Anything you want

Kirjoittaja: Alpertti Korhonen

30 tammikuun, 2021

Lähdeteos: Anything you want

Lähdeteoksen kirjoittaja: Derek Sivers

Teoriapisteet: 2

Serkkuni suositteli Derek Siversin Anything you want kirjaa puolitoista vuotta sitten, kun ilmoitin, että pääsin opiskelemaan yrittäjyyttä Tiimiakatemialle. Olisin voinut kyllä lukea tämän paljon aikaisemminkin, mutta parempi myöhään, kun ei milloinkaan. Kirja oli täynnä hyviä vinkkejä ja Sivers vaikutti olevan tosi hyvä äijä. Hän perusti vuonna 1998 CD Baby nettipalvelun, joka myi vain independent artistien tekeleitä ja he todella laittoivat asiakkaat ykköseksi.

 

Kasasin tänään 27 euron arvoisen hassulta haisevan hyllyn, jolle nostin tuhansien eurojen edestä kuvauskalustoa. Päivitin hiljattain ison osan härpäkkeistäni ja se on kiva juttu, uudet jutut usein ovat. Siivoilin huonettani vältellessäni kirjan lukemisen aloittamista. Eilen, tänään tai juuri äsken siivoillessani kävin ajattelemaan, että mitä tekisin, jos en nyt olisi tiimiakatemialla. Laittelisinko mahdollisille asiakkaille sähköpostia toivoen, että jotakuta kiinnostaisi videot? Tuskin. Olisin varmaan jossain metallipajalla ihan perinteisissä päivätöissä. Miksi ihmeessä en välttämättä työskentelisikään videoiden parissa omin päin, kenties koska asiakkaita tai kuvaustöitä tuntuu olevan niin vaikea saada? Päivätyö on niin helppo, leppoisa ja turvallinen vaihtoehto? Ehdin kirjaa lukea kolme sivua, ennen kuin tätä kävin näpyttelemään. Kirjan kakkossivu alkaa lauseella, että suurin osa ei tiedä minkä takia tekevät mitä tekevät. Minkä takia minä haluan tehdä videoita? Se miksi hankin ensimmäisen järjestelmäkameran on melkoinen mysteeri itselleni. Olen ollut hyvin pitkälti sitä mieltä, ettei vanhempani ole koskaan oikein arvostanut tai olleet ylpeitä videoharrastuksestani, eli ei ole tullut painetta sieltä suunnasta. Toisaalta ennen järkkärihankintaani olin saanut vuosi tai kaksi takaperin joululahjaksi jonkun pokkarikameran. Tein sen kanssa yhden videon (tripod oli tehty itse metallista lol), kai siitä tuli joku kipinä, eli on ainakin siitä kiitettävä vanhempiani. Järkkärin hommattuani kuvailin kavereiden kanssa kaiken maailman puuhasteluja, (ryyppy)reissuja ja eritoten silloin perinteeksi muodostunut Radalle.comin Motoparkin festari oli iso urakka. Joko sain videon tehtyä tapahtumasta tai sitten en, hällä väliä. Ystävät kehuivat aina paljon videoitani, mutta tottahan toki, he ovat ystäviäni eivätkä ymmärrä videoista. Koitin kelailla mistä kaikista tekemistäni videoista minulle itselleni oli jäänyt hyvä mieli. Ensimmäinen epäsekamelska oli 2015 kun akkreditoiduin comin driftingtapahtumaan Pesämäelle. Ekaa kertaa liivit päällä radan varressa ja otin homman varovaisesti, mutta melko tosissaan. Pienellä irvistyksellä voi sanoa, että video on tänäkin päivänä ihan ok.

https://vimeo.com/137133004

Tässä välissä kävin muutamia autotapahtumia ja mökkiviikonloppuja kaappaamassa, mutta seuraava ylpeyden aiheeni oli 2017 kuvaamani Artukaisen driftingkilpailu. Tuolloin olin jo hurahtanut kamerakamppeiden ostelun hauskuuteen, joten video oli ensimmäinen uudella GH4 kamerallani.

https://vimeo.com/226152391

2017 syksyllä kävin Joensuussa moikkaamassa ystävääni ja kuvailtiin parin päivän aikana vähän rentoa pusikossa möyrimistä, offroad ajoa siis. Olin todella tyytyväinen materiaaleihin (ainoastaan veden alta nouseva clippi on kuvattu goprolla) ja päivät olivat huippuhauskoja. Kasasin hätäisen videon seuraavana päivänä ja se on vain jäänyt kummittelemaan vimeoon. Harmi ettei näitä matskuja tullut hyödynnettyä sen kummemmin.

https://vimeo.com/240373742/c218bf6f01

Seuraavana vuotena gimbaalitkin oli keksitty ja heräteostoksena hankittu, joten käväisin eräässä autotapahtumassa ex-tyttöystäväni kanssa, jossa kuvasimme yhdessä videon. Tästäkin olen ihan iloinen.

https://vimeo.com/280085817

Nämä edellä mainitut tuotokset ovat olleet itselleni mukavia saavutuksia ja tuottaneet onnistumisen tunteita, vaikkei niitä ole nähnytkään kuin muutama sata ihminen, jos sitäkään. Jotain ylpeyden aiheita varmasti unohtui, mutta nämä nyt tulivat päällimmäisenä mieleen. Olen kuitenkin tehnyt lukuisia muitakin videoita, mutta miksi? Haluanko ystäviltäni hyväksyntää, kehuja ja koska olen tottunut olemaan se videojannu in the group? Haluanko syyn ostaa uusia kameravempaimia? En, olen jopa vähän ylpeä itsestäni, kun selvisin niin pitkään edellisellä kamerallani ja vain kolmella prime-linssillä.  Teenkö sitä rahan takia? En todellakaan, rahaa tulee kyllä helpommillakin keinoilla. Jos en tee rahan takia, niin miksi nykyään vaadin sitä kuvaustöistäni? Oppikirjavastaus olisi luultavasti, että asiakas maksaa lisäarvosta tai ongelman ratkaisusta, jonka saavutan hänen yritykselleen videon avulla. No se kylläkin pitää paikkansa, ihan hyvä muistutus itsellekin. Olen nyt päätynyt siihen tulokseen, että haluan tehdä videoita, koska se on tällä hetkellä lähimpänä työtä, joka ei tunnu työltä ja kehittymismahdollisuudet ovat rajattomat. Jos meinaa käydä tietty videohomma tylsäksi niin voi aina lähteä valtaamaan jotain muuta tyyliä tai genreä. Ihan hirveästi en loppujen lopuksi ole vielä tavannut ihmisiä kuvaamisen ansiosta, mutta kyllä se on vienyt ihan hienoihin paikkoihin ja tilanteisiin. How great is that! Tai siis very cool yes. Myöskin kun asiakas antaa aidon positiivisen palautteen niin sekin kyllä feels so good! Hello yes, I’m looking for happy customers ring me. Tosiaan kirjassa toivotaan, että tekee vain sitä, mikä tuntuu hyvältä, niin kyllä taidan pysytellä vielä videohommissa. No niin, mitähän sieltä lopuilta sivuilta löytyy.

 

Sitähän sanotaan, että kun teet sinnikkäästi töitä niin menestyt. Right? Kirjaimellisesti ei kuitenkaan ihan noin. Tuli mieleen aikoinaan, kun harrastin golfia muutaman vuoden. Semi ahkerasti tuli palloa huidottua, mutta kun sitä tekee kehnolla tekniikalla, eikä koita muuttaa mitään niin eihän se ihan putkeen mene. Derekin pointti oli siis, että pitää sinnikkäästi parantaa ja kehittää, sen sijaan, että tekisi sinnikkäästi mikä ei toimi. Jos saat idean tai projektin, jota koittaa tarjota, mutta se ei resonoi, muuta sitä tai siirry jahkailematta seuraavaan. Sama pätisi mielestäni vaikkapa myyntisähköposteihin, joita lätkittiin. Jos ei niistä nappaa mikään, niin jotain on muutettava, ehkä rajullakin kädellä.

 

Sijoitusfirmat soittivat viikoittain Siversille sijoittaakseen CD Babyyn, mutta hän kieltäytyi. Kun häneltä kysyttiin eikö hän halua kasvattaa yritystään, hän sanoi: ”En, haluan yritykseni olevan pienempi isomman sijaan.” Vielä vuosien jälkeenkin hänen pöytänsä oli lankkuja betoniharkkojen päällä. Hänen well-funded ystävänsä käyttivät sata tuhatta dollaria, koska ”heille kelpasi vain paras” ja Derek teki saman vain tuhannella, koska se ei hyödyttänyt mitenkään asiakkaita. Äh, taas ihan niin kuin tämä tulisi yllätyksenä, tätä tehdään asiakkaiden takia. Ehkä se välilläni itselläni hämärtyy, kun luon harrastuksestani ammatin. Lievä aasin silta taas kaluston päivitykseen tai sen tarpeellisuuteen. Edellinen kamerani kylläkin alkoi olla jo aika ajettu. Etsin oli sumea, kosketusnäyttö ei toiminut, akun luukku ei meinannut aina aueta sekä muistikortin tunnistamisessa oli välillä häikkää. Ihan käyttövarmuuden vuoksi oli kameran vaihto kyllä ihan hyvä juttu. Uusi kamera saattoi jossain määrin olla overkill, vähemmälläkin pärjäisi, eihän asiakas lopullisesta videosta tuumaile, että mahtavaa kun tämä oli kuvattu juuri tällä kameralla. Hupsuahan se tällein päivittämisen jälkeen päivitellä, että #geardoesntmatter. Isoin oikea hyöty tuli varmaankin valoissa. Oh, look at me rambling about camera gear. Where was I? Niin, että jos on hukassa, että mihin pitäisi priorisoida, kysy asiakkailta: ”Miten voisimme parhaiten auttaa teitä nyt?” Ja sitten keskity täyttämään vastauksien tarpeet. Kukaan asiakkaista ei toivo sinun keskittyvän yrityksesi laajentamiseen vaan heihin, nykyisiin asiakkaisiin.

 

Millähän sitä arvioisi tai mittaisi itseä? Joillekin se on kuinka paljon kolikkoa tilillä ja toisille, kuinka monen ihmisen elämään on vaikuttanut. Piti ihan vilkaista mitä olen mennyt oppimissopimuksessa väittämään. Siellä mainitsin, että asiakaskontaktointia ja kauppaa tulisi tehtyä tasaista tahtia. Kuulostaa aika epämääräiseltä, olenkohan ajatellut, että viisi kauppaa kuukaudessa vai yksi joka toinen kuukausi. Yksi oikea mittari voi kyllä olla, että totta kai töiden määrä johon asiakas on tyytyväinen, mutta tämän lisäksi, johon minäkin olen. Niitä sattuu tulemaan sopivan harvoin lievänä perfektionistina. Mitenkäs olisi isojen mokien määrä? Silloin tietäisi ainakin, että on painettu menemään ja yritetty. En ole hirveästi rahatavoitteiden perään, mutta yhtenä hauskana olisi kyllä, että jolloin on tuupattu enemmän rahaa tilille, kuin hankintoihin kulutettu. Oh, I guess that’s how you make profitable business. Fun.

 

Kun pääsin taas etäpitkäätikkua vetämällä Sawaken markkinointitiimiin, niin olisiko aika keskustella hauskoista pienistä yksityiskohdista. Saatetaan nyt alkuun (alkuun??) nettisivut ja some yms. hyvälle baseline mallille, Lasse kun on all about that ammatillisuus. Tämän jälkeen tuijotellaan vaikka Oatleyn iKaffe purkkia ja mietitään, että miten saadaan Sawakelle sellaista mukavaa rentoutta. Miten asiakkaat oikeasti saa viihtymään lukemassa meistä? Tarvitaan jotain hauskoja pikkujuttuja, joista asiakas ymmärtää, että tekstin on kirjoittanut aito ihminen eikä mikään automaattirobottihäkkyrä. CD Babylla esimerkiksi oli käytäntö, että jos joku halusi heiltä palveluksen, se sai tilaamalla heille pizzan paikallisesta pizzeriasta. Heillä oli myös tilaamisen yhteydessä ”Any special requests?”-laatikko. Jos olet tarpeeksi utelias, vilkaise alla oleva video.

https://www.youtube.com/watch?v=KCIXkbfgR6g

 

It’s about being, not having. Mitenkä tämän suomentaisi tai tulkitsisi helpoiten. Kyse on mitä haluaa olla, eikä mitä haluaa (saavuttaa)? Kirjassa puhutaan, että on mukavaa opetella ja osata itse tekemään asioita, vaikka joku toinen tekisi sen nopeammin ja halvemmalla. Derek Sivers aloitti CD Babyn ymmärtämättä mitään koodaamisesta ja opetteli muutamaa kirjaa lukemalla. Hän taisikin koko firmassa oloaikansa hoitaa kaiken koodin kirjoittamisen. Hänen työntekijänsä jopa suuttui hänelle, kun he eivät saaneet joitain ominaisuuksia tarpeeksi nopeasti ja menettivät miljoonia, mutta se oli hänelle ihan ok.

Ei tietenkään ole ollut miljoonat kyseessä, mutta voin samaistua tähän jollain tapaan. Olen aina halunnut tehdä niin sanotusti kaiken itse. Metallialalla puuhastellessani, halusin osata sorvata ja jyrsiä sekä TIG-hitsata. Niin myös osaankin ainakin jollain tasolla. Olen aina korjannut autoni itse, enkä koskaan ole kuvitellutkaan vieväni niitä korjaamolle. Samoin videotöissäkin haluan osata joka aspektia niin kuvata, leikata, värimääritellä ja nykyään myös äänittää. Nyt olen kuitenkin vuoden aikana oppinut, että kaikkea ei ole pakko koittaa itse raataa, vaan olen oppinut hyödyntämään muidenkin apua.

 

Vuonna 2003 Derekillä oli kahdeksan alaista ja häneltä kysyttiin jotain viiden minuutin välein, joten hän ei saanut mitään aikaan. Tilanne meni niin hankalaksi, että hän lopetti toimistolle menemisen ja sulki puhelimensa. Sitten hän tajusi pakenevansa ongelmaa sen sijaan, että ratkaisisi sen. Kun hän seuraavan kerran meni toimistolle, heti joku kysyi häneltä jotain. Hän kokosi kaikki yhteen, kertasi tilanteen sekä kysymyksen, kertoi vastauksen ja etenkin selitti vastaukseen johtaneen ajattelutapansa ja filosofiansa. Sitten joku dokumentoi tämän ohjekirjaan. Kymmenen minuutin päästä joku kysyi taas jotain muuta ja sama homma toistui. Kahden kuukauden päästä ei ollut enää kysymyksiä kysyttävänä, kaikki tarvittava löytyi ohjekirjasta ja Derek pystyi keskittymään tekemään töitä, joita halusi. En tiedä miten tätä nyt ihan saman tien veisi käytäntöön, mutta hyvinkin helposti jossain projektin johtamisessa saattaisi ajautua tällaiseen tilanteeseen, taas kerran korostuu dokumentoinnin tärkeys.

You May Also Like…

Luin Jyrki Jokitalon kirjoittaman kirjan nimeltä Myyntikolmio. Kirjan tarkoituksena oli kertoa myyntiin perustuvia...

Kehnot pomot ympärilläni

Kehnot pomot ympärilläni Maailma on täynnä paskoja johtajia. Olemme kaikki varmasti törmänneet sellaiseen. Olenko minä...

0 kommenttia

Lähetä kommentti