Miten sijoitan pörssiosakkeisiin

Kirjoittaja: Essi ollonqvist

27 maaliskuun, 2022

Lähdeteos: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin

Lähdeteoksen kirjoittaja: Seppo Saario

Teoriapisteet: 2

Seuraava steppi sijoittajana > Minustako rohkeasti osakesijoittaja?

Aloitin sijoittamisharrastuksen pari kuukautta sitten ja nyt päivitin osaamistani toisella sijoitusteoksella. Luin Seppo Saarion kirjan ”Miten sijoitan pörssiosakkeisiin”. Tämä erosi loppujen lopuksi paljon ensimmäisestä lukemastani sijoitusteoksesta. Kuvailisin ensimmäistä teosta erinomaiseksi yleiskatsaukseksi sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan ja tämä toinen teos paneutui sijoitusmaailmaan osake- ja kasvusijoittamisen näkökulmasta.

Molemmissa kirjoissa oli myös kyllä jonkin verran samaa asiaa, mutta kertaus teki oikeastaan todella hyvää, kun otan edelleen ensimmäisiä askeleita sijoittamisen todella laajassa ja mielestäni monimutkaisessa maailmassa. Oli mukava myös saada lisää vinkkejä oman sijoitusstrategian jatkojalostamiseen. Seppo Saarnio on kuitenkin niin tunnettu sijoitusguru, että varmasti palaan vielä näihinkin oppeihin vielä uudestaan.

Oman sijoitusstrategian jatkojalostamista

Saarnio rohkaisi jokaista lukijaa tavoittelemaan korkeuksiin. Tavoitteena pitää olla, että 10-kertaistat sijoituksesi arvon kymmenessä vuodessa, mikä tarkoittaa, että keskimääräisen tuoton pitää olla 26 prosenttia vuodessa. Tavoite on kova. Koska olin jumissa pitkään ajatuksissani, että aloitanko edes sijoittamista ja siirsin sen aloittamista jatkuvasti, tuo tavoite kuulostaa minun korvaani todella suurelta. Se vaatii jo taitoa ja tämän alan hyvää tuntemusta.

Tuo tavoite on sellainen, että siihen pääsee todennäköisyyksien puolesta parhaiten osakesijoittamisella, mihin kirja pyrki antamaankin eväät. Tuohon tavoitteeseen ei enää luultavasti päästä sijoittamalla suuryhtiöihin, vaan Saarnio suositteli sijoittamaan rohkeasti varoja pieniin kasvaviin, kannattaviin ja velattomiin pörssiyhtiöihin. Pohdin, mikä voisi olla itselleni sopiva yritys tästä kategoriasta ja valitsin kotimaisen Solteqin. Perehdyn tähän kohteeseen lisää vielä tämän reflektion jälkeen.

Toinen vinkki on löytää omaan osakesijoittamissuunnitelmaan sijoitusmaailman timantteja. Tämä kuulostaa puolestaan korvaani vaikeammalta, jopa ehkä epäinhimilliseltä tavoitteelta saavuttaa kuin äskeisen kappaleen neuvo. Saarnio oli ostanut täydelliseen aikaan Revenio Group -nimisen yhtiön osakkeita ja nämä osakkeet tuottivat kymmenessä vuodessa (2009-2019) keskimäärin huikeat 42 prosenttia vuodessa. Muita kirjan esimerkkejä olivat Neste ja varanhoitoyhtiö eQ. Nesteen osakkeita itse asiassa omistankin jo. Ostin niitä edellisen kirjan jälkeen. Minua kuitenkin houkuttelee ostaa tuon Revenio Group -yhtiön osakkeita, vaikka numeraalisten tuloksien perusteella vaikuttaa, että sen yhtiön huippu on saavutettu. Syy, miksi uskaltaisin vielä sijoittaa tuohon yhtiöön, on se että heillä on kansainvälisellä tasolla patentti ainutlaatuiseen keksintöön, silmänpainemittaristoon. Sijoittajan pitää olla aina edellä muita, mutta mietin vakavasti, olisiko tämä ostos poikkeus.

Kolmas vinkki koskee sijoitusmaailman uusia virtauksia. Näitä ovat vastuullinen sijoittaminen, startup-sijoittaminen ja joukkorahoitus, lohkoketjut ja kryptovaluutat, tekoäly ja koneoppiminen. Nämä virtaukset olivat hauskaa tietää, koska itsehän olen ehtinyt näistä jo osaan sijoittaakin. Minulla on Spinnovan startup:n osakkeita, tekoälyn ja koneoppimisen indeksirahasto sekä kahta eri kryptovaluuttaa. Kaikki näistä ovat tosin kyllä tällä hetkellä miinuksella, mutta nämä ovatkin juuri niitä tulevaisuuden valtavirtauksia. Katsotaan, miten tässä käy. Ainakin opin myös tässä sietämään lisää epävarmuutta.

Sijoittaminen vaatii talouden ymmärtämistä

Opin myös tästä kirjasta enemmän valtion taloudesta, miten tämä homma oikeastaan pyörii. Ensimmäiseksi voin myöntää, että se on aina ollut sellainen asia, mikä on mennyt yli hilseen. En voi tätä asiaa kuitenkaan pakoilla, jos haluan olla sijoittaja. Tässä tulee siis ensimmäinen katsaus, mitä opin ja minkä sisäistin.

En olisi koskaan uskonut, että Suomen taloudella ja erityisesti sen kehitykselle menee näinkin huonosti. On silmiinpistävää, kuinka paljon olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Suomen BKT:n kehitys on ollut täysin surkeaa vuoden 2008 jälkeen. Se ei ole noussut kertaakaan lainkaan riippumatta siitä, mitkä poliittiset puolueet ovat maatamme johtaneet. Hallituspuolueet ovat ajaneet omia lyhytnäköisiä etujaan Suomen edun sijaan. Muiden Pohjoismaiden bruttokansantuote ja sen kehitys eivät juurikaan eroa toisistaan.

Näiden ajatuksien oppina oli se, että osa omasta salkusta kannattaa hajauttaa ulkomaisiin osakkeisiin. Helsingin pörssin päälistalla käydään kauppaa noin 150 yhtiön osakkeilla. Pienempien kasvuyhtiöiden First North -listalla käydään kauppaa noin 30 yhtiön osakkeilla. Vastaavat luvut Ruotsissa ovat mielettömät. Pörssin päälistalla on 300 yhtiötä ja ja First North -listalla jopa yli 300 yhtiötä. Tämä kertoo siitä, että Ruotsin markkinat ovat sisäistäneet paremmin tulevat yritysmaailman virtaukset. Yhtenä suurimpana nousee tilastojen perusteella Ruotsin valmiustila digitaaliseen murrokseen. Nyt on näiden tietojen perusteella selvästi oikea aika sijoittaa uusiin seuraavan vaiheen digitaalista murrosta hyödyntäviin pörssiyhtiöihin.

Mitä seuraavaksi?

Kun lähdetään noudattamaan omaa sijoitusstrategiaa ja tavoitteita, Saarnion mukaan vähimmäispyrkimyksenä pitäisi olla 10-12 prosentin vuosituotto, koska samoihin lukemiin pystyy myös pörssiosakkeiden keskiarvo pitkällä aikavälillä. Tavoite kuulostaa siis realistiselta, vaikkei siltikään monikaan sijoittaja pääse tähän tulokseen.

Kun huomenna pörssi aukeaa, ajattelin tehdä pari ostosta. Tällä hetkellä on mielen päällä Qt Group Oyj:n, Solteq Oyj:n ja Stora Enson osakkeet. Lisäksi haluaisin löytää itselleni sopivan ETF:n kehittyvistä maista ja kestävästä kehityksestä. Sijoitusstrategia on alkanut muotoutua hyvännäköiseksi ja seuraan sitä joka kuukausi. Sijoitussuunnitelmani raamit ovat aika selkeät. Ne ovat pitkäaikaisuus ja uudet virtaukset.

Olen jo nyt takonut vähän rahaa onnistuneilla valinnoilla, mutta minun pitää muistaa, että minusta voi tulla pörssimiljönääri vasta, kun olet omistanut osakkeita 10, 20 tai 30 vuoden ajan.

You May Also Like…

Fokus mielessä

Fokus mielessä

Fokus mielessä Markkinointi tuntuu nykypäivänä olevan suurelta osin sitä itseään, digimarkkinointia....

Projektien kehittämistä

Ennen projektin aloittamista olisi tärkeää tunnistaa, minkä tyyppinen projekti on kyseessä. Emme ole ainakaan Heigan...

Tuntematon Kimi Räikkönen

LÄN-koulutusohjelman viimeistä lähijaksoa varten tuli ennakkotehtävänä lukea elämäkerta, joka on inspiroinut itseä....

0 kommenttia

Lähetä kommentti