Leadership BS

Kirjoittaja: Pavel Popov

12 joulukuun, 2021

Lähdeteos: Leadership BS: Fixing Workplaces and Careers One Truth at a Time

Lähdeteoksen kirjoittaja: Jeffrey Pfeffer

Teoriapisteet: 2

Jeffrey Pfefferin kirjassa käsitellään sitä kuinka yritysten johtoon otetaan sinne sopimattomia ihmisiä. Usein toimitusjohtajista kerrotaan ihannoivia lähes myyttisiä tarinoita heidän taidoistaan ja osaamisestaan. Usein nämä myyttiset tarinat ovatkin vain tarinoita, tai kuvastavat vain jäävuoren huippua, jäävuoren pohjalla piileekin usein johtavassa asemassa oleva ihminen, joka käyttää varsin kyseenalaisia keinoja tuottaakseen yritykselleen tulosta.

Pahat ja hyvät piirteet

Jeffrey mainitsee kirjassaan, että usein johtajan asemaan päätyy ne ihmiset, joilla on narsistisia taipumuksia. Usein tällaiset ihmiset ovat varsin itsevarmoja, mutta kysymys kuuluukin onko tämä itsevarmuus narsismin tuottama sivuoire vai todellista, vankkaa, omiin kykyihin uskomista. Mielestäni meissä kaikissa asuu pieni narsisti. Melkein jokainen ihminen ajattelee ainakin jossakin kohdassa omaa elämää, että juuri minun mielipiteeni on oikea tai juuri tällä tavalla tämä asia on hoidettava, oikealla tavalla siis, minun tavallani. Narsismissa piilee kuitenkin tikittävä aikapommi. Narsismi tukahduttaa ympärillä olevia ihmisiä. Johtaja joka on narsisti ei ole hyvä tiimipelaaja, vaan enemmänkin hyvin usein hän on loistava tai vähemmän loistava diktaattori.

Itsevarmuus on todella tärkeä piirre, jota johtajalla on oltava. Jos johtaja ei ole edes varma itsestään, häneltä puuttuu luotto omiin kykyihin, miten hänen voidaan olettaa luottavan jonkun toisen henkilön kykyihin sekä miten muut voivat luottaa ja turvautua häneen kriisitilanteissa, joissa vaaditaan itsevarmuutta, varmuutta siitä, että tiiminä me voimme selvitä mistä tahansa kriisistä. Jos itsevarmuus uupuu johtajalta, se puuttuu myös tiimiltä, sillä johtaja vaikuttaa todella suuresti oman tiiminsä toimintaan ja tiimin sisäiseen kulttuuriin.

Mielestäni johtajan on tunnettava niin omat heikkoudet kuin vahvuudetkin. Juuri tietämällä ja tunnistamalla omat vahvuudet ja heikkoudet, johtaja pystyy olemaan itsevarma, tilanteessa kuin tilanteessa. Kun johtajan eteen tulee sellainen tilanne, jossa hän on heikoilla jäillä osaamisen puuttumisen takia, voi hän turvautua tiimin sisältä löytyviin henkilöihin, joiden vahvuutena on johtajan heikkouksiin kuuluva osaamisalue. Jos johtaja ei ole itsevarma, eikä hän osaa tunnistaa omia heikkouksia ja vahvuuksiaan, johtajan tiimi tulee joutumaan varsin ongelmallisiin tilanteisiin, joissa lopputuloksena on usein katastrofi.

Johtajan taidot

Jeffreyn mukaan johtoasemaan päätyvät useimmin ne henkilöt, jotka osaavat myydä itsensä vastapuolelle. Olen Jeffreyn kanssa tästä täysin samaa mieltä. Työhaastattelussa sinun tulee myydä itsesi työhaastattelijalle. Hyvin usein olen itse päässyt moniin paikkoihin sisälle juuri sen takia, koska osaan artikuloida oman osaamiseni sekä sen miten minun oma osaaminen tulee hyödyntämään sitä yritystä, johon olen hakemassa. Johtajan tulee osata myydä. Johtaja myy omia ideoitaan tiimiläisilleen, hän myy ehdotuksiaan omille johtajilleen sekä tietysti omille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille.

Kirjassa mainitaan, että johtajat valehtelevat useammin kuin rivityöntekijät. Kun ajattelee esimerkiksi toimitusjohtajan roolia, vääjäämättä hänen eteen tulee tilanteita, joissa hänen on valehteltava. Toimitusjohtaja on yrityksen keulahahmo, hänen mielipidettään kysytään aina mitä erilaisimmissa tilanteissa, mutta erityisesti niissä tilanteissa, joissa yrityksen maine tai uskottavuus ovat uhattuna. Hänen on valittava miten ja mitä hän viestii kriisitilanteissa mediassa. Erityisesti pörssiyhtiöiden toimitusjohtajan sanoilla on suora vaikutus osakkeiden arvojen nousuun ja laskuun. Voi hyvinkin olla, että tietyissä tilanteissa toimitusjohtajan on valehdeltava jos hän haluaa pysyä toimitusjohtajan roolissa. Johtajia ei rankaista niin rankasi kuin rivityöntekijöitä valehtelusta, ainakin näin Jeffrey mainitsee. Toki valehtelu on aina pahasta ja totuus tulee aina ennemmin tai myöhemmin ilmi. Valehtelun tolerointi on suoranaisesti kiinni siitä minkälainen organisaatiokulttuuri yrityksen sisällä vallitsee.

Oman johtamisen filosofia

Johtamisen koulutusohjelmassa meille annettiin tehtäväksi miettiä meidän omaa johtamisen filosofiaamme. Tämän kirjan sanomat sekä ne oivallukset joita koulutusohjelma antoi minulle, saivat minut miettimään ja anlysoimaan omaa johtamistani. Päätinkin lisätä tähän esseeseen oman johtamisen filosofiani. Tärkeimmät asiat joita kuuluu minun johtamisen filosofiaani on, omatunto, dialogi sekä virheistä oppiminen. Omatuntoon liittyy todella monia eri asioita. Kun olen johtajan asemassa niin minulle kuuluu vastuita ja minun omatuntoni kertoo minulle olenko suorittanut omat vastuuni vai en. Johtajan vastuulla on omien tiimiläistensä hyvinvointi, opastus ja motivointi. Jos en ole hoitanut näitä asioita kunnolla minun omatuntoni alkaa “kolkuttaa” ja se kertoo minulle, etten ole hoitanut omia vastuitani johtajana. Vastuunkanto kuuluu vahvasti omatuntoon. Hyvin monissa asioissa olen huomannut, että minun suorittamisluonteeni on peräisin nimenomaan siitä, että olen hyvin vastuuntuntoinen, jos minulle annetaan jokin vastuu/tehtävä, suoritan sen todella hyvin sen takia, koska koen, että juuri tämä vastuu/tehtävä on minun vastuullani suorittaa mahdollisimman optimaalisella tasolla.

Omatunto

Omatuntoon liittyy myös omatunnon toinen merkitys, eli se miten minä hyvin minä tunnen ja tunnistan omia heikkouksia ja vahvuuksia. Kun minä tunnen omat heikkouteni ja vahvuuteni minun itsevarmuuteni nousee. Itsetuntemus auttaa minua myös tunnistamaan omien tiimiläisteni vahvuudet ja heikkoudet. Itsensä johtaminen kuuluu myös omatunto kohdan alle, sillä kun omatunto kyllä kertoo miten hyvin tai huonosti me olemme johtaneet/kohdelleet itseämme. Esimerkillä johtaminen on osa omatuntoa, sillä miten johtaja voi odottaa muilta huippusuorituksia, jos itse ei ole näyttämässä esimerkkiä huippusuorituksista. Kun omatunto johtaa johtajaa sekä kun se on läsnä jokaisen tiimiläisen arjessa, monet vaikeat asiat muuttuvat helpoiksi.

Dialogi

Dialogi on perusta hyvälle johtamiselle. Dialogin avulla jokainen tiimiläinen pystyy auttamaan toinen toistaan, sillä kun tiimiläiset aidosti kuuntelevat toisiaan, puhuvat suoraan ja odottavat/kunnioittavat toisiaan, sellaisella tiimillä on kaikki edellytykset onnistua missä tahansa projektissa. Johtajan on painotettava dialogin tärkeyttä sekä näytettävä mallia siitä kuinka dialogin tulisi toimia. Kun dialogi on sujuvaa, niin myös johtajan työ helpottuu ja tiimin sisäinen luottamus toisiinsa ja omaan johtajaan kasvaa.

Virheistä oppiminen

On tärkeää painottaa omille tiimiläisille, että virheitä saa tehdä, eikä niitä pidä pelätä. Jokainen tekee virheitä, tärkeää onkin oppia niistä, analysoida omia virheitä ja selvittää mistä virhe johtui ja miten sitä voitaisiin tulevaisuudessa välttää. Virheisiin tulisi jopa kannustaa sillä ne ihmiset, jotka tekevät vihreitä ovat usein niitä, jotka tekevät kaikista eniten eri asioita, näin väittää Perttu Pölönen omassa Tulevaisuuden lukujärjestys kirjassaan. Virheistä oppii kaikista eniten, sillä ne jäävät mieleen vahvemmin kuin onnistumiset. Virheet eivät ole virheitä jos niistä oppii. Jos johtaja saa oman tiimin/yrityksen sisäistämään tällaisen mindsetin, yrityksellä/tiimillä ei tule olemaan mitään rajoja sille mitä he pystyvät saavuttamaan.

You May Also Like…

Kaikki kuluttamisesta

“Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n tutkimuksen mukaan keskivertosuomalaisen kulutuksen kasvihuonepäästöistä noin puolet...

Inspiroitunut – Petteri Kilpinen

Miten johtaa ja menestyä muuttuvassa työelämässä? ”Hyvä arkijohtajuus ei ole mystiikkaa ja taikatemppuja. Kun jokainen...

0 kommenttia

Lähetä kommentti