Mustia syntejä

Kirjoittaja: Verneri Anttila

17 helmikuun, 2021

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Kahvi musta kulta jota ei aluksi pidetty juuri minään euroopassa mutta on nyt vakiinnuttanut paikkansa kaikkien eurooppalaisten päivittäisessä rytmissä. Mielenkiintoisen kahvista tekee se että se on tuotu eurooppaan vasta joskus 1600 luvulla. Kahvi tuotiin eurooppaan matkailijoiden toimesta nykyisen lähi-idän alueelta. Tässä meille niin tutussa asiassa on samanlainen alkuperäinen liikehdintä kuin mikä meidän tiimiakatemian Lc:n pohja idea on. Lähdetään matkaamaan jonnekin tuntemattomaan, tutkitaan tuntemattomia kulttuureita, tavataan ihmisiä ja löydetään uusia liiketoiminta malleja. Näin toimi kahvin tuominen eurooppaan. Kahvin ensimmäisenä toi eurooppaan venetsialaiset jonne perustettiin euroopan ensimmäinen kahvila. Se oli itsessään niin menestys että 100 vuotta ensimmäisen kahvilan perustamisen jälkeen niitä oli venetsiassa itsessään jo yli sata. Jos hetkeksi pysähdymme miettimään miten meille nyt arkisia asioita on tullut maailmaamme voimme todeta että suurin osa niistä on päätynyt eteemme juuri tälläisellä mallilla. Peruna, tupakka, mausteet kaikki on tuotu jostain muualta. On havaittu että joku toinen kulttuuri käyttää näitä kyseisiä tuotteita omassa arjessaan ja huomattu että tämähän saattaisi kiinnostaa myös meillä kotopuolessa. Tälläisten oivallusten takia olisi aivan ehdottoman tärkeää että maailma pääsisi eroon korona kurimuksestaan ja voisimme siirtyä kohti maailman markkinoita ja löytää niitä uusia malleja joita tuoda suomalaisten arkeen. Tai sitten luksus tuotteeksi eihän kaiken tarvitse olla sitä arkea.

Kahvilat onkin yksi samaan aikaan kehittyneimmistä ja samaan aikaan samanlaisina pysyneimmistä konsepteista. Itse kahvi on kehittynyt mutta kahvila toiminta pysynyt suhteellisen samanlaisina. Edelleen kylän kuppilaan kerääntyvät kylän vanhimmat keskustelemaan maailman menosta ja lukemaan viikon uutiset juuri niin kuin Lähi-idässä 500 vuotta sitten. Sittemmin kahvilasta ja kahvin juomisesta on tullut myös sosiaalinen hetki niin työntekijöiden keskuudessa kuin työnantajien keskuudessa. Kahvila on nykyään paikka johon mennään nauttimaan kahvista ja leivonnaisista rennosti ystävän kanssa mutta samaan aikaan viereisessä pöydässä voi kaksi eri yritysten johtajaa sopia uudesta yhteistyösopimuksesta. Eikä tässä ole meidän aikanamme mitään ihmeellistä. Työntekeminen onkin nykyään vahvasti yhdistetty kahvilaan.

Voisiko kahvilasta tuottaa uuden konseptin? Voisiko sen kehittää vielä intensiivisemmin työhön? Onko tulevaisuuden työpaikka sittenkin kahvila. Voisiko minun toimistoni olla kahvila jossa työntekijäni tekevät töitä. Yhteisöllisyyden kannalta tämä voisi olla hienoa mutta entä työn aikaan saamiseksi. Ei ehkä tehokkain malli. Mutta miksi Italiassa ihmiset eivät edes ikinä mene toimistolle vaan menevät sen sijaan kahvilaan. Miksei tälläinen malli toimi suomessa? Kai se voisi toimiakin mutta suomalainen kahvikulttuuri työpaikalla on kuitenkin juoda sitä samaa kuraista juhlamokkaa yksin omassa pöydässään.  Suomessa kahvitauko on hiljainen pyhä hetki ei sosiaalinen hetki jossa vaihdamme mietteitä päivän työtehtävistä.

Mutta voisiko kahvi tehostaa koko työtekemistä jos kahvitauko ei olisikaan tauko. Voisiko työnantaja antaa työntekijöilleen kahvihetken, hetken joka ei ole tauko vaan hetki se 20 minuuttia kun ihmiset saavat kokoontua juomaan kahvia keskustelemaan toistensa kanssa päivän töistä tai jostain muusta sillä hetkellä mielenkiintoisesta asiasta. Olisiko tämä 20 minuuttia mahdollinen lisä yritykselle. Siinähän saattaisi tapahtua toiminnan kehittymistä ja sitä kautta se voisi olla paljon tuottavampaa kuin 20 minuutin työrupeama. Työkulttuurin muutos kahvin avulla voi olla uusi tapa auttaa yritystä tuotossa ja työntekijää työuupumuksessa.  Voisiko se ratkaista niitä ongelmia joita meidän suorituskeskeisessä maailmassa tällä hetkellä on olemassa aivan liikaa. Itse tiimiakatemialla oleskellessani haen  monesti kupin kahvia ja istuudun vain yhteisöllisyys tiloihin. Yleensä viereen istuu joku muukin. Siinä sitten 20 minuuttia parannetaan joko maailmaa tai akatemiaa. Tämän jälkeen menen takaisin tekemään töitä. Se ei kuitenkaan ole minulle tauko töistä se on hetki jolloin kuuntelen jonkun muun haasteita toiminnassa tai hetki jolloin kerron omista ongelmistani toiselle. Yleensä asiat ratkotaan nimenomaan siinä pöydässä. Se on tehokas tapa tehdä töitä kahvikupin äärellä.

”paha kahvikin on parempaa kuin olla ilman kahvia” – David Linch

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti