Argumentaatio ja Tulkinta

Kirjoittaja: Samuli Kaidesoja

14 joulukuun, 2021

Lähdeteos: Argumentaatio ja tulkinta

Lähdeteoksen kirjoittaja: Kari Vesala

Teoriapisteet: 2

Johdanto

Ovatko asenteet ihmisten ominaisuuksia synnynnäisesti, vai syntyvätkö ne vuorovaikutustilanteissa ihmisen kasvun aikana? Paljastavatko tavat perustella omia mielipiteitä jotain uutta myös ihmisen asenteesta? Tässä Kari Vesalan ja Teemu Rantasen kirjassa perehdytään näihin kysymyksiin sosiaalipsykologian näkökulmasta, sekä analysoidaan oman asenteen syntyperää sekä vaikutusta käytökseen argumentaatiotilanteiden ja muun kommunikaation aikana.

Kirjan esimerkkitapaukset kertovat yrittäjien suhtautumisesta uskontoon, nuorten naisten suhtautumisesta syömiseen sekä sosiaalityöntekijöiden suhtautumista huumekäyttäjien toimintaan. Näiden tilanteiden sijaan olen ottanut asennekysymyksiä omasta elämästäni, ja miten asenteet ovat niissä toimineet sekä syntyneet. Teoriapohjana toimii asenteiden tarkastelu osana sosiaalista vuorovaikutusta ja kommunikaatiota, eli laadullinen asennetutkimus.

Laadullinen asennetutkimus

Laadullinen asennetutkimus on metodologinen lähestymistapa, johon kuuluu sekä teoreettisia olettamuksia että käytännön menetelmiä. Sen avulla pyritään erittelemään ja tulkitsemaan, mitä ihmiset oikeasti arvottavat kommentoidessaan heille esitettyjä asioita tai kiistakysymyksiä, ja mistä heidän asenteensa tulee.

Laadullisen asennetutkimuksen teoreettisissa olettamuksissa käydään läpi seuraavat teoriat: dispositionaalinen asenneteoria, Rosenbergin teoria asenteiden kolmijaosta ja Festingerin kognitiivisen dissonanssin teoria. Näiden teorioiden avulla pyritään tulkitsemaan ihmisen asenteen syntyperää sekä sen vaikutusta argumentaatiotilanteessa ja kommunikaatiossa.

– Dispositionalinen asenneteoria

– Dispositionaalinen asenneteorian mukaan asenne on erillisenä ihmisessä vaikuttava ominaisuus. Asenne ei ole teorian mukaan synnynnäinen, vaan täysin lapsuuden ja nuoruuden aikana ulkoisten tekijöiden muokkaama. Teorian mukaan sisäinen asenne vaikuttaa henkilön ulkoiseen käyttäytymiseen. Dispositionaalisen asenneteorian mukaan asenteen muuttamispyrkimykset kohdistetaan aina yksilöön itsessään, eikä asennemuutos voi tapahtua ulkoisen tekijän avulla, vaan yksilön sisäisellä päätöksellä.

– Asenteen kolmijako

– Asenteen kolmijaon teoria jakaantuu kognitio- affektio- konaatio-aspekteihin. Kognition alla on ihmisen älykkyyteen liittyvät tekijät, uskomukset sekä asiatieto. Affektioaspektiin kuuluvat ihmisen luonteenpiirteet, arvot ja persoonallisuustekijät. Konaatioaspekti sisältää mielenkiinnon kohteet, orientaatiot itseen ja muihin, sekä toimintakontrollit. Kun nämä kaikki kolme aluetta yhdistetään ihmisen mielessä, saadaan lopullinen lähtöasenne.

– Kognitiivisen dissonanssin teoria

-Kognitiivisen dissonanssin teorian mukaan yksilö pyrkii ylläpitämään eri kognitioiden (esim. ajatukset, käytös, arvot, uskomukset) johdonmukaisuuden muuttamalla jotain kognitioaluetta silloin, kun ristiriita eri kognitioiden välillä aiheuttaa ahdistusta tai epämukavuutta. Tästä esimerkkinä voi heittää vaikkapa sen, kun oma käytös ja ajatukset sotivat omia arvoja vastaan, ja on tehtävä jotain, mikä ei vastaa omaa arvomaailmaa. Silloin ihminen pyrkii muuttamaan joko omaa käytöstään tai arvomaailmaansa, jotta kognitiot olisivat sopusoinnussa. Tämä näkyy asenteessa muita ihmisiä kohtaan, joka voi muuttua.  

Soveltaminen

Nämä yllä mainitut teoriat varmasti löytyvät jokaisen ihmisen asennemallista. Itse ainakin löysin tilanteita, missä olen käyttäytynyt tai asennoitunut yllä olevan teorian mukaisesti. On hyvä huomata, miten teoriat ovat monesti aivan totta, on analysoi omaa käyttäytymistään niiden kautta. Rupesin miettimään näiden teorioiden kautta oman asenteeni syntyperää sekä vaikutusta kommunikaatiotilanteissa. Esimerkkejä löytyi, ja koin, että asiaa oli varsin helppokin käsitellä.

Dispositionaalisen teorian näen jokapäiväisessä elämässä. Asenteeni on ratkaisukeskeinen, ja uskon sen tulevan kotikasvatuksesta. Minut on kasvatettu lapsesta asti uskomaan, että mihin tahansa ongelmaan on olemassa ratkaisu, ja se näkyy nykyään. Asenne näkyy tiimiakatemian arjessa, kun pyritään ratkomaan konfliktitilanteita ja projektien ongelmakohtia. Muutospyrkimyksen olen huomannut siinä, ettei kukaan pysty konkreettisesti muuttamaan asennettasi, vaan sen on lähdettävä itsestä ja sisäisestä motivaatiosta muuttaa asennetta. Sinänsä hyvin simppeli asia.

Asenteen kolmijako on mielestäni looginen konkreettisessa elämässä. Sillä pyrin löytämään perusteluja, miksi asenne on tietynlainen eri asioita kohtaan. Toki tunnistan, että älykkyys ja asiatieto, luonteenpiirteet ja mielenkiinnon kohteet kasaavat asenteen asiaa X kohtaan. Esimerkkinä vaikkapa kirjoittaminen. Luonteeltani olen varsin introvertti, minulla on paljon luovaa älykkyyttä, ja olen kiinnostunut kirjoitettavasta asiasta, joten toki olen lähtökohtaisesti hyvällä asenteella sitä kohtaan. Toisena esimerkkinä vaikkapa myyntityö. Introverttinä on vaikea puhua ihmisille, uskon vain vaivaavani toista ihmistä ja minua ei innosta myydä tuotetta. Joten asenne on luonnollisesti negatiivinen. Kun lähtökohdat paloitellaan kognitioon, affektioon ja konaatioon, omasta lähtöasenteesta tulee looginen ja tajuaa, miksi asennoituu kuin asennoituu.

Kognitiivinen dissonanssi on varmasti tuttua kaikille. Itselleni erityisesti OCDn takia. Aivoihin tulee ajatuksia, jotka eivät vastaa millään tavalla käytöstäni tai arvojani. En nyt niitä kaikkia tässä esseessä avaa jonkinlaisen yksityisyyden syistä, mutta otetaan esimerkkinä vaikkapa kyseinen argumentaatiotilanne. Päähän tulee ajatus, että nyt loukkaan tuota toista ihmistä oikein huolella ja haukun. Noh, arvot sanovat, että toisen ihmisen satuttaminen psyykkisesti tai fyysisesti on väärin, joten ulkoinen käytös ei näytä ajatusta ulospäin, enkä sano mitään. Ajatus on kuitenkin ahdistava, ja laittaa miettimään, olenko oikeasti paha ihminen, kun ajattelen näin vaikken tee sitä ja arvot sanovat, että et saa tehdä sitä? Tässä on tyypillinen ajatusten ja käytöksen välinen ristiriita, jolloin ihminen pyrkii muuttamaan jompaakumpaa, joko käytöstä tai ajatusta. Ei se helppoa ole, mutta silloin pyrkii vain pääsemään sopuun itsensä kanssa. Asenne tässä tapauksessa koostuu siitä, mitä kognition aluetta lähtee muuttamaan milloinkin, omaa ajatusmalliaan vai omaa käytöstään.

Koonti

Kun tehdään laadullinen asennetutkimus, ihmisen toimintaa eri tilanteissa seurataan näiden kaikkien teorioiden näkökulmista. Siitä saadaan hyvin laajamittainen käsitys ihmisen asenteesta, ja mistä se on syntynyt, ja onko hän innokas sitä muuttamaan. Ja tarvitseeko sitä edes muuttaa? Kirja oli kiehtova, ja sain paljon tietoa, mitä kannattaa analysoida, kun keskustelee toisen ihmisen kanssa. Kaikkia näitä teorioita voi käyttää paitsi itseensä, myös toiseen ihmiseen. Oppii ymmärtämään paremmin toisen ihmisen asennetta, kun tietää, mistä se tulee ja mikä siihen vaikuttaa. Tämän nostaisin tärkeimpänä oppina tästä kirjasta ylös. Toisen ihmisen ja oman käyttäytymisen tulkinta kommunikaatiotilanteessa.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti