Millä tavoin ADHD-ihminen voi olla hyödyksi itselleen ja yhteisölleen?

Kirjoittaja: Rock Åkerlund

25 helmikuun, 2022

Lähdeteos: Supervoimani ADHD

Lähdeteoksen kirjoittaja: Sari-Marika Durchman

Teoriapisteet: 2

Sehän on jo ainakin osalle selviö akatemialla, että olen ADHD. En häpeile aiheesta puhumista ja halusinkin tämän esseen avulla vielä kirkastaa muutamia asioita miten ADHD voi olla hyödyksi yhteisölle ja itselleen. Aion poukkoilla vähän aiheissa niin kuin kunnollisen adhd:n kai kuuluisikin ja koittaa selvittää miten ja millä tavoin minusta on auttamaan tätä yhteisöä ja itseäni ADHD:n siivin. Yritän selventää mahdollisimman helposti nämä asiat, jotta ihmiset joilla ADHD:ta ei ole, ymmärtäisivät nämä myöskin ja saisivat ehkä jotain ajattelemisen aihetta asiasta. Painotan vielä, että me adhd-ihmiset olemme erilaisia toistemme kanssa, emme toistemme kopioita. Kaikki mainitsemani asiat siis allekirjoitan itse, mutten voi taata, että kaikki adhd-ihmiset niin tekisivät. Kaikki ADHD-yhteisön haasteet mitä on olemassa, ei tarkoita suinkaan sitä, että ne koskisi kaikkia.

ADHD JA YRITTÄJYYS

Yrittäjyydessä on monesti paljon elementtejä, jotka vetävät ADHD-ihmisiä puoleensa. Tällaisia elementtejä voivat olla esimerkiksi suuri vaihtelun määrä, vapaus päättää enemmän omista tekemisistään ilman toisten pakottamia aikatauluja. Yrittäjyys voi monelle tarjota myös jännitystä, on se sitten uhkien tai mahdollisuuksien muodossa. Meillä ADHD-tyypeillä on yleensä epävarmuuden sietokyky korkealla tasolla, joten meidän on helpompi pitää ”pää kylmänä”. Epävarmuuden sietokyky on meillä jokaisella kasvanut siksi, kun emme yksinkertaisesti ole voineet toteuttaa kaikkia asioita samalla tavalla ja koska emme ole samalla tavalla ”viritettyjä” kuin muut. Jotkut myös saattavat ihmetellä miten pystymme tekemään päätöksiä kaoottisissakin tilanteissa ja siihen vastaus on intuitio. Tutkimusten mukaan meillä on normaalia vahvempi intuitio, jonka arvellaan johtuvan ainakin osittain poikkeavasta aivokemiasta. Tästä voi olla paljonkin hyötyä projekteissa, joissa esim. on vaihtelevaa toiminnan tasoa ja paljon epävarmuuksia. Monesti muut saattavat tehdä varmistuksia vielä varmistuksen perään, mutta ADHD pystyy etenemään jo silloin, kun muut epäröivät. Toimimme siis monesti hyvin hankalissa tilanteissa ja se on meidän erinomainen etumme. Meillä on myös taipumus nähdä kaavojen ulkopuolelle, sellaisen toiminnan taakse, joka aina on jollain tavalla järkevää, loogista ja johdonmukaista. Tällaisesta riskinottajan profiilista ja boksin ulkopuolelta ajattelusta voi olla etua, parhaassa tapauksessa pysyt oman alasi edelläkävijänä.

ADHD JA LUOVUUS

Monesti luovuus on piirre, jota liitetään vahvasti taiteilijoihin tai neroihin, mutta se on kovassa kurssissa nykyisin myös muilla alueilla. Omassa leipälajissani eli markkinoinnissa luovuus on todellakin hyvä ominaisuus. Uskon, että jokaisella meistä on luovuutta jonkun verran plakkarissa. Meillä on joskus tehty harjoituksia tiimin treeneissä ja muuallakin, että keksimme arkipäivän esineille uusia käyttötarkoituksia. Mielellään sellaisia, joita kukaan ei ole aikaisemmin keksinyt ja se esineen pitäisi uudessa käyttötarkoituksessaan olla jollain tavalla toteutuskelpoinenkin. Tämäntyyliselle prosessille on oma termikin, sitä kutsutaan divergentiksi ajatteluksi. Divergentti ajattelu on lyhkäisyydessään sitä, että haetaan monia ideoita ja ratkaisuvaihtoehtoja. Divergentti on tärkeä osa luovuuden osa-aluetta ja tutkijat ovatkin havainneet, että juuri tällä osa-alueella on ADHD-ihmisillä parempi selviytymiskyky kuin muilla on. Monesti luovuuden ja ADHD:n yhteyttä ei ole pystytty tutkimuksilla osoittamaan oikeasti todeksi, mutta sellaisia tutkimuksia kuitenkin on tehty, joista näyttöä on saatavilla.

Haluaisin tuoda yhden näistä tutkimuksista tähänkin reflektioon selittääkseni ilmiötä paremmin. Tutkimuksessa lapset jaettiin kolmen hengen ryhmiin siten, että kahdessa ryhmässä oli yksi lapsi, jolla oli ADHD-piirteitä. Ryhmät saivat ratkaistavakseen kaksi loogista ajattelua vaativaa tehtävää. Ryhmät, joissa ADHD-oireinen jäsen oli vaikuttamassa, teki ryhmästä levottomamman ja tapahtui paljon kommentointia, joka ei liittynyt itse tehtävään. Kuitenkin, juuri nämä ryhmät selviytyivät testeistä muita ryhmiä paremmin. 9/10:stä ratkaisi tehtävän oikein, kun taas ryhmät, joilla ei ollut adhd-oireista, ei saanut tehtäviä ratkaistuksi. Mahdollinen selitys asiaan on se, että ADHD-oireiset keksivät runsaasti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joista muut pystyvät valitsemaan sopivan ja täten suorittamaan tehtävän. Toinen vaihtoehto on taas se, että ADHD-oireinen saa ajattelemaan toisella tavalla. Ja lopputuloksen kannalta vaikutti siltä, että ADHD-piirteillä oli lopputuloksen kanssa oma tärkeä roolinsa.  Jos tämä tutkimus pitää paikkansa, niin esimerkiksi näinkin yrittäjähenkisessä koulussa, jossa luovuus on valttia, pystymme myös me adhd-ihmiset loistamaan hienolla tavalla, verraten siihen, miten monesti koemme vain aiheuttavamme häiriötä, kun tulemme paikalle. Ja  tämä tunne johtuu menneisyyden huonoista kokemuksista. Joka tapauksessa olisi tärkeää, että nämä piirteet nähtäisiin vahvuutena. Etenkin, jos ollaan alalla, jolla tarvitaan uutta ajattelua ja taitoa osata sijoittaa asioita laatikon ulkopuolelle. Luovuus kuolee, jos yhteisö, jonka parissa tekee töitä tai on, ei tue henkisesti ja käytännön tasolla innovatiivisia yksilöitä.

MITÄ HYVÄÄ MEILLÄ ADHD-TYYPEILLÄ ON TARJOTTAVANA?

  1. Monesti kuulee paljon negatiivisia liitännäisiä ADHD:hen ja itse en nyt tässä reflektiossani sellaiseen edes keskity, haluan nostaa lopuksi vielä hyviä ajatuksia ja ominaisuuksia esiin. Esimerkiksi sen, miten meistä kaikki eivät tietenkään ole empaattisia, mutta se on hyvin yleisempää ADHD-ihmisten parissa, kuin muiden. Luulen, että se johtuu siitä, että olemme joutuneet alakynteen jo aikaisessa vaiheessa elämässämme joidenkin piirteidemme vuoksi. Kärsimme myös paljon epäoikeudenmukaisuudesta, joten sen näkeminen voi saada meidät raivon valtaan ja puolustamaan uhria. Koen itse tätä tunnetta aina väliajoin ja olo on joskus hieman sietämätön, kun vääryys saattaa sattua jopa fyysisesti hieman.
  2. Me osaamme olla uteliaita asioiden suhteen, joskus samalla tavalla kuin pikkulapset. Siitä on paljon hyötyä asioissa ja esimerkiksi projektien etenemisessä ja ideoimisessa, kun uteliaisuus luonnostaan ohjaa toimintaa. Jos homma kiinnostaa, se etenee luultavasti vauhdilla eteenpäin. Toisaalta, jos taas ei, niin vaikutus on päinvastainen.
  3. Harvempi meistä tekee valmiita ratkaisuja, olemme kekseliäitä ja mielikuvitusrikkaita, kuten aiemminkin tuolla vähän jo avasin tätä ominaisuutta.
  4. Tämä ominaisuus kävelee empaattisuuden kanssa käsi kädessä, mutta olemme myös taipuvaisia hyväksymään toisten heikkouksia ja antamaan anteeksi. Itseni on ainakin todella vaikeaa olla kauan vihainen, jos olen ollut ikävä jollekin, niin se kummittelee mielessäni liikaa. Siksi olen valinnut jossain vaiheessa positiivisuuden tosissani ja etenen sillä polulla määrätietoisesti.
  5. Me myös toivutaan monesti nopeasti pahoistakin takaiskuista. Vaikka projektissa kaatuisi naamalleen, niin se on ADHD, joka nousee hyvin nopeaa ja alkaa jälleen toimia. Olemme tottuneet melkoisesti sietämään vastoinkäymisiä, kun niitä on jokaisen meistä tielle suunnilleen laitettu, niin sen voi kääntää myös positiiviseksi ominaisuudeksi näin.
  6. Me oivalletaan asioita nopeasti. Huomaan tämän, kun olen muiden ADHD-piirteisten kanssa. Jutut menee nopeammin eteenpäin, ei tarvitse selitellä kauheasti ja oivalluksen taso on korkeammalla.

KAIKEN KAIKKIAAN

Vaikka tässä reflektiossa on yleistetty paljonkin meitä ADHD:ita samaan nippuun, niin meitä tosiaankin löytyy moneen junaan ja haluankin muistuttaa kerran vielä alun huomiosta, että me olemme yksilöitä. Olemme joissakin asioissa huonompia, joissakin parempia, ihan niin kuin kaikki muutkin. Oma tavoite ja tahto on saada stigmat ADHD:n ympäriltä murrettua ja koittaa keskittyä siihen, mitä hyvää tämä voi tarjota. Toivottavasti tämä reflektio avasi jonkun lukijan silmiä jollain tavalla.

Rock Åkerlund

Projektitoimisto Heiga osk

http://www.heiga.fi

You May Also Like…

Et taida kuunnella

Kuunteleminen on taito, jonka nykyään yhä harvempi taitaa. Vaikka puhe on maailmassa lisääntynyt, kuunteleminen ei...

0 kommenttia

Lähetä kommentti