Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

Kirjoittaja: Maria Herrala

17 huhtikuun, 2022

Lähdeteos: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

Lähdeteoksen kirjoittaja: Jukka-Pekka Raeste, Hannu Sokala

Teoriapisteet: 3

Juha-Pekka Raesteen ja Hannu Sokalan kirja Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä ei ole kevyttä lukemista. Tieto lisää tuskaa ja tämän kirjan luettuani olen hieman ahdistuneempi maailman tilanteesta. Vaikea edes käsittää, miten joillain yrityksillä voi olla niin paljon valtaa koko maailman mittapuulla. Kirjan luettuani minulle jäikin tunne, etten täysin edes pystynyt sisäistämään kaikkea sitä tiukkaa faktaa, mitä tämä teos minulle tarjosi. Pidän silti kirjaa hyvänä teoksena, sillä se sisältää paljon yleissivistävää tietoa maailmaa hallitsevista mahtiyhtiöistä.

Silmiinpistävää on se, että enää valtiot eivät ole niitä maailman mahteja, vaan osa jättiyhtiöistä on syrjäyttänyt valtioiden vallan. Voidaankin todeta, että joidenkin yritysten valta on kasvanut jopa liian suureksi. Tallaisia yrityksiä ovat esimerkiksi kaikille tutut Facebook, Google, Amazon ja Microsoft. Edellä mainitut ja muut kirjassa listatut yhtiöt määrittelevät pitkälti sen, millaisessa maailmassa me elämme. Kirja antaa maailman tulevaisuudesta synkeähkön kuvan, sillä suuryritysten päätökset ratkaisevat pitkälti kaiken kansainvälisen tulonjaon, ilmaston lämpenemisen kuin demokratiankin tulevaisuuden suhteen.

Kirja herätti melkoisen määrän huolia tulevaisuuden maailmasta, mutta yksi seikka ihmetyttää minua kaikista eniten. Miksi tällaiset kirjassa mainitut jättiyhtiöt haluavat vain koko ajan kasvaa ja kasvaa? Kasvulla tarkoitan liikevaihdon kasvattamista. Miksei jättiyhtiö, jolla on älyttömästi varallisuutta voi keskittyä esimerkiksi vaikkapa parantamaan työntekijöiden töissä viihtyvyyttä ja ylipäätään työolosuhteita. Miksei Applen puhelimia kokoaville työntekijöille voi maksaa kunnollista korvausta työstä, edes sellaista, että sillä pystyisi elättämään perheensä? Tällaiset toimintatavat vain kasvattavat maailman eriarvoisuutta. Miksei tällaiset mahtiyhtiöt voi lahjoittaa enemmän rahaa sitä tarvitseville?

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on ymmärtänyt varhaisessa vaiheessa, että tunkeutumalla syvälle ihmisten yksityisyyteen tekee valtavanluokan bisnestä. Sairasta, miten Facebook hallitsee miljardeja ihmisiä addiktion avulla. Facebookista luettuani maailman viidenneksi vaarallisimpana yhtiönä aloin miettimään omaa suhtautumista kyseiseen yritykseen. Facebook omistaa nykyään Instagramin ja WhatsAppin, eli kaikki sellaiset sovellukset, joita itse käytän eniten (+ tietysti Snapchat). Haluanko todella jakaa itsestäni tietoja, joita mahtiyritys voi käyttää hyväkseen? Uskon, että vielä ei edes ymmärretä, kuinka haitallista voikaan olla, että tällaiset Facebookin kaltaiset suuryritykset pääsevät käsiksi syvälle ihmisten yksityisyyteen. Pelottaa edes ajatella, mitä tästä saattaa joskus seurata!

Facebookin lisäksi listalta löytyi paljon muitakin yrityksiä, jotka käsittelevät ihmisten dataa. Näitä yrityksiä ovat esimerkiksi Google, Tencent sekä Amazon. Niiden toiminta perustuu siihen, että ne tarjoavat käyttäjilleen palvelunsa ”ilmaiseksi”, vaikka todellisuudessa käyttäjät maksavat yksityisyydellään palvelun käytöstä. Kun Facebook oli ostamassa WhatsAppia, laskettiin yhden käyttäjän hinnaksi 55 dollaria. Ongelma tämänkaltaisissa yhtiöissä on se, että niille ei ole juurikaan asetettu mitään rajoja. Lainsäädäntö tulee jäljessä ja tällä voi olla kohtalokkaitakin seurauksia.

Luvut kiinnostavat minua aina ja tämä teos tarjosi niitä piristysruiskeen tavoin vähän väliä. Mainitakseni muutamia; Kaikkien tuntema brändi Coca-Cola tuottaa maailman eniten muoviroskaa. Vuodessa tämä jättiyritys käyttää 3 miljardia kiloa muovia pakkauksiinsa. Se tarkoittaa 200 000 pulloa minuutissa. Visan kautta puolestaan liikkui yhden tilikauden aikana käteistä yhteensä 11 miljardia dollaria. Nyt puhutaan jo sellaisista luvuista, että niiden sisäistäminen tuottaa hankaluuksia. Minun pieni yksiöni täyttyisi kutakuinkin tunnissa kokonaan Coca-Colan tuottamiin muovipulloihin.

Onko tulevaisuus menossa siihen suuntaan, ettei keskisuuria yrityksiä enää juurikaan ole? Suuryritykset ovat viime aikoina yksinkertaisesti vain ostaneet kilpailijoitaan pois, jotta ne olisivat lähempänä monopoliasemaa. Esimerkiksi Google on lakkauttanut useita ostamiaan yrityksiä. Toinen hyvä esimerkki on muutaman vuoden takaa, kun Facebook yritti ostaa Snapchatia. Tämän kuvaviestisovelluksen kehittäjät eivät kuitenkaan halunneet myydä yritystään Facebookille, joten kauppoja ei syntynyt. Sen seurauksena Facebook loi samanlaisen tarinamahdollisuuden sekä Instagramiin, että Facebookiin kuin Snapchatissa on. Tämän myötä osa Snapchatin käyttäjistä siirtyi enemmän Instagramin käyttäjiksi.

Kirja muutti omaa ajatusmaailmaani ja aion jatkossa miettiä entistäkin tarkemmin, mitä yrityksiä haluan tukea tai mitä tietoja haluan itsestäni sosiaaliseen mediaan antaa. Kirja oli hyvin yhteiskunnallinen ja avasi erittäin hyvin maailman isoimpien yritysten ideologiaa. Se jo kertoo tästä maailmasta jotain, että maailman isoimmat yritykset eivät todellakaan pelaa puhtailla papereilla. Elämme murroksen keskellä ja lähitulevaisuus voi olla yllättävämpi kuin osaamme edes tällä hetkellä kuvitella.

You May Also Like…

Et taida kuunnella

Kuunteleminen on taito, jonka nykyään yhä harvempi taitaa. Vaikka puhe on maailmassa lisääntynyt, kuunteleminen ei...

0 kommenttia

Lähetä kommentti