Modernin johtajan käsikirja

Kirjoittaja: Pele

9 tammikuun, 2022

Lähdeteos: Modernin johtajan käsikirja: Älä ole pomo

Lähdeteoksen kirjoittaja: Mika D. Rubanovitsch

Teoriapisteet: 3

Lisätessäni edellistä kirjaesseetä esseepankkiin, päädyin selailemaan aikaisemmin kirjoittamiani kirjaesseitä läpi. Oli hauskaa huomata, mitä kaikenlaisia havahtumisia akatemian alkuaikoina on löytynyt, jotka ovat nyt jopa arkipäiväistä toimintaani. Huomasin myös asian, että en ole hakenut tietoa kovin monesta johtamiseen liittyvästä kirjasta, vaan suurin osa keskittyi lähinnä itsensä kehittämiseen. Mikä olisikaan ajankohtaisempi hetki syventyä johtajuuden maailmaan hetkeksi ja herättää ajatuksen kipinä niistä asioista? Ollaanhan nyt kuitenkin vuoden 2022 alussa ja allekirjoittanut astelee seuraavan kerran tiimiakatemian tiloihin Projektitoimisto Sawaken asiakkuuspäällikön saappaissa. Eli mahtava hetki tämän teoksen kuuntelulle.

Minä johtajana

Kerään ensin muutamia ajatuksia itsestäni tähän, minkälainen henkilö olen johtajana ja minkälaisia kokemuksia minulla johtajuudesta on?

Johtajuus on asia, joka on pääosin noussut itselleni esille vasta tiimiakatemialle tullessa. En ollut ikinä ajatellut johtajuutta erillisenä asiana, toiset ihmiset vain olivat esimies rooleissa ja toiset olivat työntekijöitä. En ollut ajatellut, että johtajuuteen voisi liittyä muutakin kuin johtajuusroolissa olevan ihmisen luonne ja piirteet.
Kuitenkaan en aivan täysi aloittelija asian tiimoilta ole, kyllähän minäkin niin kuin monet muutkin ovat olleet elämässään johdettavana jossakin vaiheessa elämää, tai jopa olleet itse johtajuusroolissa. Jokainen varmasti tietää, minkälainen johtaja on hyvä ainakin itselleen ja minkälainen tyyppi se on se kusipää pomo työpaikalla, kenen naaman nähtyään päivä muuttuu yhdeksi isoksi suruhymiöksi. Jääkiekkovalmentajat, eri työpaikkojen esimiehet, isä, äiti, armeija – muutamia asioita, joista olen oppinut siitä, minkälainen johtaja saa johdettavat motivoitumaan tietystä asiasta. Olen kohdannut elämäni aikana monia erilaisia esimies -roolissa olevia henkilöitä, ja näitten pohjalta minulle on muodostunut käsitys, minkälainen johtaja on minulle hyvä ja minkälainen johtaja minä tahtoisin joku päivä olla, ja jopa sen, että minkälainen olisi minulle unelmien johtajuusrooli.

Minkälainen johtaja minä siis olen? Toisinaan olen hyvin tarkka ja analyyttinen, toisinaan taas otan asiat hyvinkin rennosti ja annan mennä omalla painollaan. Tämä riippuu lähinnä siitä, minkälainen projekti on kyseessä ja minkälainen tunne minulla itselläni on projektista tai projektiryhmäläisistä. Tarkoittaako tämä, että olen tunnejohtaja? Mahdollisesti kyllä, ainakin kokemuksieni ja mietiskelyjeni perusteella. Olen huomannut tunnejohtajan piirteitä erinäisissä projekteissa, kuten esimerkiksi erään jatkuvan asiakkuuden projektipäällikkyyden roolissa. Tässä kyseisessä projektissa tunnen olevani hyvinkin paljon tunnejohtaja ja teen usein ratkaisuja intuition tai tunteiden pohjalta. Tietysti on tunnistettava paikka, milloin ei voida pelata intuition tai tunteiden pohjalta, ja sen olen ottanut huomioon toiminnassani.

Muutoskyky yrityksissä

Kirjan tekstissä nousee itselle erittäin mielenkiintoinen asia esille, se kuuluu seuraavasti:

”Tähti ei muutu ympyräksi pakottamalla, eikä se sovi ympyrän muotoiseen reikään, reikä on se, jonka on muutettava muotoaan.”


Onko yritys työntekijöitä varten vai työntekijät yritystä varten? Tämä on usein vanhanaikaisten yritysten kompastuskivi uusien työntekijöiden rekrytointivaiheessa, tai tilanteessa, jossa syntyy nykyisen työntekijän kanssa epämiellyttävä tilanne tai erimielisyyksiä. Jokaisella organisaatiolla on omat toimintatapansa, ja tavat, joilla asioita käsitellään jne. Jossain vaiheessa kuitenkin työntekijöiden vaihtuessa ja tilanteiden muuttuessa jokin asia saattaa muuttua niin radikaalisti, ettei vanhat toimintatavat enää toimi. Tässä tapauksessa jokin tapoihinsa juurtunut yritys saattaa jatkaa samaa vanhaa tyyliä toimia asioissa, eikä pysty muovautumaan johonkin tilanteeseen. Mielestäni jokaisella organisaatiolla ja yrityksellä pitäisi olla kyky muovautua tilanteeseen kuin tilanteeseen kaikkien sen yritysten kykyjen mukaisesti. Jos näin olisi, uskoisin, että meidänkin maailmassamme olisi menestyksekkäämpiä yrityksiä huomattavasti enemmän verrattuna nykypäivään. En tietenkään tarkoita tällä sitä, että yritysten pitäisi muovata toimintaansa täysin aina uuden konfliktin tullessa esille, taikka että yrityksen pitäisi muokata omaa toimintaansa sen mukaan, minkälaisia henkilöitä heille hakee töihin.

Millä tavalla voidaan käyttää johtajuutta hyväksi motivoimaan tiimiä?

Siinäpä vasta kysymys, johon olisi hyvä tietää vastaus nyt ja heti. Minusta tuntuu, että Sawake on siitä erikoinen tiimi, että meillä saattaa olla yksi viikko, jolloin menee kaikki pirun hyvin ja seuraavalla viikolla meillä mietitäänkin, että miten pääsemme ylös täältä sudenkuopasta. Johtuuko tämä kenties siitä, että nollaamme viikonloppumme niin hyvin, että unohdamme edellisen viikon onnistumiset heti seuraavalla viikolla, vai onko kyse jostain aivan muusta? Oli miten oli, niin olen huomannut ”työn tasapainon” ja jatkuvuuden haasteita meidän yritystoiminnassamme, ja uskoisin, että suurin syy siihen on vain hetkittäiset motivaatiopuuskat. Tällä tarkoitan sitä, että yhdeksi hetkeksi saatetaan saada yksittäisestä asiasta hirveä motivaatioboosti. Sitten kun tämä yksi onnistuminen unohtuu, niin sitten mietitäänkin taas, että mistä se motivaatio tehdä hommia kaivettaisiin. Ehkä salaisuutena motivaation jatkumoon olisikin se, että meillä olisi tavoitteet, jotka motivoisivat kaikkia. Tämäkin vaan on hyvin vaikeaa, koska meidän 15 henkisessä tiimissämme on niin monta erilaista ukkoa ja akkaa, että tarvittaisiin 15 tavoitetta, jotta saataisiin jokaiselle oma tavoite motivoimaan tekemistä. Ehkä johtajan tehtävänä motivaation lisäämiseksi tiimissä on juuri tämä, tällaisten asioitten mietiskely ja ratkaiseminen.

Päättelyt

Muistelisin kuulleeni puhuttavan tästä kirjasta positiiviseen sävyyn jo moneen kertaan, ennen kuin itse päädyin tätä teosta kuuntelemaan. Ainakin meidän tiimin Moona oli kirjaa kehunut joskus aikoinaan. Mielestäni kirjan sisältö oli hyvää, mutta asioita käytiin niin pitkäkaavaisesti läpi, että jossain vaiheessa minun oli pakko skipata minuutteja kirjasta, jotta pystyin jatkamaan keskittymistä. Kirjasta en saanut jostain syystä ehkä niin paljoa irti, kuin muista lukemistani kirjoista tässä viimeaikoina. Ehkä asia johtui sen hetkisestä mindsetistänikin. Kuitenkin sisällöltään kirja oli hyvä, ja aion jossain vaiheessa lukea paljon puhutun Myyntikapina -teoksen samalta kirjoittajalta.

You May Also Like…

Suojattu:

Salasanasuojattu

Katsoaksesi tätä suojattua sisältöä, kirjoita salasana alle:

Et taida kuunnella

Kuunteleminen on taito, jonka nykyään yhä harvempi taitaa. Vaikka puhe on maailmassa lisääntynyt, kuunteleminen ei...

0 kommenttia

Lähetä kommentti