Kirja kertoo suomalaisista kasvuyrityksistä ja siitä miten stratupeista kasvaa suomen suurimpia yrityksiä. Esimerkkeinä kirjassa toimii muun muassa Wolt, supercell, f-secure ja Gold & Green.

Heti alkuun kirja lupaa lukijalleen että luettuaan kirjan ei lukija halua katsoa muutosta sivusta vaan itse muuttaa maailmaa. Mutta kirjan luettuani ja tätä kirjoittaessani minulla pyörii vaan yksi kirjan lause mielessäni. Hullu paljon työtä tekee, vielä hullumpi perustaa kasvuyrityksen. Lause ei itsessään anna kasvuyrittäjyydestä kovin hyvää kuvaa mutta kertoo mielestäni paljon siitä millainen mielentila yrittäjällä pitää olla. Monesti yrittäjä mielletään työnarkomaaniksi joka ei pidä vapaita. Tälläisiä esimerkkejä oli kirjassa useista  Kirjassa oli yksi henkilö jonka nimeä en muista henkilö kuitenkin oli vapaa ajastaan hyvin tarkka. Esimerkiksi viikonloppuisin ei töitä tehty vaan työt ja työmatkat ajoitettiin  arkipäiville. Tämän tapainen ajoittaminen on jotain mihin itsekin pyrin.

Samalla kirja herättää ymmärtämään suurien suomalaisten kirjojen sielunelämää. Esimerkkinä kirjassa puhutaan siitä miten Wolt ruuankotiinkuljetus yritys ei oikeastaan ole rakennettu edes ruokaa kuljettamaan vaan se vain sattui olemaan hyvä tapa muuttaa suomalaista ruokakulttuuria. Eli lähtökohta woltin toimintaan ei ollut se mitä se nyt on vaan siellä on liiketoimintaa suunitellessa tehty ongelman ratkaisua. Samanlaista ajatusta pitäisi saada tiimiakatemiallekin varsinkin meidän omaan tiimiin. Meilläkin ratkotaan mieluusti muiden liiketoiminnan ongelmia mutta sitä omaa toimintaa ei sitten kuitenkaan ratkota.  Sen voisi aloittaa ihan yksinkertaisesti löytämällä ongelma ja sitä sitten lähteä pikkuhiljaa ratkomaan. Ja tällä tavalla löytää uutta tapaa toimia ja tehdä rahaa. Muutenkin ongelman ratkaisu voisi olla koko akatemian yhteinen projekti ja esimerkiksi koko organisaatio tasolla miettiä niitä ongelmia joita nyt toiminnassa on. Ja näitä ongelmiahan tuntuu olevan.

Yhtenä isona pointtina on se miten suomessakin voidaan rakentaa yrityksiä jotka menestyvät maailmalla. Tämä ei ehkä ole näkynyt suomalaisessa mediassa nokian jälkeen vaikka meillä on suuria miljardi kokoisia yrityksiä suomessa. Ja nämä yritykset tekevät kokoajan paljon sen eteen että maailmasta tulisi heidän oman näkemyksen mukaisesti edes hieman parempi paikka. Tämä kohta tuo itsessäni mieleen sen että haluanko itse olla muokkaamassa maailmaa vai elää maailmassa jota joku muu muokkaa jatkuvasti. Maailmaa voi muuttaa parempaan suuntaan ilma että menee itse politiikkaan mukaan. Tähän on suhteellisen helppo kaava.

1. Etsi ongelma
2. Tajua ettet voi ratkaista koko ongelmaa
3. Ratkaise siitä pieni osa
4. Toteuta ratkaisu
5. Palaa alkuun

Tämän tapaisella kaavalla voit hyvällä tuurilla pikkuhiljaa tehdä maailmaan niitä pieniä muutoksia joilla on merkitys. Kirja kertoo siitä miten nämä suuret suomalaiset kasvuyritykset tekevät jatkuvasti töitä sitä varten että saadaan uutta toimintaa ja uusia ratkaisuja niille ongelmille joita yritys haluaa ratkoa. Eli periaatteessa yritysmaailmakin alkaa muuttumaan siihen suunataan että sitä kautta yritetään vaikuttaa maailmaan ilman sen suurempia intressejä osallistua poliittiseen vaikuttamiseen joka taas on yritysmaailman perinteisempi vaikutus malli. Onko siis tulevaisuudessa mahdollisuus päästä sellaiseen malliin että yritykset eivät yritä pönkittää poliittisesti omaa taskuaan vaan siirtyvät tekemään maailmaan muutoksia omalla teknologiallaan tai omilla uusilla innovaatioillaan.  Tässä maailmassa on paikkansa myös meille joista pitäisi tulla niitä innovoinnin mestareita niitä ihmisiä jotka keksivät uusia outoja tapoja mennä eteenpäin.