Kirjaessee Miksi nukumme

Minulle itselleni unen tasainen rytmittäminen on ollut aina vaikeaa. Pystyn muutaman päivän ajan menemään aikaisin nukkumaan ja heräämään aikaisi. Kuitenkin tämä ilo loppuu nopeasti ja tulee valvottua myöhään, jonka jälkeen on vaikea saada taas rytmistä kiinni. Olen usein iltaisin malttamaton menemään nukkumaan, koska ajatukseni juoksee hyvin iltaisin ja saan paljon uusia juttuja mieleeni.

Miksi nukumme – Unen voima-kirjan kirjoittaja Matthew Walker on psykologian ja neurotieteiden professori sekä unitutkija. Kirja kertoo unen tärkeydestä ja siitä, kuinka liian monet laiminlyövät nukkumistaan. Käyn reflektiossa läpi kirjan oppeja ja vertaan niitä omaan unidataani Oura -sormuksesta.

Kirjan mukaan kaksi kolmesta ihmisistä nukkuu liian vähän, ja unen keskiarvo on vain 6 ja puoli tuntia, vaikka määrän pitäisi olla 8 tuntia joka yöltä. Oura-sormuksen mukaan viime viikolta oma keskiarvoni unen kestosta yöltä on 6 tuntia ja 22 minuuttia. En ole ylpeä tästä, sillä tämä on aivan liian vähän.

Ihmisen unirytmiin ja vireystasoon vaikuttaa kaksi päätekijää, sirkadiaanirytmi sekä adenosiini. Sirkadiaanirytmi tarkoittaa ihmisen sisäsyntyistä vuorokausirytmiä. Se aikatauluttaa milloin nukuttaa ja millon ei. Ihmisen luontainen sirkadiaanirytmi on noin 24 tuntia ja 15 minuuttia. Vuorokausirytmi kuitenkin pysyy, kun keho reagoi esimerkiksi auringonvaloon. Silloin tiedämme mikä aika päivästä on. Rytmi muodostuu myös siitä, milloin nukut ja syöt, sekä se vaikuttaa myös esimerkiksi ruoansulatukseen ja ruumiinlämpöön.

Adenosiini on unirytmiin ja uneliaisuuteen vaikuttava aivoissa syntyvä kemiallinen aine. Mitä pidempään ihminen pysyy valveilla, sitä uneliaammaksi ihminen tuntee itsensä, kun ainetta kertyy aivoihin enemmän. Adenosiini luo aivoihin nukkumista aiheuttavaa painetta, jolloin ihminen alkaa tuntea itsensä uneliaaksi. Kun aikuinen on saanut noin 8 tuntia unta, adenosiini puhdistuu pois. Jos ihminen ei kuitenkaan anna itselleen riittävästi unta, adenosiinitaso pysyy korkeana jatkuvasti, jolloin seuraa pitkää väsymystä. Tämän takia unirytmin tulisi olla tasainen ja aina tulisi nukkua vähintään 8 tuntia yössä.

Jatkuva liian vähäinen uni sekä heikko unenlaatu heikentää kehon immuunijärjestelmää ja altistaa erilaisille sairauksille. Walkerin mukaan on pystytty todistamaan, että heikko ja vähäinen uni voi johtaa muun muassa diabetekseen ja syöpään. Valvoessa usein syntyy myös näläntunnetta, joka voi johtaa painon nousuun. Vähäinen uni lisää myös riskejä liikenteessä liikkumiseen. Riittävällä unella on positiivista vaikutusta oppimiseen, loogiseen päättelykykyyn sekä muistiin.

Olen ollut todella kiinnostunut uneni laadusta ja halunnut tietää nukahtamisviiveestä. Minulla on Oura-sormus, joka mittaa untani. Olen nyt kahden vuoden ajan seurannut päivittäin mitkä asiat vaikuttavat uneni laatuun minkäkin verran. Kirjassa kerrottiin että, 40% ihmisistä on aamuvirkkuja, 30% iltavirkkuja ja loput 30% siltä väliltä. Itse kuuluun siihen välimaastoon. Jos saan pienenkin hyvän unirytmin päälle pystyn heräämään aamulla ihan moitteettomasti aikaisin, mutta jos tulee valvottua on taas todella vaikea herätä.

Oura-sormuksen mukaan keskimääräinen nukahtamisaikani on 00.30 ja keskimääräinen heräämisaika 8.59. Keskimääräinen unen kesto on 6 tuntia ja 22 minuuttia. REM-unta saan keskimäärin 1 tunnin ja 20 minuuttia yössä, joka on 19 prosenttia unen kestosta. Walkerin mukaan sitä tulisi olla noin 20 prosenttia eli sitä on tarpeeksi. Syvää unta saan yössä keskimäärin 2h 15 minuuttia, joka on 34 prosenttia unen kestosta. Tätä olen miettinyt miksi nukun näin paljon syvää unta. Loput 46 prosenttia on kevyttä unta, jota pitäisi olla noin 50 prosenttia. Tämä osuu myös aika yksi yhteen. Oura antaa uni pisteet joka yöltä ja keskiarvoni on siinä 69/100. Tavoitteeni on saada keskiarvo nousemaan yli 75 pisteen, joka olisi todella hyvä.