Menesty kuin mies – Inspiraatiota etsimässä

Kirjoittaja: Lassi Louhelainen

5 maaliskuun, 2023

Lähdeteos: Menesty kuin MIES - Rahasta, maineesta ja myyteistä

Lähdeteoksen kirjoittaja: Moona Laakso

Teoriapisteet: 2

Alkujorinat

Menesty kuin mies.

Siis voi vitt*… Siinäpä vasta kirjan nimi. Miksi pitää olla ”ohjekirja” kuinka menestyä miehenä eikä naisena? En koe, että sillä on väliä, kumpaa (tai nykypäivänä mitä) sukupuolta edustat, jotta sinut voidaan luokitella menestyneeksi ja kenestä haluaisin kuulla enemmän, jota kautta saisin inspiraatiota ja näkemystä elämään.

Moona Laakso on kirjoittanut myös kirjan ”Vaurastu kuin nainen”, josta hän sai inspiraatiota kirjoittaa samantyylisen kirjan putkiaivoista. Kun hän oli tätä (Menesty kuin mies) kirjaa varten lähtenyt kyselemään miehiä, huomasi hän yhden ongelman. Vaikka haastateltavia miehiä oli tarjolla enemmän, oli heitä huomattavasti paljon hankalampaa saada puhumaan menestymisestä kuin naisia.

Miksi sitten menestyneitä miehiä on enemmän kuin naisia?

Suomen bisnesenkeliyhdistyksessä FiBANissa noin 85 % on miehiä ja 15 % naisia. Luulen, että ero lähtee kumuloitumaan siitä, että miesten riskinottoprofiili on tutkitusti erilainen. Miehet ottavat enemmän riskiä, minkä vuoksi heitä myös kuolee päin Keskon rekkaa autoja ohitellessa, mutta joissakin yhteyksissä riskinotto saattaa palkita itsensä.” – Kim Väisänen

Miksi sitten miehiä oli hankala saada haastateltavaksi?

Suurelle osalle miehistä oli herännyt ajatuksia, että ”ei kai tässä vain kerskailla saavutuksilla ja rahalla?”, mikä onkin mielenkiintoinen näkökulma meidän nykypäivämme asenteisiin. Yksi oli perunut haastattelun suostumisensa jälkeen, koska oli huolissaan siitä, että kirjan provosoiva nimi saattaisi herättää vääränlaisen kuvan kirjan miehistä. Suomessahan olet täysi mulkku kusipää, jos olet sattunut menestymään elämässäsi ja vieläpä annat sen näkyä. Tätäkin ajatusta, että näin ajatellaan vain meillä kotimaassa, on ehkä hieman typerää, sillä samanlaista ajatusmaailmaa löytyy varmasti muualtakin. Helposti ajatellaan, että me suomalaiset olemme niin helvetin katkeraa kansaa, mutta uskon, että sama tilanne se on monessa muussakin maassa.

Laaksolla oli myös tarkoitus avata ajatuksia, mitä suuremmassa mittakaavassa on oikein meneillään, sillä kaikki ei ehkä ole ihan ok.

Onko osasta miehistä tullut varovaisempia, koska elämme maailmassa, jossa väärä sanavalinta tai harkitsematon heitto saattaa johtaa cancelointiin?” – Moona Laakso

Huhhuh mikä sana. Cancelointi. Cancelointikulttuuri. Siitäkin olen jostakin vähän lukenut, mutta en varmasti tarpeeksi, tai ehkä on parempi jättää lukematta. Mene ja tiedä. Vaikuttaa kuitenkin helvetin tervejärkiseltä touhulta..

Isommassa kuvassa oli myös mietitty sitä, vaikka valkoinen mies on lähtökohtaisesti etuoikeutetussa asemassa, liittyy siihen silti tiettyjä oletuksia ja ajatuksia, joita olisi hyvä tarkastella hieman enemmän. Maailmassa oikeudet ja asennoitumiset muuttuvat sekä kehittyvät jatkuvasti ja hyvä niin, sillä emme elä enää 1950-luvulla. Mutta joissakin asioissa voitaisiin silti painaa hieman jarrua. Rupeaa nimittäin menemään joissakin tilanteissa turhan lujaa. Kirjassa puitiin aihetta, kuinka miehen malli on edelleen melkoisen kapea. Pitäisi osata puhuta tunteista, mutta ei saa olla liian heikko.

Sivujen väliin oli myös laitettu tekstiä Fazerin tekemästä tutkimuksesta, jossa miehiä oli pyydetty kuvailemaan miesihanteita. Alla niistä pari.

Miehen pitää olla yhtä aikaa Tarzan ja Halinalle

Pitää olla isä, mies, kokki ja supermalli

Ei nyt hirveän vaativia kuvailuja. Viimeisinhän on aika lähellä Tomi Björkiä! Itselläni tällaisia tekstejä lukiessa herää monenlaisia tunteita laidasta laitaan.

Ottaako ne minua päähän? Kyllä.

Ottaako päähän, että ottaa päähän? Kyllä, isosti.

Pitäisiköhän joskus vaan ottaa kierrokset alas. Hyväksyä, että meitä on erilaisia ihmisiä ja kenenkään on turha olettaa, että pitäisi olla kolmea erilaista kroppamallia ja viittä eri persoonaa samaan aikaan. Pitäisi uskaltaa olla sellainen kuin on ja olla sinut itsensä kanssa. Samalla olisi hyvä oppia hyväksymään muut siinä samalla. Ei tässä ehkä kannata ruveta suruttelemaankaan, että voivoi kun pitäisi olla sitä tätä ja tuota. Kyllä ihminen varmasti riittää sellaisena kuin on.

Huhhuh. Tulipahan melkoisen paljon tekstiä näin alkupuheeksi jo pelkästä kirjan nimestä ja sen alkupuheista. Mutta pakko myöntää, että kyllä kirjan lukeminen, saatika tästä vielä reflektion tekeminen jännitti itseänikin. Kirja kuitenkin osoittautui loppujen lopuksi erittäin mielenkiintoiseksi ja ajatuksia herättäväksi teokseksi.

Kirjassa haastateltavat puhuvat menestymisestä hyvin avoimesti, rehellisesti sekä ”rauhallisesti”. Rauhallisella tarkoitan sellaista maanläheistä kertomista suorituksistaan, aivan kuin he vähättelisivät menestymistään. Tämä olikin ehkä kirjassa parasta, sillä se oli inspiroivaa. Tällaiset lyhyet elämänkertakertomukset herättivät ajatuksia, että kyllä sitä varmasti itsekin kykenee samantyylisiin suorituksiin, jos vain tosissaan haluaa niin.

Oli mukava päästä lukemaan erilaisia menestystarinoita henkilöiden elämästä lapsuuden ajoista tähän hetkeen. Mielestäni olisi ollut jopa mukavampaa lukea samantyylinen kirja, jossa on sekä miehiä, että naisia. Jospa Laakso kirjoittaisi seuraavaksi ihan normaalin kirjan menestyneistä ihmisistä.

Mitä on menestyminen?

Tästähän kirjassa oli kyse. Kuinka menestyä kuin mies, perkele! Mitä menestyminen edes oikeastaan tarkoittaa? Vanhat ajatukset monesti ovat sitä luokkaa, että menestyneen miehen mittari on sellainen kaveri, jonka elämä sisältää tolkuttomasti rahaa, viinaa, naisia, hienoja autoja ja niin edelleen.

Maailma ja asenteet ovat kuitenkin muuttuneet. Niin ovat myös näkökulmat menestymisestäkin ja hyvä niin. En usko, että vanha kuva on sellainen, jolla saadaan oikeasti onnellista asemaa elämässä pitkällä tähtäimellä. Menestymistäsi ei määrää muiden ihmisten näkemykset, vaikka se monesti tuntuisi olevan menestymisen mittari. Sinun oma näkemyksesi ja saavutuksesi määräävät menestyksesi mittarin.

Menestyneiden herrojen elämänkerroista selviää, että lähes jokainen katsoo menestymistä omalla tavallaan ja niin pitäisi meidän kaikkien muidenkin tehdä. Menestymisen määritelmä onkin hyvin henkilökohtainen asia, jonka isoimpina kulmakivinä pidän itse tavoitteiden saavuttamista, vapautta sekä turvaa. Nämä kuitenkin ovat itselläni vielä jossakin kiven alla, sillä en ole vielä osannut asettaa itselleni järkeviä tavoitteita elämässä. Tällä hetkellä mennään hieman turhan paljon ”go with the flow” meiningillä.

Raha kulkee kuitenkin näiden kulmakivien mukana, sillä ajatus, että ”raha ei tee onnelliseksi” on hieman harhaanjohtava. Rahalla saat itsellesi turvaa sekä vapautta. Rahalla saat tehtyä asioita, jotta voit menestyä entistä enemmän. Rahaan ja sen tekemiseen ei kuitenkaan pidä upottautua liikaa, mutta pitää osata olla realistinenkin. Melkoista keskisen kultatien etsimistä.

Todellista menestystä on se, että on onnellinen ja tekee sitä mitä rakastaa.” – Nikolai Alho

Kuinka sitten menestyä?

Siinäpä vasta kysymys, johon tuskin suoraa vastausta saa.

Kirjassa jokaisen haastateltavan elämä ja ura on erilainen. Heiltä kaikilta löytyy ohjeita mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Kaikkien tarinoiden loppuun oli koottu jokaisen henkilön oma tiivistelmä, joista on hyvä napata ajatuksia korvan taakse.

Mikä näissä kertomuksissa sekä vinkeissä huomioitavaa on se, että vaikka haastateltavien elämät ovat hyvinkin erilaisia, on heidän ajatusmaailmansa hyvinkin paljon samanlainen. Kokoan tähän alle muutamia mietteitä, jotka kolahtivat itselleni eniten mieleen.

  • Altista itsesi haastaviin tilanteisiin – epäonnistu – opi
  • Usko itseesi
  • Aseta tavoitteita
  • Tee sitä, mistä nautit
  • Opi koko ajan uutta, älä jää paikallesi
  • Pidä huolta itsestäsi (henkisesti sekä fyysisesti)
  • Tavoittele onnellisuutta – menestys tulee perässä
  • Älä hilloa kaikkea omaisuutta sijoituksissa, muista elää!

Lopuksi

Jokaisen näiden menestyneiden miesten elämästä löytyy hyviä ihmisiä, jotka jakavat heidän elämäänsä. Suurimmalla osalla heidän viereltään löytyy nainen. Ilman puolison tukea ja elämän jakamista he tuskin olisivat tuossa pisteessä.

Itselläni on jäänyt hyvin muistiin rauhanturvaajakoulutuksen ajalta erään vanhemman konkarin kertomukset operaatiolla olemisesta. Hän oli ollut yhteensä vajaat 20 vuotta elämästään operaatioilla eri puolilla maailmaa. Ilman muuta sitähän katsoi ylöspäin, että tuossa on muuten kova kaveri. Hän nosti kuitenkin oman näkemyksensä siitä, kuka oli hänen elämässään kovin kaveri, sillä hän piti itseään mitättömänä.

Hänen kovin kaverinsa oli hänen vaimonsa. Hän itse oli vuodet operaatioilla joissa ei tarvinnut stressailla ”arjen” pyörittämisestä juurikaan mitään. Vaimo oli se, joka elämää kotona pyöritti lasten kanssa sekä joutui samaan aikaan miettimään, tuleeko se mies ehjänä kotiin. Vaatii muuten kohtalaisen paljon kotiväeltä elää tuollaista elämää.

Pistää ajattelemaan ja miettimään, kuka todellisuudessa on se ”kova kaveri”.

Hatunnosto kaikille nykyisille, että tulevaisuudessa menestyville miehille sekä naisille!

Jos satuit lukemaan kirjoituksen tänne asti ja oletpahan sitten mies tai nainen, suosittelen lukemaan kirjan. Oli hyvä.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti