Maikin ja Hulkin tulevaisuus

Kirjoittaja: Maria Herrala

16 maaliskuun, 2022

Lähdeteos: Tulevaisuuden lukujärjestys, Tulossa huomenna

Lähdeteoksen kirjoittaja: Perttu Pölönen, Elina Hiltunen

Teoriapisteet: 2

Kirjoitimme viime syksynä yhteisesseen Patrick Lencionin 5 toimintahäiriötä tiimissä kirjasta. Vastasimme ennalta määriteltyihin kysymyksiin itsenäisesti ja kokosimme vastaukset yhteen, jonka jälkeen vertailimme niitä. Tämä oli virkistävää, joten päätimme tehdä tulevaisuusteemasta samanlaisen esseen. Tällä kertaa kuitenkin päätimme, että luemme eri teokset, emmekä kertoneet toisillemme minkä teoksen aikoo lukea. Tavoitteenamme on saada samoihin kysymyksiin erilaiset näkökulmat. Teemu luki Elina Hiltusen Tulossa huomenna kirjan, joka kertoi tulevaisuuden megatrendeistä. Maria luki Perttu Pölösen Tulevaisuuden lukujärjestys kirjan, joka kertoo pääasiassa taidoista, joita tarvitsee tulevaisuuden työelämässä.

  1. Miten näet tulevaisuuden?

M: Kun ajattelen tulevaisuutta, se herättää minussa kutkuttavia lapsenmielisiä ajatuksia. Kukaan ei voi varmaksi sanoa, mitä tulevaisuudessa oikeasti tulee tapahtumaan, joten on helppoa päästää ajatukset laukalle ja miettiä, miltä maailma näyttää vaikkapa sadan vuoden päästä. Onko arkipäivää liikkua jollain lentävällä ”aluksella” tai valmistammeko ilmasta ruokaa? Ehkä jo lähitulevaisuudessa yleistyy itseajavat autot. Muistan, kun viime syksynä olimme Spotlight-tapahtumassa kuuntelemassa Ilkka Halavan puhetta tulevaisuudesta ja hän sanoi, että 2020-luvulla syntyneet lapset eivät tule koskaan itse ajamaan autoa. Miten hullulta se voikaan joskus kuulostaa, että olemme itse ajaneet autoa?

Maailma kehittyy kovaa vauhtia ja hyvä niin. Syntyy ikään kuin positiivinen noidankehä; jatkuvasti on kehitteillä jotain uutta ja se ruokkii ihmisten innovatiivisuutta. Elämme suurten muutosten keskellä, minkä takia on hyvä toisinaan pysähtyä, ja pohtia miltä maailma on näyttänyt aiemmin, miltä se näyttää nyt ja mitä kohti ollaan mahdollisesti menossa?

T: Voidakseen ennustaa tulevaisuutta, täytyy ensin ymmärtää menneisyyttä. Havahduin ensi kertaa ilmastonmuutokseen kahdeksannella luokalla vuonna 2013. Koin vielä silloin tietämättäni ilmastoahdistusta ja halusin tehdä oman osani. Silloin luovuin maidosta. Nykyään kasvisruokailu on lisääntynyt sekä vihreät valinnat ovat helpottuneet sekä arkipäiväistyneet kohdallani. Ihmiskunta tulee selviämään ilmastonmuutoksesta, mutta sen hinnan tulee maksamaan biodiversiteetti. Eläinlajit katoavat sekä kasvusto häviää paikoittain. Ilmastonmuutokseen merkittävimpänä tekijänä näen väestönkasvun. Katsoin Dan Brownin Infernosta tehdyn elokuvan vuonna 2016. Elokuvan pääteemana on estää virus, joka hävittäisi suuren osan ihmiskunnasta estäen väestön liiallisen kasvun. Elokuvassa esitetään väestönkasvu populistisin keinoin eksponentiaalisena, mitä se toki on ollutkin, ja se yritetään peruuttaa äärikeinoin. Pentti Linkolakin puhui jo vuosikymmeniä sitten, että ihmisiä täytyy ruveta karsimaan, ajatukset tietysti torpattiin tyystin. Emme tietenkään voi tuommoisia keinoja käyttää, mutta maailman elintason kasvaessa ja ihmisten lisääntyessä, ei tarvitse olla matemaatikko laskeakseen yhteen, mitkä ovat vaikutukset ilmastonmuutoksen kannalta. Tulevaisuudessa näen ihmiskunnan selviävän, mutta muut lajit maksavat viulut.

2. Millaisena näet työelämäsi tulevaisuudessa?

M: Uskon, että Tiimiakatemian opiskelumalli tulee yleistymään tulevaisuudessa, sillä opettelemme Tiimiakatemialla monia hyödyllisiä taitoja, joita tarvitsee tulevaisuuden työelämässä. Esimerkiksi tiimityöskentely on sellainen taito, jota varmasti tulee tarvitsemaan yhä enemmän muuttuvassa työelämässä. Tiimityötaitoja ei voi liikaa korostaa ja onneksemme se on meille Tiimiakatemialaisille arkipäivää, totumme työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa pakostakin. Tiimiakatemialla meitä myös kannustetaan kokeilemaan erilaisia asioita, olemaan uteliaita. Se on hyvä, sillä ikinä ei voi tietää mitä ne loppujen lopuksi poikivatkaan.

Näen siis saavani oivat kortit työelämääni Tiimiakatemialta. Tulen varmastikin tulevaisuudessa tekemään töitä jossain tiimissä, joten on hyvä, että minulla hiotut taidot sitä ajatellen. Teknologia tulee varmasti myös olemaan osa arkipäiväistä työntekoani. Erilaiset digitaaliset laitteet helpottavat työntekoa ja sitä kautta vapauttavat aikaa esimerkiksi luovalle työskentelylle. Lisäksi tulevaisuuden työelämäni koostuu varmasti paljon erilaisista työtehtävistä ja työpäiväni näyttävät toivottavasti keskenään hyvin erilaisilta. Kyllästyn helposti, jos minulla on liian pitkään samanlaiset työtehtävät.

T: Vielä viime viikolla olisin vastannut tähän kysymykseen eri tavalla. Olen rakentanut Tiimiakatemialla urapolkuni Daily Breadiä ajatellen, sen parissa jatkaminen on unelmani sekä tavoitteeni. Venäjän hyökättyä Ukrainaan maailma muuttui kerralla. Leipäkojuun tämä vaikuttaa merkittävällä raaka-aineiden hinnan nousemisella. Bisnes ei ole enää kannattavaa, jos raaka-aineiden hinnat tuplaantuvat maailmalla tapahtuvien suurten asioiden takia. En ollut ymmärtänyt kuinka riippuvaisia olemme rajanaapuristamme. Tulevaisuus työelämä kannalta on saanut synkkää varjoa päällensä raaka-aineiden lisäksi ihmisten maksukyvystä. Daily Breadin leipä ei ole välttämätön tarve arjessa, se on nautintoaine. Sodan kasvattamien kulujen takia, ihmisten ostovoima kärsii ja huvit ovat ne, joista karsiminen tapahtuu. Tulevaisuudessa konfliktit, pandemiat sekä muut maailmaan vaikutta asiat tulevat lisääntymään, eikä ongelmasta ongelmaan ole hyvää bisnekselle.

Jos kuitenkin mennään vielä kauemmaksi tulevaisuuteen ja millaisena näen ravintolatoiminnan vuosikymmenien päästä. Koen olevani valveutunut lihan päästöistä ja siitä, että se tulee tulevaisuudessa muuttumaan vähenevään suuntaan. Tulossa huomenna -kirja sai kuitenkin luvuillaan minut suoraan sanottuna voimaan pahoin. Kulutamme lihantuotantoon aivan älyttömästi syötäväksi sopivaa raaka-ainetta. Daily Breadin tulee olla jopa tämän vuosikymmenen aikana lihaton, se on selvää. Suomessa tämä ei kuitenkaan ole helppo polku, mutta se tulee olemaan polku, jota on pakko kulkea. Maailmalla on nähty jo robotiikkaa ravintolatoiminnassa, mm. Italiassa on pizza-automaatteja sekä Suomeenkin on rantautunut jo pikaruokapaikkojen tilausautomaatteja, jolloin asiakaspalvelukontaktia ei tule. En koe vastaavien tulevan omalle kohdalleni kenties ikinä ajankohtaiseksi. Liputan asiakaskohtaamisen puolesta, ravintolakokemukseen tulee kuulua kohtaaminen tänään ja huomenna. Tietysti tekoäly tulee varmasti jotenkin toimintaan mukaan, mutta sen mahdollisuuksista ei ole vielä riittävästi ymmärrystä kenties kellään.

3. Mikä on merkittävää tulevaisuudessa kannattavan bisneksen näkökulmasta?

M: Tulevaisuuden kannattavassa bisneksessä tärkeää on miettiä, mikä erottaa meidät ihmiset koneista. Sillä on tulevaisuudessa merkitystä. Koneet ovat jo korvanneet monia ihmisten työtehtäviä, mutta kaikkeen eivät koneetkaan pysty. Koneilla ei ole tunteita ja niiden toiminta perustuu täysin niihin ohjelmoituihin algoritmeihin. Esimerkiksi luovuus on sellainen taito, jota on vaikea automatisoida, koska lopputulos on tuntematon. Luovuudesta on siis hyötyä tulevaisuuden bisneksessä.                  

Koneet suorittavat niille määritellyt tehtävät kurinalaisesti juuri niin kuin ne on niihin ohjelmoitu. Epätäydellisyys on merkittävä tekijä, joka erottaa ihmiset koneista. Ihmiskunnan historian ajan erehdyksien ja vahinkojen kautta on löydetty uusia asioita. Koneille tämä ei ole mahdollista. Luovan työn vaaliminen on merkittävä osa tulevaisuuden kannattavaa bisnestä ajatellen.

T: Tulevaisuudessa korostumaan tulee vastuullisuus, kestävyys, kiertotalous sekä globalisaatio.

Ihmisille ilmastonmuutos tulee olemaan näkyvä asia arkipäiväisessä elämässä, monelle se sitä on jo. Kestävät valinnat nostavat suosiotaan päivä päivältä, ja jokaisen yrityksen arvoihin tulee kuulumaan muutamien vuosien sisällä ympäristövastuullisuus. Suomen valtio tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, joten poliittiset päätökset eivät kannata saastuttavuutta. Kuten esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kohdalla näemme.

Vastuullisuus on varsinkin nyt sodan aikana korostunut. Länsimaiset yritykset ovat jättäneet Venäjän. Kuluttajat eivät tue Venäläistaustaisia yrityksiä mm. Teboil on suurissa ongelmissa. Jos joku yritys meinasi jäädä Venäjälle, niin maalittaminen alkoi välittömästi. Esimerkiksi Netflix meinasi antaa näytettävän Venäjän sotapropagandaa ohjelmakirjastossaan, länsimaiset kuluttajat joukkopakenivat asiakkuudesta, eikä mennyt montaa päivää, kun Netflix poistui Venäjältä. Sosiaalisen median voima on jokaiselle yritykselle hallitsematon.

Kiertotaloudessa materiaalit pyritään pitämään mahdollisimman pitkään kierrossa. Tulevaisuuden väestömäärän ja ilmastonmuutoksen takia meidän on pakko lisätä kiertotalousajattelua liiketoimintoihin. Kertakäyttöisyys ja kuluttamineen ei ole tulevaisuudessa in. Yritysten tulee ottaa jo nyt kiertotalous huomioon, pysyäkseen kehityksen kelkassa.

Suomi on vähän takapajula. Hieman ehkä raflaavasti sanottu, mutta jos kysyn ohikulkijalta, mitkä ovat sisämarkkinamme, niin vastaus on varmasti kotimaa. Suomen sisämarkkinat on Euroopan Unioni. Suomi on tuonnin kannalta käytännössä saarivaltio, yli 90 % tuonnista tulee meriteitse satamiin. Taloutemme on riippuvainen viennistä. Jos meitä kohtaa uusi kylmä sota, sekä pakotteet jatkuvat ja Venäjälle vienti loppuu, niin meille tulee suuria ongelmia. Globaalin kanssakäymisen lisääminen länsimaihin on meille siis elinehto. Ulkomaiset sijoittajat ovat alkaneet karttamaan Suomea, meillä on 1300+ kilometriä yhteistä rajaa arvaamattoman ydinasevaltion kanssa. Ei mitenkään houkutteleva sijoituskohde, joka ei ole NATO:n jäsenmaa. Tulevaisuuden talouden kannalta on siis tärkeää liittyä yhteiseen puolustusliittoon.

4. Uskotko tulevaisuuteen?

M: Jos olisin kirjoittanut tätä kyseistä reflektiota kuukausi sitten, olisin vastannut; kyllä uskon. Tämänhetkinen maailman tilanne on kuitenkin saanut minut hieman epävarmaksi enkä oikein enää tiedä mihin voi luottaa. Viimeisen kuukauden tapahtumat ovat osoittaneet, että maailma on julma paikka. En minä ainakaan enää voi sokeasti luottaa tulevaan. Jos tilanne menisi niin pitkälle, että Suomeakin koskettava ydinsota alkaisi, olisi minun ja monen muun usko tulevaisuuteen murskattu.

T: Menneisyyttä ei kannata katua. Tulevaisuudesta ei kannata ahdistua. Uskon ihmiskuntaan, uskon omaan sekä tuleviin sukupolviin. Maailmaa voi muuttaa ja vanhempiemme virheet voi välttää. Teknologian avulla pystymme pysäyttämään ilmastonmuutoksen, ja tulemme adaptoitumaan siihen maailmaan, mikä se sitten onkaan. Väestönkasvu on suurin huoleni, sen pysähtymistä vain täytyy odottaa totutella seurauksiin. Itä-Euroopan tilanne on pysäyttävä, emmekä voi olla varmoja enää omasta turvallisuudestamme. Onko tämä tilanne ja rooli, jossa haluamme olla tulevaisuudessa?

Yhteenveto

Merkittävin huomiomme on se, että kuinka erilaiset vastaukset kysymyksiin saimme. Luettu teos ohjasi ajatusmaailmaa yllättävän paljon. Teemun kirjassa oli paljon ajankohtaisiin asioihin sidottavia aiheita, kun taas Marian kirjassa oli enemmänkin työelämätaitoihin sekä teknologiaan liittyviä teemoja. Olisi todella mielenkiintoista, jos kaikki heigalaiset lukisivat eri tulevaisuuskirjan ja vastaisivat näihin kysymyksiin. Siinäpä vasta olisi tulevaisuuden bestseller.

You May Also Like…

Henkilöstöanalytiikka

Henkilöstöanalytiikka

Jaana Saramies, Maria Törnroos Tässä kirjassa on mielestäni paljon hyviä juttuja, joita Tiimiakatemian rekrypälen...

Business for Punks

Itsevarmasti otin käteeni tämän James Wattin, Brewdog -olutpanimon perustajan kirjoittaman kirjan, jota olen kuullut...

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

En ole koskaan harrastanut digimarkkinointia. Paljon olen siitä kuullut puhuttavan ja nyt minunkin pitäisi alkaa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti