Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

Kirjoittaja: Karim Oussihl

14 huhtikuun, 2022

Lähdeteos: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

Lähdeteoksen kirjoittaja: Juha-Pekka Raeste, Hannu Sokala

Teoriapisteet: 2

Olen halunnut lukea tämän kirjan kun se tuli. Kuuntelen säännölisen epäsäännölisesti Yle areenasta Mikä maksaa podcastia ja kyseisen kirjan tekijät olivat siellä promoamassa tätä kirjaa. Joskus muutama vuosi sitten jäin koukkuun maailmantalouden tutkimiseen ja siitä tiedon hankintaan. Varallisuus erot ja rikkaimman prosentin moraaliton voiton tavoittelu oli samaan aikaan kiehtovaa ja ahdistavaa. Etsin tietoa monista lähteistä, mutta paremmasta lähde kriittisydestä olisi voinut olla apua. Siinä tuli aika useasti mietittyä jutun tekijän agendaa ja vaikka en tiedäkkään kuinka paljon palturia tuli ahmittua niin sain ainakin isoista linjoista aika hyvän käsityksen. Raha tulee rahan luokse, simple as that. En voinut kumminkaan lopettaa ja raivo koko yhteiskuntaa kohtaan kasvoi. Mietin eikö kukaan tiedä, eikö heitä kiinnosta vai eivätkö he vaan välitä. Kun olin harrastanut tätä pari viikkoa huomasin ensimmäistä kertaa elämääni olevani oikeasti masentunut ja ahdistunut. Tästä opin, että tieto lisää tuskaa, kirjaimellissesti. Yhteiskunta edelleen kiinnostaa, mutta olen tullut siihen tulokseen, että mikään ei muutu jos ihmiset eivät oikeasti suutu. Tarkoitan globaalilla skaalalla saman aikaisesti tapahtuvia massa-, lakkoja, mielenosoituksia ja protesteja, ilmaston muutosta ja varallisuus eroja kohtaan. Paikkoja on mentävä rikki ja ihmisiä fyysisesti sattuvan, jotta saadaan aikaan muutoksia tarpeeksi nopeasti, sillä meillä on kiire ennen kuin paska osuu tuulettimeen. 

Suomi on sentään toimiva, vaikka täälläkin verosuunnittelua AKA verokiertoa AKA yhteiskunnalta varastamista harrastetaan.  Kyllä täällä takapajuisessakin Suomessa tunnetaan väli-amerikan off shore tilit ja ulkomaisilla tytär-äiti yhtiöillä leikittely. Muistaakseni MOT:eellä löytyy dokumentti jossa luokkaa Kypärämäen asukasyhdistys on kikkailut ARA-rahoituksista konsultti maksuja 10 000 eurojen edestä joillekkin jäsenille. Rehellisesti minun mielestä jokaisella suomalaisella äänestäjällä on peiliin katsomisen paikka, pikku rikkolisislle halutaan huumeiden myynnistä pitkiä tuomioita, kun taas samaan aikaan äänestään henkilöitä jotka ovat voineet itse tai auttaa yrityksiä tai muita toimijoita kiertämään veroja kymmenien tai satojen tuhansien eurojen edestä. Monesti kuule, että tyhmähän sitä on jos ei kierrä veroja, se kuuluu bisnekseen ja samaan aikaan sanotaan, että ollaan maailman tunnolisin kansa. En tiedä onko tämä ennakkoluulojen tuotosta, mutta voisin kuvitella että yrittäjät leuhkivat toisilleen kuinka paljon säästivät kun nostivat osinkoja palkan sijaan ja kuinka paljon saivat tänä vuonna kierrettyä veroja ja kaikkea muuta tälläistä munan mittailua. Oman moraalin vaakakuppi on kyllä aivan erimieltä tämän yhteiskunnan kanssa jos sen mielipiteen saa oikeudessa annettujen tuomioiden perusteella. 

Maailmanluokan suuryrityksillä on ihan käsittämätön määrä varallisuutta ja raha on tässä maailmassa yhtä kuin valta ja valta tuo vastuuta. Kun maailman suurimmilla yrityksillä on enemmän varallisuutta ja valtaa kuin joillain valtioilla, itsellä herää vain kysymys, että missä on vastuu. Mikä poistaa velvollisuuden öljy yhtiöiltä, että heidän ei tarvitse olla rauhan neuvotteluissa Lähi-idässä tai teollisuus alan yhtiöiden Pariisissa ilmastosopimusten parissa? Miksi ihmiset tietävät kasvoilta USA:n, Venäjän ja Kiinan johdon, mutta ei Googlen? Ihmiset eivät varmaan koe, että globaalilla mittakaavalla vaikuttavat yritykset ole vastuussa globaaleista asioista toisin kuin valtiot joidein raameissa, entistä enemmän vapautuvien markkinoiden myötä, ne eivät edes enää toimi. 

Ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta ihmiset ovat onneksi jo heränneet ja herätelleet siihen johtajia. Tietoisuus siitä on lisääntynyt ja se on loistava asia ja näyttää siltä, että euroopassakin Ukrainan ja Venäjän sodan myötä on tajuttu, että fossiilisten polttoaineiden riippuvutta on vähennettävä ja vihreisiin energioihin satsattava. Haluan siis paneutua yhteen toiseen kriisiin joka ei ole nauttinut yhtä lailla suosioista kuin ympäristö kriisi. Se on edelleen kasvavat varallisuus erot. Monet jo tietävät, että absoluuttinen köyhyys on maailmalla vähentynyt huomattavasti, mutta vähemmän tunnettu fakta on, että varallisuus erot ovat kasvaneet entisestään. Tässä pari faktaa: 

  • EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan 27 jäsenmaan väestön vauraimman 20 prosentin tulot olivat 5,1 kertaa niin suuret kuin köyhimmän 20 prosentin tulot vuonna 2018. 
  • Ajatuspaja The Intitute of Policy Studies laski jo 2017, että kolmella perheellä – joiden päämiehet ovat, Gates, Buffet ja Bezos – on enemmän varallisuutta kuin maan köyhimmällä puoliskolla joka on 160 miljoonaa ihmistä. 

Kun mietin tätä jälkimmäistä tilastoa niin vereni alkaa kuplia. 160 miljoonaa ihmistä, se on about 32 kertaa yhtä paljon kuin ihmisiä koko suomessa. Millä perusteella mikään valtio joka sanoo olevansa demokratia tai lukee arvoikseen tasa-arvon voi sallia tilanteen jossa 160 miljoonalla ihmisellä on vähemmän resursseja kuin kolmella perheellä. Mieti kuinka paljon ihmisiä tuossa 160 miljoonassa on, sieltä löytyy aika monta jotka joutuvat painamaan 12 tuntisia päiviä 365 päivää vuodessa jotta saavat perheensä elätettyä. Tulotaso on periytyvä juttu, se ei ole aina vakio, mutta aika usein tulotaso periytyy. Jos köyhin puolisko 160 miljoonaa ihmistä saa lapsia ja heidän määränsä kasvaa samaa vauhtia kuin näiden kolmen perheen, sanotaan, että heihin kuuluu 30 ihmistä, kun köyhimmän väkiluvun määrä on 320 miljoonaa niin varallisimman kolmen perheen määrä on päätä huimaavat 60 ihmistä. 320 ihmistä on vajaa puolet euroopan väkiluvusta, 60 ihmistä on vajaa puolet Tiimiakatemialaista. Tulotasoille ja niiden peritytyvyydelle on tehtävä jotain, tässä ollaan mielestäni aivan tasa-arvo kysymysten ytimessä. Jokaisen ihmisen aika on kuuluisi olla yhtä arvokasta kuin toisten, se on ainoa asia mitä elämässä menettää. Ymmärrän, että jokaisesta ihmisen työtunnista ei voida maksaa samaa määrää, maailma ei toimi niin, mutta jos yhteiskunnassa näin suurteen varallisuus erojen olemassa olo on mahdollista on tehtävä suuria ja perustavan laisia muutoksia. Ei näin voi jatkua missään paikassa, valtiossa, yrityksessä, missä hyvänsä joka sanoo yhden arvoistaan olevan tasa-arvo. Valmentajani Janne Roiha on sanonut hyvin, että kaikki työ on arvokasta, hän ei voisi olla enempää oikeassa, mutta on jo korkea aika alkaa käyttäytyä sen mukaisesti. Suuret varallisuus erot kertovat minulle vain siitä, että kaikkien työ ei ole arvokasta. 

Kun yritysten varallisuudesta, markkina-arvoista, valtion budjeteista ja näistä isoista numeroista ylipäätään puhutaan niin ei tulee siitä aika pieni olo. Kun niitä näkee tarpeeksi niin ne luule käsittävänsä jotenkin, varmaan koska niihin tottuu. Yksi numero minkä haluan tästä kirjasta nostaa esiin on 1917. Ja en tarkoita suomen itsenäisyyttä vaikka 1917 sotaan tässä kirjassa liittyykin. 1917 miljardia dollaria on se joka maailmassa käytettiin aseisiin vuonna 2019. 1917 voi jo käsittää, mutta miljardia on aivan eri juttu. Miljardi on tuhat miljoonaa. Keskiverto suomalainen tienää elämänsä aikana yli/alle puolitoista miljoonaa euroa, eli sanotaan että 30 vuoden työuralla tienaat miljoonan. Kuvittele olevasi 30 vuotta töissä. Kuvittele se uudestaan. Vielä kerran. No vieläkin. Nyt ollaan jo tehty neljä miljoonaa euroa ja120 vuotta oltu töissä joten enää samoja kevyitä 30 vuoden sprinttejä 996 jäljellä. Nyt kun olet päässyt ajatus leikin loppuun olet tehnyt kevyen 30 000 vuotta töitä. Saman verran kuin ihmiseltä kesti tulla kivikaudelta tähän päivään, mutta hei vedetään tämä pätkä vielä 1917 kertaa ja kuvitellaan, että joka vuosi on ollut aktiivinen työvuosi niin olet tienannut saman verran rahaa joilla on ostettu aseita pelkästään vuonna 2019. Eli jos yksi ihminen tehnyt töitä kivikaudelta tähän päivään hänen pitäisi toistaa sama kaava 1917 kertaa jos hän haluaisi saavutta saman summan minkä tämä maailman on käyttänyt pelkästään aseisiin yhtenä vuonna. 

Semi pasifistina ja aseista kieltäytyjänä en aido pureutua aseisiin käytettävän rahan etikaasta ihmiset voi rakentaa siihen oman mielipiteen. Kumminkin näin suurista numeroista puhuttaessa on hyvä muistutella välillä itseään, että ihmismieltä ei ole tehty näin isojen kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Se on sama kuin yrittäisi ymmärtää tähtien välistä matkaa tai muuta sellaista. Tässä herääkin kysymys, että miten näitä miljardeilla dollareilla operoivat yritykset pystyvät niitä käsittelemään. Luulen, että eivät he siellä käsitäkkään. Kelläkään siellä arjessa raha ei ole tai tule ikinä heille, tai heidän jälkipolville olemakkaan miettimisen arvoinen asia. He ovat tottuneet näihin numeroihin ja ovat kuplautuneet niihin eivätkä ymmärrä niiden laajutta. Jos heillä itsellään tulee raja vastaan ymmärtää toimintansa kokonaisuutta niin miten me muut voisimme ikinä ymmärtää. 

You May Also Like…

Brändin kirkastamisen hyödyt

Brändi on kaikkea mitä henkilö kokee ja ajattelee yrityksestä. Se on visuaalisen ilmeen lisäksi kaikkea mitä...

Sivubisnes

Luin Marianne Lehkoisen kirjoittaman kirjan Sivubisnes. Kirja kertoi siitä kuinka perustaa oma sivubisnes vaihe...

Vaikuttajamarkkinointi

Vaikuttajamarkkinointi on termi, jota moni ei varmasti edelleenkään ota tosissaan. Monelle ajatus siitä, että jotkut...

1 Kommentti

  1. Viivi Kuismala

    Tuot omia ajatuksias selkeesti esiin Karim! Mielenkiintosia faktoja oot saanu kerättyä. On totta ja tosi huolestuttavaakin, että muutoksia aletaan tekemään usein vasta sitten, kun katastrofi on jo iskenyt tai vääryys tapahtunut. Miten saisimmekaan jokaisen näkemään pitkällä aikavälillä eteenpäin ja sitoutumaan niihin tavoitteisiin ja toimiin, jotka olisi elinehtoisen tärkeetä alottaa jo ennakoivasti tässä vaiheessa?

Lähetä kommentti