Tämä kirja oli todella mielenkiintoinen näkymä inhimillisempään johtamiseen ja strategian tuomiseen osaksi jokaisen työntekijän arkea. Kilpinen ehdottaakin kirjassaan, että laittaisimme inhimillisen ja vastuullisen kasvun kilpailun edelle. Hän uskoo yritysten pääsevän parhaisiin lopputuloksiin, kun keskitymme ihmisten osaamiseen ja tunteisiin. Näissä ajatuksissa huomaan paljon yhtäläisyyksiä toimintaamme Tiimiakatemialla ja siitä syystä kirja innosti heti. Toivon myös itse ajatusten leviävän laajemmin yrityksiin, sillä uskon ihmislähtöisen johtamisen tekevän työelämästä antoisaa kaikille useammallakin tavalla. Oppiminen on nopeampaa ja työnteko vähemmän uuvuttavaa. Kilpinen toteaa kilpaIlun tietenkin olevan osa markkinataloutta, mutta haastaa lukijaa pohtimaan kannattaako kilpailua kuitenkaan asettaa arvontuoton edelle. Jos yritys asettaa arvontuoton kilpailun edelle hyötyvät kaikki. Tällöin yrityksen ratkaisevat yhdessä eri sidosryhmien kanssa ongelmia parhaalla mahdollisella tavalla ottaen huomioon kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen.

Kilpinen kertoo rakentavansa inhimillisen strategian neljän peruspilarin varaan. Nämä ovat tahto, kyky, osallisuus ja toimijuus. Tahto on Kilpisen mukaan halua olla osa jotain suurempaa. Sitä, että oikeasti kokee omalla työllä olevan joku suurempi tarkoitus. Kyky taas on sitä, kuinka eri ihmisten osaaminen vie meitä lähemmäs tätä tarkoitusta. Osallisuus on ihmisten kokemus, että he oikeasti ovat tärkeä osa yrityksen strategiaa ja arvomaailmaa. Toimijuuteen liittyvät toiminta ja oikea suunta kohti yhteistä päämäärää.

Meillä on tällä hetkellä useita yhteiskunnallisia, sekä ympäristöön liittyviä ongelmia ratkaistavana ja näiden takia on hyvä kyseenalaistaa tiettyjä toimintamalleja omassa tekemisessämme. Nämä asiat tuntuvat hyvin ajankohtaisilta, sillä tarkoitukseni on jatkaa yrittäjänä valmistuttuani jouluna. Näiden asioiden miettiminen vaikuttaa varmasti siihen, millaisia toimintatapoja me Ekollassa luomme ja kuinka otamme tulevaisuuden työntekijät mukaan rakentaessamme strategiaamme. En koe strategisen ajattelun olevan vahvuuksiani, sillä minulla on liiketalouden saralla siitä hyvin vähän kokemusta. Koen kuitenkin ymmärtävänä jonkin verran inhimillisestä johtamisesta viime vuoden tiimiliiderin pestin vuoksi. Kaikki päätökset ja strategiset valinnat tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin yhdessä tiiminä ja pidimme hyvin huolta siitä, että jokaisen ymmärtää miten istuu tähän kuvioon ja että jokainen on saanut olla vaikuttamassa strategisiin päätöksiin. Toivoin tämän kirjan tukevani oppimaani inhimillisestä johtamisesta ja auttavan minua lisäämään myös strategista ajattelua tähän yhtälöön, poistamatta jo oppimaan inhimillisestä johtamisesta.

Dialogin osuus inhimillisen strategian luomisessa

Kilpinen puhuu kirjassaan dialogin tärkeydestä. Dialogi tarkoittaa tasavertaista keskustelua, jossa osapuolet luovat yhteistä käsitystä käsiteltävästä asiasta. Dialogin avulla jaetaan ajatuksia, kuunnellaan toisia ja parhaassa tapauksessa myös opitaan jotain uutta. Dialogi on tärkeä inhimillisen strategian luonnissa, sillä sen avulla kuullaan yrityksen työntekijöitä ja kasvatetaan yhteistä käsitystä yrityksen strategiasta. Dialogin avulla saadaan hyvin käsitys strategiasta kokonaisuutena, sillä sen avulla on helppo huomata syy- ja seurausuhteita, sekä erilaisia tunteita ja mielipiteitä, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen. Kaikkien yrityksen sisällä olevien ihmisten täytyy ymmärtää strategia kokonaisuutena, jos strategiasta halutaan luoda inhimillinen. Kilpisen yksi peruspilareista inhimillisen strategian luonnissa on osallisuus ja dialogi on todella tärkeä osa tätä.

Olen Tiimiakatemian aikana oppinut yhden suuren asian osallisuudesta, jonka aion varmasti muistaa koko elämäni. Olemme Sawakessa toimineet tiiminä jo kaksi ja puoli vuotta ja olemme käyneet monia strategisiin päätöksiin liittyviä keskusteluja, joiden huomaan itseasiassa vasta nyt olleen strategisia keskusteluja. Tärkeintä on saada koko tiimi sitoutumaan näihin päätöksiin, jotta ne vievät meitä tehokkaasti kohti tavoitteitamme. Ihmiset saadaan sitoutumaan yhteisiin päätöksiin, kun annetaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa niihin. Vaikka joku olisi eri mieltä strategisesta päätöksestämme tiimissä, on hänen mahdollista sitoutua päätökseen, jos hän on saanut osallistua keskusteluun ja esittää oman mielipiteensä. Tästä syystä pidän osallisuutta todella tärkeänä asiana. Ymmärrän, ettei isoissa yrityksissä pystytä ottamaan jokaisen työntekijän mielipidettä huomioon isoissa strategisissa päätöksissä. Uskon kuitenkin, että myös näissä yrityksissä pystytään kuulemaan työntekijöitä ja luottamaan myös heidän näkemyksiinsä esimerkiksi siinä, mihin suuntaan asiakaspalvelua yrityksessä pitäisi kehittää. Näitä aiheita on varmasti muitakin. Jos tulen tulevaisuudessa palkkaamaan ihmisiä, tämä on yksi asia, jota tulen varmasti miettimään. Millä tavalla osallistutan työntekijät päätöksen tekoon ja samalla sitoutan heidät tekemään parhaansa tämän yrityksen tavoitteiden hyväksi.

Ajatuksiani kirjasta

Tästä kirjasta opin sen, että olen oppinut paljon. Välillä heikkoina hetkinä tulee mietittyä, olenko oikeasti oppinut Tiimiakatemian aikana mitään. Välillä taas tulee tämän kaltaisia heräämisiä siihen, että olen oppinut enemmän, kuin ennen elämässäni yhteensä. Kilpinen puhuu kirjassaan monista asioista ja teemoista joita mietin arjessani jos en päivittäin, niin ainakin viikottain. Hän puhuu yritysten tarkoituksesta ja merkityksestä, josta olen kirjoittanut kirjareflektioihini jo useampaan kertaan. Huomaan kirjassa olevan myös paljon sellaisia ajatuksia, joita olen kertonut eteenpäin tiimissä, jonka vuokratiimiliiderinä toimin. Tiimiakatemia tuntuu perustuvan juuri tällaiseen inhimilliseen yritystoimintaan ja johtajuuteen. Opimme keskustelemaan, kuuntelemaan jokaista ja käyttämään tiimin yksilöiden vahvuuksia koko tiimin hyväksi. Tiimiakatemialla kannustetaan myös lukemaan ja tästä syystä olen törmännyt useampiin kirjoihin, joissa toistuvat samat aiheet.

Nautin kuitenkin hyvin paljon kirjan lukemista. Sen avulla pystyin viemään ajatuksiani vielä syvemmällä ja sain varmuutta siihen, että Tiimiakatemialla oppimani asiat ovat liike-elämän tulevaisuutta. Tiimityöskentelytaidot ja inhimillinen johtaminen ovat niitä taitoja, joita nykypäivänä työntekijöiltä kaivataan. Kilpinen puhui siitä, kuinka tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän johtajuutta, emme johtajia. Koen hänen tässä olleen ihan oikeassa. Olen Tiimiakatemian aikana oppinut käyttämään sisäisiä johtajuuden taitojani hyväksi erilaisissa tilanteissa vieden tiimiämme eteenpäin haluttuun suuntaan. Olen oppinut sen, ettei johtaminen tarkoita aina jotakin titteliä, vaan johtajuus tulee sisältä. Halusta kehittää ja kehittyä itse. Tämä on varmasti yksi suurimmista vahvuuksistani astuessani työelämään. Ajatus tuo minulle myös paljon itseluottamusta toimiessani erilaisissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa tietenkin suurta vastuuta muistaa inhimillinen lähestymistapa ja kehittää sen avulla työympäristöä eteenpäin.