officessaan päättävät työntekijöitä koskevista asioita kysymättä heiltä itseltään, ei toimi tänä päivänä. Yleensä tämän kaltaiset ongelmat ovat suurissa yrityksissä ja yritysmaailmassa. Viestinnän puute työntekijöiden ja johdon välillä voi koitua suureksikin ongelmaksi. Viestinnän tärkeys korostuu meidänkin tekemisessämme. Mielestäni siihen kuuluu, että voimme esimerkiksi antaa ja ottaa palautetta suoraan. Meidän ongelmamme ei ole siinä, että johtoryhmämme päättäisi asioista kysymättä muilta. Ongelma on siinä mitenkä me päätämme keskustelemalla asioistamme. Osa ottaa kantaa puhuttaviin asioihin ja osa ei. Osa sanoo sen mitä muut haluavat kuulla, ei sitä mitä mieltä itse on. Osa osaa antaa palautetta, mutta ei osaa vastaanottaa sitä, ja myös päinvastoin. Kehitettävää siis on. Nyt on onneksi hyvä tilanne harjoitella viestintää ja sen sujuvuutta, uskon, että olemme parin vuoden päästä valmistumisen jälkeen hyvinkin kehittyneitä viestinnässä. Se on suuri etu yrittäjänä ja muutenkin töitä hakiessa ja tehdessä.

Paranoidi optimisti on Risto Siilasmaan johtamistapansa. Johtamistavassa varaudutaan aina pahimpaan skenaarioon. Asioita katsotaan muutenkin hyvin kriittisesti. Ratkaisu tilanteisiin on kuitenkin aina olemassa, vaikka tilanne olisi kuinka paha tahansa. Sanat paranoidi ja optimisti kuvaavat tyyliä juuri niin kuten se on. Paranoidi tarkoittaa käsitteenä vainoharhaisuutta. Johtamistavassa kaikkia tilanteita katsotaan hieman vainoharhaisesti ja varauksella. Optimisti taas tarkoittaa henkilöä, joka näkee tilanteet myönteisesti ja toiveikkaasti, asioista pyritään etsimään aina hyvät puolet. Johtamistapa siis perustuu siihen, että varaudutaan aina pahimpaan ja ollaan kriittisiä, mutta loppujen lopuksi löydetään aina onnistunut ja positiivinen ratkaisu. Kun on varauduttu aina eri skenaarioihin ja mahdollisiin tiedostetaan myös, että mikä voi mennä vikaan, osataan toimia jokaisessa paikassa. Äkilliset ongelmat ja muutokset eivät aiheuta stressiä ja tuskaa, kun tilanteille on mietitty ratkaisut jo etukäteen. Tätä voisimme meidänkin tiimissämme harjoittaa enemmän. Usein muutokset tuovat stressiä ja se on tilanne, kun homma meinaa luiskahtaa lapasesta. On mietitty, että miten esim. jokin tapahtuma tulee menemään aikataulullisesta, mutta tilanteet voivat muuttua hetkessä. Tilannetta helpottaa, jos suunnitellessa on mietitty eri toteutuksia eri tilanteiden varalle.

Siilasmaa myös kertoo luottamuksen tärkeydestä ja kuinka sitä vahvistetaan. Kaikki lähtee yhdessä tekemisestä. Tiimimme luottamus on hyvällä tasolla, koska olemme lähes koko ensimmäisen vuoden pitänyt sitä tärkeänä asiana. Tajusimme itsekin alussa, että on vaikea lähteä edes toimimaan tiiminä, jos meillä ei ole toistemme luottamusta. Luottamusta on lisännyt yhdessä tekeminen. Olemme tiimiytyneet paljon ja se näkyy meissä. Kun olemme hoitaneet ensimmäisenä vuonna perusteet kuntoon, meidän on helppo rakentaa niiden päälle. Ymmärrän, että monien tuhansien työntekijöiden yrityksessä asia ei ole niin yksinkertaista, eikä se ole niin vain ratkottavissa. On kuitenkin tärkeä käsittää luottamuksen tärkeys työelämässä.

Miksi? – Kysymyksistä tärkein.

Suurissakin yrityksissä sorrutaan helppoihin virheisiin. Ongelmaa kohdatessa keksitään ratkaisuja ja valitaan lopulta paras vaihtoehto. Ongelma saattaa kuitenkin jäädä analysoimatta. Miksi näin kävi? Tunnistan ongelman myös meidänkin tiimissämme. Monesti pulmatilanteessa keksimme paljon uusia ratkaisuja ja tuntuu, että olemme onnistuneet hyvin tehtävässämme. Emme kuitenkaan paneudu siihen, että miten ajauduimme tilanteeseen. Siinä tilanteessa piilee kuitenkin kaikki oppi. Emme ainakaan toista virhettä uudestaan, kun käsittelemme läpi tilanteen.

Kirja oli hyvin mielenkiintoinen kuunnella. Nokian tarina on kiinnostanut minua, mutta olen seurannut sitä vain uutisista ja tehnyt siten omat päätelmäni tilanteesta. Tämän kirjan avulla opin kuitenkin hyvin paljon asioita johtajuudesta, niin hyvästä kuin huonostakin.