Lihan loppu

Kirjoittaja: Asser Jäntti

22 helmikuun, 2022

Lähdeteos: Lihan loppu

Lähdeteoksen kirjoittaja: Suvi Auvinen

Teoriapisteet: 2

Kaikki, mitä me olemme, tiivistyy siihen, mitä syömme. Viimeisen 12 vuoden aikana Suomessa ja muualla maailmassa on koettu ennennäkemätön kasvisruoan suosion nousu. Ensimmäistä kertaa kasvissyönti on nähty muidenkin kuin toisinajattelijoiden valintana. Lihan asema kulttuurissamme ja lautasillamme on laajamittaisesti kyseenalaistettu. Huoli ilmastonmuutoksesta, kasvanut tieto eläinten kohtelusta ja ymmärrys lihansyönnin terveyshaitoista ovat pysäyttäneet miettimään, miksi ja mitä me syömme. Näiden pohdintojen seurauksena yhä useammalta lautaselta on kadonnut liha. Ruoantuotanto sellaisena kuin sen nyt ymmärrämme ei tule jatkumaan muutamia vuosikymmeniä pidempään, jos sitäkään. Kirjassa Lihan loppu yritetään vastata osaan aikamme kriittisimmistä kysymyksistä: Millaisten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen muutosten äärellä olemme? Miksi ruoasta on niin vaikea puhua? Onko se yksityisasia, vai pitääkö ruoka nähdä globaalina kysymyksenä? Tulemmeko aina syömään lihaa, vai onko edessämme lihan loppu? Miksi tämä kaikki tapahtuu ja miksi juuri nyt?. Vaikka ilmiö on yleinen länsimaissa, kirjan fokus on Suomen tapahtumissa. Suomi on petrimalja, jossa tapahtuvia muutoksia seuraamalla ja analysoimalla voi ehkä ymmärtää jotain laajemmasta meneillään olevasta murroksesta. Kirjaa varten haastateltiin 28 henkilöä, joilla on erilaisia näkemyksiä aiheesta. Kirja pyrkii kaiken kattavan maailmanselityksen sijaan tarjoamaan uusia näkökulmia yhteen tulevaisuutemme tärkeimmistä kysymyksistä. Jokainen ihminen äänestää ruokavalinnoillaan joka päivä lihantuotannon jatkumisen puolesta tai sitä vastaan. Lihansyönti on puolueellinen ja ideologinen valinta siinä missä siitä kieltäytyminenkin. Se, että jokin on normaalia, ei tee siitä neutraalia. Vegaanit tuskin tulevat pelastamaan maailma. On mahdollista, ettei vegaaneja pian edes ole. Suurinta ja nopeinta muutosta maailmassa saavat aikaan ne sekasyöjät, jotka vähentävät lihankulutustaan. Kirja on kädenojennus heille. Meidän pitää yhdessä aloittaa puhtaalta lautaselta. Kirja ei etsi syyllisiä vaan ratkaisuja. Syyttelylle ei yksinkertaisesti ole enää aikaa. Kun lautasen pyyhkii puhtaaksi, sen heijastuksesta katsovat vastaan omat kasvomme.

Kirjassa puhutaan mielenkiintoisesti siitä, ettei tiukinkaan vegaani voi elää yhteiskunnassamme täysin vailla eläinten hyväksikäyttöä. Jos elää elämänsä loukkaantuen jokaisesta eläinten hyväksikäyttötapauksesta, johon törmää, ei muuta ehdi tehdä. Yhteiskuntamme on rakentunut eläinten kuoleman varaan. Jatkuvassa pikkuasioiden vahtaamisessa iso kuva häviää – käsitys siitä, millä oikeasti on merkitystä. Veganismista tulee kilpailu henkilökohtaisesta puhtaudesta sen sijaan, että sillä pyrittäisiin saamaan aikaan suuri yhteiskunnallinen muutos.

Markus Vinnari kirjoittaa blogitekstissään ”Kukaan ei ole vegaani” Christien Meindertsman teoksesta PIG 05049. Se on kuvakirja siitä, mihin kaikkeen siasta saatavia raaka-aineita voidaan käyttää. Lista on pitkä. Sen lisäksi, että sikaa syödään pihveinä ja jauhelihana, monia sian osia käytetään ruoan seassa näkymättömissä. Sikaa löytyy esimerkiksi tikkareista, purukumeista ja oluista. Lisäksi siasta löytyy materiaalia myös melko yllättäviin tuotteisiin, kuten hiekkapaperiin, betoniin tai maaleihin. Kuparijohteissa, alumiinimuoteissa tai lattiavahoissa voi olla siasta lähteneitä raaka-aineita. Kaikkiaan kirjan 185 sivulla on esitelty mitä erilaisimpia käyttötarkoituksia, joihin yritysmaailma on onnistunut käyttämään kuolleista eläimistä teurastuksen jälkeen jääneitä ylijäämäosia. Vinnari kirjoittaa tekstissään:

”Olemme siis rakentaneet yhteiskunnan, jossa kuolleiden eläinten paloja on siroteltu lähes kaikkiin tuotteisiin, ja samalla olemme raivaamassa tietämme maapallon ainoaksi isoksi eläimeksi yhdessä teollisesti kasvatettujen tuotantokoneidemme kanssa. Elämme elämäämme lihaluujauhon ympäröimänä yhä ainutlaatuisempana isona eläimenä tällä maapallolla, halusimmepa me sitä tai emme.”

Itse ajattelen lihansyöntiä vain ilmaston kannalta. Tästä syystä olenkin jättänyt lähes kokonaan lihan pois ruokavaliostani. Maidon juontia olen myös vähentänyt ja käytän enemmissä määrin nykyään kauramaitoa, mutta luulen että se muutos on tapahtunut vain nykypäivän trendien mukaan eikä niinkään eläimiä tai luontoa ajatellen.

You May Also Like…

Henkilöstöanalytiikka

Henkilöstöanalytiikka

Jaana Saramies, Maria Törnroos Tässä kirjassa on mielestäni paljon hyviä juttuja, joita Tiimiakatemian rekrypälen...

Business for Punks

Itsevarmasti otin käteeni tämän James Wattin, Brewdog -olutpanimon perustajan kirjoittaman kirjan, jota olen kuullut...

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

En ole koskaan harrastanut digimarkkinointia. Paljon olen siitä kuullut puhuttavan ja nyt minunkin pitäisi alkaa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti