Markkinointi boksin ulkopuolelta oli kirjana hyvä jatkumo edelliseen lukemaani kirjaan eli digitalisaatio.fi. Molemmat kirjat käsittelivät hyvin paljon digitalisaatiota ja sen tuomia mahdollisuuksia ja uhkia. Markkinointi boksin ulkopuolelta keskittyi kuitenkin enemmän konkreettisiin esimerkkeihin ja kuinka digitalisaatio ja sosiaalinen media voidaan käyttää hyödyksi erilaisessa markkinoinnissa, varsinkin yritysmaailmassa. Kirja valikoitui käynnissä olevan projektin perusteella, jossa tulen käyttämään tämän kirjan oppeja eli soveltamaan teoriaa käytäntöön.

Kirja käsittely hyvin vahvasti erilaisia brändejä, kuinka sellainen rakennetaan ja miten digitalisaatio vaikuttaa yritysten brändien kehitykseen. Kirjassa oli jopa aika raju kommentti liittyen sosiaaliseen mediaan: ’’jos et ole somessa, et ole olemassa, koska kuluttajat ovat siellä’’. Tämä herätti itsessäni hyvin monenlaisia ajatuksia, koska molemmat vanhemmistani ovat yrittäjiä. Molemmilta löytyvät kyllä verkkosivut, mutta muita sosiaalisen median kanavia kummaltakaan ei löydy. Molemmat ovat toki perustaneet yrityksensä silloin, kun sosiaalista mediaa ei ole ollut vielä olemassa ja näin ollen he ovat rakentaneet oman asiakaskuntansa laajaksi ennen digitalisaatiota. Näen kuitenkin, että molemmille olisi todella paljon hyötyä sosiaalisen median lisäämisestä markkinointiin ja päivittäiseen tekemiseen.

Yrityksen brändin rakentamiseen vaikuttavia tekijöitä on monta, mutta ihmiset eli kuluttajat ovat siinä suuressa roolissa. Kirjassa listattiin viisi erilaista harhaa, jotka vaikuttavat brändiin ja haluan nostaa niistä kolme mielestäni tärkeintä:

1. Halo – efekti, eli jokin tietty asia tuotteessa on mielestäsi hyvä esimerkiksi, tykkäät iPhonen käyttöliittymästä IOSista ja näin ollen tykkäät kaikesta muustakin iPhonen ominaisuuksista.
2. Vahvitusvinouma, hyvin samantyylinen, kuin halo-efekti, mutta vahvistus vinouman takia et näe tuotteen negatiivisia vaikutuksia/puolia ollenkaan, vaan yksi hyvä positiivinen juttu kääntää kaiken hyväksi.
3. Placebo-ilmiö, lääketieteestäkin tuttu placebo-ilmiön takia esimerkiksi huonokin viini kalliista pullosta maistuu mielestäsi hyvältä.

Huomaan omasta elämästäni syyllistyväni käytännössä kaikkiin näistä. Varsinkin placebo-ilmiö on näistä selvästi yleisin mihin ’’lankean’’. Ajattelen usein, että kallis on kaikista paras vaihtoehto ja että sen täytyy olla hyvää/laadukasta. En yleensä osta kalleinta, mutta sellainen ajatus minulla on. Hinta ei kuitenkaan aina kerro totuutta. Suurimmaksi osaksi osto käyttäytymiseni on tunne pohjaista ja ostan monesti vain sellaisia tuotteita, mitkä tunnen hyvin tai tuotteen brändi on muuten tunnettu. Kirjassakin esimerkiksi monesti nostettu Apple on saanut luotua itselleen hyvin vahvan brändin ja todennäköisesti tästä syystä omatkin laitteeni ovat Applen tuotteita. Olemme tänä syksynä miettineet myös tiimin kanssa meidän brändiämme, ja sitä miltä me halutaan näyttää ulospäin. Kuluttajat ostavat pääasiassa tunteella ja näin ollen meidän brändimme täytyisi herättää niitä, eikä olla vain kädenlämpöistä. Monet suuremmatkin yritykset kamppailevat tämän saman asian äärellä ja yksi palveluistamme voisi mielestäni olla auttaa yrityksiä parantamaan brändiään. Ihmisten ostokäyttäytyminen tulee muuttumaan koko ajan teknologia kehityksen ansiosta ja tulevien megatrendien takia. Mikä onkaan seuraava megatrendi? Sen kun tietäisi. Meidän täytyy kuitenkin olla muutos kyvykkäitä ja valmiita tekemään tarvittavia muutoksia nopeastikin. Yksi tärkein asia markkinoinnissa mielestäni on kyky tunnistaa kohderyhmän oikea media. Suomeksi siis täytyy tietää mitä kanavaa kohderyhmän kuluttajat käyttävät. Loppupeleissä markkinoinnissa on kyse viestinnästä ihmiseltä ihmiselle aivan kuten myynnissä. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Täytyy markkinoida sillä tavalla, kuin itse toimit kuluttajana.