Olen pitänyt itseäni aina varsin nokkelana. Avaruudellinen hahmottaminen, looginen päättelykyky ja syyseuraussuhteiden ymmärtäminen ei tuota minulle liikaa päänvaivaa. Mitä vaikeampi pulma, sitä suurempi into. Viihdyn kuitenkin hyvin asiapohjaisten ongelmien parissa. Niitä pystyn pohtimaan, vääntelemään ja kääntelemään itsekseni. Mitä sitten, kun ongelma liittyykin ihmisiin? Mitä jos tiimimme sisällä on ongelma, joka ei korjaannu Excelillä tai ruuvimeisselillä?

Ongelmanratkaisun vaiheet eli RATKO:

Rajaa ongelma tai tilanne

Arvioi, järjestä ja määritä ongelma

Tutki ongelmaa kyselemällä sen kaikista osista

Keksi ratkaisuja, valitse yksi ja hio sitä

Ota ratkaisu käyttöön ja tarkkaile tuloksia

Rajaa:

Kun valitsette ongelmaa, pitäkää huolta, että valitsette sellaisen ongelman, jonka haluatte ratkaista tai täytyy ratkaista. Kaikki ei aina ole siltä miltä näyttää.

1. Tuliko ongelma eteen vai valittiinko se? Jos ongelma tuli itsestään, kannattaa pohtia rajattiinko oikea ongelma.

2. Onko ongelma yksinkertainen vai monimutkainen ja onko se yksittäinen vai moninkertainen? Moninkertaisessa ongelmassa tulee miettiä ratkaisujärjestystä ja niiden keskeistä tärkeyttä.

3. Onko ongelmassa mukana tunnetekijöitä? Ongelman kanssa tekemisissä olevat henkilöt voivat suhtautua tunteettomasti tai puolueellisesti ongelmaan. Se vaikuttaa käsittelyyn ja ratkaisuun.

4. Ongelma täytyy esittää mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti.

Arvioi:

Arvioinnissa todetaan nykytilanne, päämäärä ja pannaan merkille matkalla olevat esteet.

Missä olemme nyt?

Missä haluamme olla?

Mikä muu on tärkeää?

Tutkiminen:

Ongelman eri osiin täytyy kohdistaa kuusi lajia kysymyksiä tarkassa järjestyksessä, jotta ymmärrämme ongelmaa täydellisemmin.

Miksi tämä ongelma pitää ratkaista?

Mikä ongelma on? Miksi se on ongelma?

Missä ongelma ilmenee? Miksi se ilmenee siinä?

Milloin ongelma ilmenee? Miksi se ilmenee silloin?

Kuka ongelmaan liittyy? Miksi hän liittyy siihen?

Miten ongelma syntyy? Miksi se syntyy sillä tavoin?

Mitä aikaisemmin kysymyksissä ongelma ratkeaa, sitä helpompi ja halvempi muutos on.

Keksi ratkaisuja:

Ratkaisuja voi keksiä esimerkiksi kokemusten, logiikan, numeroiden tai vaiston avulla. Ideoiden loppuessa voi luoda ratkaisuideoita kuvittelemalla jonkin ongelman osan olevan erilainen kuin se todellisuudessa on. Esimerkiksi: lisäämällä, poistamalla, kasvattamalla, pienentämällä, korvaamalla tai yhdistämällä joitakin asioita ongelmasta. Näin syntyy uusia, boksin ulkopuolelta tulleita ideoita.

Tämän jälkeen valitaan paras idea ja hiotaan siitä timantti.

Ideointivaiheessa on tärkeintä, ettei yhtäkään ajatusta tyrmätä.

Ota käyttöön ja tarkkaile tuloksia:

Tehdään toimintasuunnitelma ratkaisun toteuttamiseksi. Monimutkaisessa tilanteessa ratkaisua kannattaa ensin kokeilla, ennen kuin heittäytyy kokonaan sen varaan.

Valitaan kriteerit tulosten mittaamiseksi tapauskohtaisesti.

Laaditaan varasuunnitelma ennen kuin ratkaisu otetaan käyttöön.

Tarkkaillaan merkkejä, toimiiko ratkaisu.

Viimeiseksi palaute ratkaisusta.

Nalle Puh ei pettänyt lapsuudessa, eikä petä nytkään. Kirja ohjeisti selkeästi ja mielenkiintoisesti tarinan avulla kuinka ongelmat saadaan ratkaistua. Tästä täytyy ehdottomasti luoda Heigalle ohjeet ongelmien ratkaisemiseksi.