Lukeudun niihin ihmisiin, jotka ajan puutteessa nipistävät ensimmäisenä nukkumisesta lisää aikaa päiviin. Valvon usein myöhään ja jumitun usein ennen nukkumaanmenoa internetin syövereihin tutkimaan jotakin yksittäistä asiaa. Sain joululahjaksi toivomani Oura sormuksen, joka on rakennettu mittaamaan erityisesti palautumista. Miksi nukumme – Unen voima-kirjan kirjoittaja Matthew Walker on psykologian ja neurotieteiden professori sekä unitutkija. Kirja kertoo unen tärkeydestä ja siitä, kuinka liian monet laiminlyövät nukkumistaan. Käyn reflektiossa läpi kirjan oppeja ja vertaan niitä omaan unidataani Oura -sormuksesta.

Kaksi kolmesta ihmisistä nukkuu liian vähän, ja unen keskiarvo on vain 6 ja puoli tuntia, vaikka määrän pitäisi olla 8 tuntia joka yöltä. Oura-sormuksen mukaan oma keskiarvoni unen kestosta yöltä kuukauden käytön jälkeen on 7 tuntia ja 33 minuuttia, joka on keskimäärin kohtalaisesti, mutta ei minulle riittävästi. Ongelmana on että arkena nukun keskimäärin 6 tunia ja viikonloppuisin yli 10 tuntia.

Ihmisen unirytmiin ja vireystasoon vaikuttaa kaksi päätekijää, sirkadiaanirytmi sekä adenosiini. Sirkadiaanirytmi tarkoittaa ihmisen sisäsyntyistä vuorokausirytmiä. Se aikatauluttaa milloin nukuttaa ja millon ei. Ihmisen luontainen sirkadiaanirytmi on noin 24 tuntia ja 15 minuuttia. Vuorokausirytmi kuitenkin pysyy, kun keho reagoi esimerkiksi auringonvaloon. Silloin tiedämme mikä aika päivästä on. Rytmi muodostuu myös siitä, milloin nukut ja syöt, sekä se vaikuttaa myös esimerkiksi ruoansulatukseen ja ruumiinlämpöön.

Adenosiini on unirytmiin ja uneliaisuuteen vaikuttava aivoissa syntyvä kemiallinen aine. Mitä pidempään ihminen pysyy valveilla, sitä uneliaammaksi ihminen tuntee itsensä, kun ainetta kertyy aivoihin enemmän. Adenosiini luo aivoihin nukkumista aiheuttavaa painetta, jolloin ihminen alkaa tuntea itsensä uneliaaksi. Kun aikuinen on saanut noin 8 tuntia unta, adenosiini puhdistuu pois. Jos ihminen ei kuitenkaan anna itselleen riittävästi unta, adenosiinitaso pysyy korkeana jatkuvasti, jolloin seuraa pitkää väsymystä. Tämän takia unirytmin tulisi olla tasainen vähintään 8 tuntia yössä.

Jatkuva liian vähäinen uni sekä heikko unenlaatu heikentää kehon immuunijärjestelmää ja altistaa erilaisille sairauksille. Walkerin mukaan on pystytty todistamaan, että heikko ja vähäinen uni voi johtaa muun muassa diabetekseen ja syöpään. Valvoessa usein syntyy myös näläntunnetta, joka voi johtaa painon nousuun. Vähäinen uni lisää myös riskejä liikenteessä liikkumiseen. Riittävällä unella on positiivista vaikutusta oppimiseen, loogiseen päättelykykyyn sekä muistiin.

Oura-sormuksen mukaan keskimääräinen nukahtamisviive on 8 minuuttia ja keskimääräinen heräämisaika 9.22. Nukahtamisviive tarkoittaa aikaa joka minulla kestää nukahtaa kun laitan kirjan tai puhelimen pois. Se on keskimäärin 8 minuuttia, mikä kertoo siitä että menen aivan liian väsyneenä ja myöhään nukkumaan. Heräämisaikani on myöhäinen, koska nukun usein viiikonloppuisin yli 10. REM-unta saan keskimäärin 47 minuuttia yössä, joka on 10 prosenttia unen kestosta. Walkerin mukaan sitä tulisi olla noin 20 prosenttia eli sitä on aivan liian vähän. Syvää unta saan yössä keskimäärin 53 minuuttia, joka on vain 11 prosenttia unen kestosta. Tässäkin on huomattavasti parannettavaa, sillä määrän pitäisi olla noin 25 prosenttia. Loput 79 prosenttia on kevyttä unta, jota pitäisi olla noin 50 prosenttia. Sormuksen laskema yhteiskeskiarvo unen kestosta, tehokkuudesta, levollisuudesta, nukkumaanmeno ajasta, REM-unen ja syvän unen määrästä on vain 65 prosenttia. Olen siis todella huono nukkumaa. Unen kaikkien osa-alueiden parantaminen on yksi tämän vuoden tavoitteistani. Pohdin tätä esseetä kirjoittaessani kuinka tehokas ja hyvinvoiva olisinkaan, jos uneni kesto, laatu ja tehokkuus paranisivat edes normaalille tasolle.