Kirjassa Ajattelu, nopeasti ja hitaasti käsitellään ajattelemisen eri tapoja sekä vinoutumia. Reaktiivisuus, eli nopea reagointi vaatii nopeaa ajattelua, kun taas jos haluaa olla proaktiivinen eli ennakoiva, tulee ajatella pitkän kaavan kautta, ajattelun tulee olla paljon harkitsevampaa. Analysoin ajattelemisen tapoja erinäisissä tilanteissa omassa esseessäni, peilaten ajattelua johtajuuteen. Kirja sai pohtimaan omaa ajatteluani, jo tämän takia voin sanoa, että kirja oli lukemisen arvoinen.

Nopeat syö hitaat

Jos jossakin projektissa sattuu yllättäviä käänteitä on mietittävä nopeasti ratkaisuja näiden yllättävien käänteiden selättämiseksi. Jos jää miettimään liian pitkäksi aikaa ratkaisua, saattaa se siinä tilanteessa kääntyä siihen, että sillä ratkaisulla ei ole enää mitään väliä, sillä tilanne on jo ohi. Kirja väittää, että nopeasti ei voi luoda pitkälle vietyjä harkittuja sekä loogisia ajatusprosesseja, tähän sanon, että se riippuu paljon ajattelijasta. Ajattelun laatuun, nopeuteen ja luovuuteen vaikuttaa moni asia. Taas tullaan sellaiseen aiheeseen kuin hyvinvointi. Jos on nukkunut hyvin, syö terveellisesti ja harrastaa liikuntaa säännöllisesti, ajattelukapasiteetti on tällaisella henkilöllä varsin korkealla tasolla, niin nopea kuin hidas ajattelu.

Kun olin esittelemässä Kesäpassi-konseptia kaupungintalolla en ollut vielä viilannut loppuun asti omaa konseptiani. Kun kaupungin projektipäällikkö kysyi minulta konseptiin liittyviä lisäkysymyksiä, joihin minulla ei ollut entuudestaan vastauksia, adrenaliinin avulla pystyin kehittämään omaa konseptiani sekuntien varoajalla eteenpäin. Vastaukset olivat niin loogisia kuin harkittujakin, mutta toki ne olivat ennen kaikkea intuitiivisia. Vastaukset pohjautuivat jo olemassa oleviin konseptin kehittämiseen liittyviin ajatusketjuihin, jotka olivat jo olemassa alitajuntaisesti. Juuri tämän takia vastaukset tulivat niin nopeasti ja helposti.

Olen useaan kertaan huomannut, että pystyn ajattelemaan nopean harkitusti ja varsin loogisesti siinä samalla. Kun muut miettivät tiettyä asiaa, olen jo saanut lopullisen vastauksen ja joissakin tapauksissa olen jo miettimässä vaihtoehtoisia ratkaisuja käsillä olevaan asiaan. Tämä ei ole hyvä asia kuuntelun kannalta, sillä kun olen päätynyt johonkin tiettyyn lopputulokseen jonkun henkilön puheen jälkeen, saatan harhautua ajattelemaan muuta, sillä aikaa kun ihmiset alkavat selittää samasta asiasta eri näkökulmasta.

Kun huomasin tämän epäkohdan olen korjannut sen varsin kätevällä tavalla. Kuuntelen jonkun tietyn henkilön puheen loppuun asti, analysoin ja teen johtopäätökset tämän henkilön puheenvuorosta ja mietin, miten se vaikuttaa käsillä olevaan teemaan, tämän jälkeen kun joku toinen alkaa puhua olen jo valmiina kuuntelemassa häntä ja tekemässä saman prosessin uudelleen. Kun olen saanut riittävästi eri ihmisten ajatuksia kerättyä ja huomaan, että keskustelu pyörii ympyrää sekä kaikki yrittävät sanoa samaa asiaa eri tavalla, tai tietyt henkilöt koittavat kumota tiettyä vaihtoehtoa, tuon esille oman mielipiteeni asiaan.

Tunteet ja ajatukset

Johtajan on oltava rauhallinen joka tilanteessa, erityisesti kriisin aikana. Olipa kyse jostakin yllättävästä muutoksesta tai laskelmoidun riskin ottamisesta. Kun johtaja on rauhallinen se rauhoittaa myös muita tiimiläisiä. Usein kun eteen tulee tilanne, joka saa aikaan tunteiden leimahduksia, se vaatii jokaiselta henkilöltä kykyä rauhoittaa itsensä. Itsensä rauhoittaminen ja ajattelu kulkevat käsi kädessä. Kun osaa tunnistaa vahvojen tunteiden syntymistilanteita ja tunnistaa sekä nimetä omat tunteet sillä hetkellä kun tunteet nousevat pintaan, antaa se mahdollisuuden vaikuttaa omaan emotionaaliseen tilaan.

Kun osaa tunnistaa esimerkiksi vihan tunteen itsessään, voi sisäisen dialogin avulla kysyä itseltään, että miksi on vihainen. Samalla jos pystyy synnyttämään omassa päässä ajatuksen siitä, että pitää rauhoittua, jotta pystyy selvittämään oman vihan perimmäisen syyn, pystyy rauhoittamaan itsensä. Ajatuksien avulla pystyy kontrolloimaan monia asioita, se henkilö, joka pystyy ajattelemaan ja johdattelemaan omalla tietoisella ajattelullaan omia tunteitaan, tietää mitä on itsekuri ja omien tunteiden hallitseminen. Niinkuin sanotaan, että ihminen ei voi vaikuttaa siihen millainen persoonallisuus hänellä on, mutta hän voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä.

Tosin en ole tämän sanonnan kanssa kuitenkaan samaa mieltä, sillä uskon vahvasti siihen, että henkilö voi luoda ja poistaa omia persoonallisuuspiirteitään. Tämä vaati kuitenkin todella suuren tahdonvoiman tason, sillä tällainen operaatio vaatii jatkuvaa tietoista ajattelua. Jos ihminen haluaa muuttua, hänen on jatkuvasti, tietoisesti ajattelemalla puututtava omaan tekemiseensä tai tekemättömyyteensä.

Melko harvat ihmiset pystyvät tähän omin avuin. Juuri tämän takia monet menevätkin terapiaan tai hankkivat itselleen esimerkiksi oman elämäntapavalmentajan. Nämä henkilöt taas vuorostaan luovat uusia ajatusmalleja omilla puheillaan muutosta haluavan henkilön mielen sisälle. Toki, on muistettava, että vain sellainen ihminen, joka itse haluaa muuttaa omia tapojaan voi aidosti muuttua, sillä jos ihminen ei halua muuttaa omaa käytöstään, häntä on mahdotonta muuttaa, halu pitää olla ihmisen sisällä jo valmiiksi.

Ajatusmallit

Johtajan on osattava luoda haluttuja ajatusmalleja omien alaistensa mielen sisälle. Toimme esille juuri meidän LÄN-treenissä, henkilötarina kirjojen anteja esille. Itse kerroin Steve Jobbsista. Steve Jobbs pystyi luomaan johdettaviensa mieliin ajatuksia, joiden avulla he pystyivät mahdottomilta tuntuviin suorituksiin. Jos Jobbsin mielestä jonkin tietyn tehtävän tekemiseen menisi vain puoli vuotta, niin silloin siinä menee puoli vuotta ja hän sai upotettua tämän ajatuksen omien johdettaviensa mieliin, varsin syvälle hän saikin sen upotettua, sillä se sai Jobbsin johdettavat tekemiin juuri niitä asioita, jotka auttoivat heitä suoriutumaan Jobbsin antamasta tehtävästä puolessa vuodessa.

Toki, niin kuin mainitsinkin omille tiimiläisilleni, että vaikka Jobbs sai luotua ajatuksia omien johdettaviensa mielten sisälle, se ei kuitenkaan poistanut sitä tosiasiaa, että hän ei antanut omille johdettavilleen työkaluja oman työhyvinvoinnin ylläpitoa varten. Juuri tämä seikka saikin monet Jobbsin alaisista eroamaan, sillä he pitivät Jobbsia kusipäänä, jonka kanssa työskentely oli täysin mahdotonta. Se sai minut miettimään, että on hienoa, jos saa jaettua oman visionsa omille johdettavilleen, mutta heille on myös annettava tarvittavat työkalut tämän vision saavuttamista varten.

Itsensä johtaminen

Se henkilö, joka osaa hallita omia ajatuksiaan on usein hyvä itsensä johtaja, sillä, jotta pystyy johtamaan itseään, on osattava kohdistaa omia ajatuksia oikeaan asiaan, oikealla tavalla. Jos on tehtävä jokin vaikea / puuduttava asia, niin se kannattaa tehdä usein heti ensimmäisenä, sillä sen jälkeen se asia on tehty ja siihen ei täydy enää palata myöhemmin sinä päivänä. Jos kuitenkin kohdistaa ajatuksensa väärällä tavalla, eli pakottaa itsensä tekemään tämän puuduttavan asian, kysymättä itseltään syytä, miksi tämä asia on puuduttava tai vaikea, seuraamukset tulevat olemaan varsin ikävät, niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Kun pakottaa itsensä tekemään tiettyjä asioita, se kostautuu eri tavalla, esimerkiksi itsensä pakottaminen saattaa aiheuttaa sellaisia lieve ilmiöitä kuten makean ruoan syömistä, liikunnan laiminlyöntiä tai muita negatiivisia asioita, joita muuten henkilö ei tekisi. Tämä johtuu siitä, että jokaisen meidän ajattelukapasiteetti on rajattu. Itsensä pakottaminen vaatii kovaa ajattelutyötä. Kun ajattelukapasiteetti on käytetty itsensä pakottamiseen, mielen on palauduttava ja hyvin usein, jos ihmisellä ei ole tarvittavaa tahdonvoimaa, palautuminen tapahtuu aivoja nollaavalla tekemisellä, tai tekemättömyydellä.

Hyvinvoinnin kannalta se ei ole hyväksi. Jos esimerkiksi tekee ajattelutyötä paljon työkseen, eikä anna itsensä levätä, aiheuttaa se samanlaisia lieveilmiöitä, kuin itsensä pakottaminen. Resilienssi on erittäin tärkeä sana tähän väliin, eli kyky palautua korkean stressin tuottamista tilanteista. Palautuminen on erittäin tärkeää, sillä jos ihminen ei palaudu, hänen ajattelunsa tulee olemaan enimmäkseen vain ensimmäisen järjestelmän mukaisesti eli nopeaa ajattelua käyttäen. Usein juuri tämä emotionaalinen ja intuitiivinen ajattelu johtaa varsin huonoihin päätöksiin, mitä tulee hyvinvoinnin ylläpidollisiin asioihin.

Johtajuus

Johtajan on tiedettävä nämä ajatteluun vaikuttavat tekijät ja osattava neuvoa omia johdettaviaan näiden asioiden saralla. Hyvin useasti halutaan olettaa monia asioita, kuten sitä, että kyllä jokainen tietää, että miten palaudutaan, tai kyllähän nyt jokainen tietää, että ajatteluun vaikuttaa laaja skaala ihmisen hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten, uni, liikunta ja ruokavalio. Mutta olettamukset ovat varsin vaarallisia ja mitä tulee johtajuuteen, niin ne ovat anteeksiantamattomia. Johtajan on varmistuttava siitä, että omilla johdettavillaan on kaikki tarvittava tietoa siitä, miten he voivat pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Johdettaville on tuotava esille, että heidän ajattelukapasiteettinsa on varsin rajattu, juuri tämän takia jokaisen henkilön on osattava keskittää omat ajatuksensa niihin sillä hetkellä tärkeimpiin työtehtäviin, eikä tehdä asioita sieltä suun täältä.

Käytäntö

Pidin tämän kirjan sisällöstä erittäin paljon, se sai minua ajattelemaan ajattelemisen moninaisuutta ja siihen liittyviä asioita. Tulen ehdottomasti käyttämään hyödyksi tässä kirjassa ilmenneitä ajattelun vinoutumia, jotka ovat sellaisia ajatuksia, jotka johtuvat ensimmäisen järjestelmän tekemistä vääristä olettamuksista. Aion tuoda tietoisuutta näistä asioista esille tulevaisuudessa joka projektissa. Sillä olen sisäistänyt sen, että ajattelu vaikuttaa kaikkeen mitä me teemme, sillä jos mietitään, että mikä oli ensin, muna vai kana, niin tässä tapauksessa vastaus on selvä, ensin me ajatellaan sitä mitä meidän pitää tehdä ja vasta tämän jälkeen me teemme sen. Jos johtajana pystyn tulevaisuudessa vaikuttamaan omien johdettavieni ajatusprosesseihin, helpottaen niitä, niin voin sanoa, että olen kehittynyt johtajana varsin merkittävästi.