Johdanto

Itseäni kiinnostaa oppia tästä asiasta entistä enemmän, tiimiakatemialla kun osuuskunnassa olen osallisena. En ole rehellisesti ollut juurikaan mukana osuuskunnan taloudenpidossa, ja keskittynyt enemmän muihin tiimin asioihin. Siksi koin, että tästä kirjasta oli hyötyä minulle. Miksei vaikka ottaa tästä oppeja mukaan ja hakea kenties talouspäällikön paikkaa ensi vuodeksi? Siitä en vielä tiedä, mutta opettavaa se varmasti olisi.

Kirjassa käsitellään osuuskunnan pääoman hallintaan liittyviä kysymyksiä, ja annetaan tulkintasuosituksia osuuskunta- kirjanpito- ja vero-oikeudellisiin ongelmiin. Uusi osuuskuntalaki tuli tosiaan voimaan 1.1.2014, ja itseäni kiehtovat tulkinnanvarat, miten eri tavoilla lakia voi tulkita oman osuuskunnan eduksi. En puhuisi lakien kiertämisestä, mutta pieni tulkinnanvara ja spekulaatio on aina hyvästä. Tässä reflektiossa keskityin kuitenkin erityisesti osuuskunnan varojen jakamiseen, koska se oli itselleni vielä tarkemmassa mittakaavassa mysteeri, mutta Devetan kannalta hyvin ajankohtainen asia, enemmän kuin vaikkapa pääoman perustaminen.

Varojen jakaminen

Perehtyessäni varojen jakamista käsittelevään alueeseen halusin tietää, että miten varojen maksaminen osuuskunnasta osakkaalle tapahtuu, ja erityisesti sen, onko osuuskunnan jäsenillä tasa-arvoinen oikeus jakaa rahat oikeuden näkökulmasta, vai onko esimerkiksi monessa tiimiakatemian tiimissä käytössä oleva GAP-malli virallisesti edes laillinen.

Tämä oli mielenkiintoista siinä mielessä, että osuuskunnassa olisi sovittava kirjallisesti osuuskunnan sisäinen sääntö, joka mahdollistaa lasketun varojen jakamisen osuuskunnan alasajossa. Ilman kirjallista sääntöä, osuuskuntalain mukaan jokainen osuuskunnan jäsen on oikeutettu samaan määrään osuuskunnan varallisuudesta, mikä toki sotii täysin tiimiakatemian gap-mallia vastaan. Tästä viisastuneena Devetankin varmaan olisi tehtävä sopimus, joka määrää, miten rahat lopulta jaetaan. Sillä vältyttäisiin mahdollisilta epäselvyyksiltä tulevaisuudessa.

Osuuskunnan varojen jakoa ilman alasajotilannetta määrittävät myös tarkat tasetestit, jotka on osuuskuntalain mukaan tehtävä etukäteen. Tasetesteillä varmistetaan yrityksen maksukykyisyys osuuskunnan osakkaalle. Mielestäni nämä testit ovat hieman typeriä ja tarpeettomia, koska kaikkihan sen omin silmin voivat nähdä, onko yrityksellä varaa maksaa osakkaalle. Kuitenkin lain mukaan se on tehtävä, ja ilman tasetestiä tehty maksusuoritus osuuskunnan sisäiselle osakkaalle on laiton varojensiirto. Harvoin tätä kuitenkaan missään tarkistetaan.

Varojen jakamisen verotus

Osuuskunnan tulonjaon verotus toimii samalla tavalla sekä vapaan pääoman rahastosta tulleen tulon sekä ylijäämätulon osalta. Erot lähinnä tulevat siinä, onko osuuskunta julkisesti noteerattu vai ei. Tämä tarkoittaa sitä, että käydäänkö osuuskunnan osuudella tai osakkeella ylijäämätilanteessa julkista kauppaa vai ei. Tiimiakatemian näkökulmasta osuuskunnat eivät ole julkisesti noteerattuja, joten keskityin enemmän julkisesti noteeraamattoman osuuskunnan varojen jakamisen verotukseen. Siihen pätevät osuuskuntalaissa nämä säännöt:

Osuuskunnan ylijäämästä/vapaan pääoman rahastosta maksetut tulot:

                                           25% on veronalaista pääomatuloa

                                           75% on verovapaata tuloa 5000€ vuotuiseen määrään asti

                                           Mikäli osuuskunnasta saatu tulomäärä ylittää 5000€, 5000€ ylittävästä ylijäämästä

                                           85% on veronalaista pääomatuloa ja 15% on täysin verovapaata tuloa.

Itselläni meni jonkin aikaa näiden miettimisessä, mutta alan nyt ymmärtää systeemin, miten se toimii. Käytännössä normaali tuloverotus ei toimi osuuskunnasta osakkaalle maksetussa varainsiirrossa, Vaan osuuskunta joutuu maksamaan TYEL maksut tms. mutta tulonsaajalle tulo tulee yllä olevan kaavan mukaan, jos tulonsaaja ei ole palkollisena vaan osuuskunnan osakkaana.

Kertaus

Tämä oli varmasti vaikein reflektio kirjoittaa, mikä olen tiimiakatemian aikana tehnyt, ja tämä kirja oli varmasti vaikeiten ymmärrettävä kirja minkä olen tiimiakatemian aikana lukenut. Omat vahvuudet menevät merkittävästi enemmän HR-puolen, johtamisen ja markkinoinnin saralla kuin puhtaasti taloudenpidossa ja kirjanpidossa, mutta tämän avulla uskon kuitenkin ymmärtäväni nyt enemmän, mitä tapahtuu. Varmasti jos nyt yrittäisin Devetassa talouspäälliköksi oppitavoitteella, tämä reflektio näyttäisi vuoden päästä hyvin typerältä. Mutta eteenpäin mennään myös pääoman hallitsemisen ja kirjanpidon osalta koko ajan.