Kohtaamisen koodit

Kirjoittaja: Mirva Räsänen

4 joulukuun, 2022

Lähdeteos: Kohtaamisen koodit: Kuinka ymmärtää ihmisiä ja saada parempi työelämä

Lähdeteoksen kirjoittaja: Lena Skogholm

Teoriapisteet: 2

Kohtaamisen koodit kirja kertoo miten aivot toimivat erilaisissa vuorovaikutus tilanteissa. Kirja syventyy vuorovaikutustilanteiden haasteisiin, viestinnän ongelmiin ja kohtaamisen saloihin. Kirja oli mielestäni mielenkiintoinen ja auttoi ymmärtämään erilaisia kommunikointi ja viestintä tilanteita paremmin. Valitsin kyseisen kirjan parantaakseni omia kommunikointitaitojani. Kiinnitän aina välillä huomiota, kuinka tiimin sisällä ymmärretään toisten sanomisia monella eri tavalla. Ajattelin, että Kohtaamisen koodit kirja auttaa minua ymmärtämään oman viestinnän merkitystä, kuin myös muiden viestinnän tarkoitusta. Kirja oli mielessäni oikea valinta, jos haluaa ymmärtää viestinnän merkitystä syvemmin.

Aivojen rakenteet ja hankalien tunteiden käsittely

Ihmisillä käy monia tuhansia ajatuksia päivän aikana. Monet näistä ajatuksista koskevat ihmissuhteita ja käytämme aikaa ja energiaa muiden ihmisten tulkitsemiseen. Päivänaikana voi olla monenlaisia kohtaamisia ja jotkut näistä voi olla hyvinkin arvaamattomia. Kohtaamamme ihmisen toimintaan vaikuttaa se mitä hän tuntee ja ajattelee, sillä hetkellä kun kohtaamme hänet. Näihin kohtaamisiin vaikuttaa aivojen kolme eri osa-aluetta, jotka ovat kehittyneet eri aikoihin. Mitä vanhempi aivojen osa on kyseessä, sitä voimakkaampi se on. Vanhemmat aivojen osat ohjaavat tunteita ja uusin kehittynyt osa vastaa loogisesta ajatettavasta. Ihmisten uusimmassa aivojen osassa analysoimme asioita, joka sijaistee, aivokuoressa ja otsalohkossa. Toisessa aivojen osassa eli limbisestä järjestelmässä sijaitsevat tunteet. Kolmannessa aivojen osassa eli aivorungossa sijaitsee puolustusmekanismi eli pako ja hyökkäys. Näille kolmelle alueelle annettiin kirjassa helpommat nimet käsitellä aivojen eri osa-alueita. Uusimmalle aivojen alueelle, jossa analysoimme, annettiin nimeksi ihmisaivot. Aivojen toisessa alueessa, jossa on tunteet, annettiin nimeksi apina-aivot ja kolmannessa alueessa, jossa on puolustus mekanismi, annettiin nimeksi liskoaivot.

Liskoaivo on ihmisen vanhin aivo-osa, jonka vaikutuksesta ihmiset lamaantuvat pakenee tai hyökkää. Kyseisen liskoaivon kytkeytyy päälle, kun koemme että meitä uhkaa jokin vaara. Liskoaivon ollessa päällä tarvitsemme turvallisuuden tunnetta ja selkeitä ja lyhyitä lauseita. Liskoaivot toimivat vaistonvarasiesti, joka keskittyvät toimintaan. Tällaisia tilanteita ovat hätätilanteet, stressin aiheuttama ylikuormitus tai kun olemme liian väsyneitä ja on vaikea ajatella selkeästi. Apina-aivojen ollessa päällä haluamme käsitellä tunteita. Haluamme tuolloin viestiä miltä meistä tuntuu ja tarvitsemme silloin myötätuntoa ja ymmärrystä.  Jos emme saa apina-aivojen ollessa päällä myötätuntoa liskoaivot tulevat päälle ja alamme puolustamaan omia ajatuksia. Ihmisaivot ollessa päällä voimme analysoida ja tulkita tilanteita. Ihmisaivot pysyvät päällä niin kauan kuin emme ole stressaantuneita tai rasittuneita. Kaikki aivojen kolme osa-aluetta toimivat silloin kun käytämme ihmisaivoja.

Lisko-, apina- ja ihmisaivon piirteet olivat mielestäni valaisevia ja auttoi ymmärtämään niin omia reaktioita joissakin tilanteessa. Olen itse joskus yllättynyt miten yhtäkkiä tunteet tulevat esille, vaikka haluaisin toimia toisin.  Oli yllättävää, miten samaistuttavia eri aivojen toiminnot olivat ja kaikista kolmesta eri aivojen osasta itselläni on kokemusta tämän syksyn aikana. Olen huomannut kuinka liskoaivot tulevat esiin palautteen saannin aikana, jos palaute on hyvin torjuvaa tai vähänkin syyllistävää. Apina-aivojen toimintaa olen nähnyt silloin, kun olen halunnut purkaa omia ajatuksia syksyn aikana lähimmäisille ihmisille ja saada tukea ja ymmärrystä omille ajatuksille. Ihmisaivojen toimintaa minulla on ollut nyt pääsääntöisesti syysloman jälkeen, jolloin olen päässyt opintoihin ja projekteihin enemmän kiinni. Huomaan Kohtaamisen koodit kirjassa yhteneväisiä asioita Uteliaisuuden taito kirjaan. Puolustusmekanismi ja vaaran tunnistaminen on liskoaivojen työtä. Molemmissa kirjoissa puhuttiin siitä, miten aivot voivat kuvitella vaaran tai uhan, joka ei ole todellinen. Uhka tai vaaran havaitseminen estää meitä tekemästä rohkeampia valintoja elämässä. Olen itse ainakin huomannut, kuinka rupean maalaamaan uhkia seinälle, kun mietin mitä kaikkea pahaa voisi tapahtua. Kirjan lukemisen jälkeen olen tietoisempi oman liskoaivon toiminnasta ja osaan tämän jälkeen analysoida paremmin onko uhka todellinen vai kuviteltu uhka, joka estää itseäni tekemästä rohkeampia valintoja.

Sanaton viestintä

Muodostamme muutamassa sekunnissa käsityksen uudesta tapaamastamme ihmisestä. Ensimmäisiä asioita, joihin kiinnitämme huomiota, on ystävällisyys ja empaattisuus. Liskoaivot ovat valppaana uuden ihmisen kohtaamisessa, jossa aivot aistivat onko ihminen ystävä vai vihollinen. Jos ihminen näyttää vilkuilevan ympärilleen tai näyttää huolestuneelta, liskoaivot kuvittelevat sen uhkaavaksi. Kehonkielellä on suurempi voima kuin sanoilla. Jos kehonkieli ja sanat välittävät eri viestiä, kuuntelemme kehonkieltä. Kirjassa mainittiin tutkimus, jossa oli mielestäni aika hurja tulos puhutun viestinnän, äänen painon ja ilmeiden vaikutuksesta tunteiden viestinnässä. Tutkimuksesta viestiin liittyvää tunnetta ilmastaessa sanojen osuus, oli 7 %, painotusten ja puheen sävy 38% ja ilmeet 55%.  On mielestäni, aika merkittävä miten pieni osuus on sanojen merkityksellä, kun tulkitsemme puhetta. Ihmisaivot tulkitsevat mitä sanomme ja apina- ja liskoaivot tulkitsevat miten sanomme. Se miten viestimme ympärille oleville ihmisille niin puheen, kuin äänenpainon, ilmeiden ja eleiden myötä antaa vastapuolenkuuntelijalle paljon informaatiota. Olen itse huomannut tilanteita myyjänä ollessani, jossa intuitio sanoo, että kyseinen ihminen aiheuttaa epäilyksen tunteita. Olen sen tilanteen jälkeen kuullut, että kyseinen ihminen on varastanut joskus myymälästä tuotteita, joten intuitio ja aistit olivat oikeassa. Aistit viestivät meille, jos jokin asia ei ole kohdallaan.

Omaa pohdinta

Kirjassa puhuttiin laajasti viestinnästä ja viestin vaikutuksesta vastaanottajaan. Kirja sai herättelemään ajatuksia, miten itse vietin erilaisissa tilanteissa. Mietin omaa keskustelutyyliäni ja koen että olen analyyttinen ja asiassa pysyvä, mutta minusta näkyy myös hyvin vahvasti ne päivät, jolloin olen hyvin energinen ja aurinkoinen myös silloin, kun on huonompi päivä. Itselleni haastavin keskustelutyyli on vapaa-ajasta keskusteleminen, sellaisen ihmisen kanssa, jota en tunne. Mikä tekee siitä haastavan, on se, että aivoni yrittää väkisin keksiä jonkun yhteisen puheenaiheen, joka yhdistäisi kumpaakin osapuolta. Haluaisin että kyseinen puheenaihe olisi kummallekin osapuolelle yhdistävä tekijä. Kun yhdistävää mielenkiintoa ei löydy on hankala syventää ihmissuhdetta ja tutustua toiseen syvemmin. Mietin mikä tekee hankalaksi avautua niille ihmisille, jotka ennestään tuntee jotenkin varattuna siihen miten vaivatonta on avautua niille, joita ei tunne laisinkaan. Kävin kerran hyvinvointi tiimin järjestämässä terapiapajassa ja avauduin kunnolla kaikki maailman murheeni ja ajatukseni ihmisille, jota tuskin lainkaan tunsin. Sain terapiapajassa tuke ja hyväksynnän tunteen ja tunsin oloni turvalliseksi. Vaikka meillä ihmisillä on monen kaltaisia yhdistäviä tekijöitä, on minun haastavaa avautua sellaiselle ihmiselle, jotka tunnen entuudestaan ja joista tiedän jotakin.  Kun avaudutaan tuntemattomalle ihmiselle, hänellä ei ole ennestään mitään olettamuksia taustalla, jolloin hän ei kyseenalaista toisen kokemuksia tai tunteita.

Opin kirjan kautta tulkitsemaan ja ymmärtämään omia reaktioitani erilaisessa kommunikaatio tilanteissa. On tosi vaikeaa miettiä millä tavalla kommunikoin erilaisissa tilanteissa ja miten muut sen näkevät. Itseäni jäi vaivaamaan kerran saamani palaute, joka koski minun asennettani tiettyihin asioihin. En vieläkään tiedä mitä kyseisellä palautteella tarkoitetaan ja olenko liian vahvasti ilmaissut omia mielipiteitäni, joihinkin asioihin. Kirjan lukemisen jälkeen rupeen kiinnittämään enemmän huomiota, miten kerron tai viestin asioista, jotta voin kehittää omaa toimintaani parempaan suuntaan. Kirjassa painotettiin niin kuuntelua, ymmärryksen ja haavoittavaisuutta. Yritän lisätä näitä kolmea asiaa omaan kommunikointi taitoihini.

Kirjassa mainittiin, miten ongelmakeskeisyys ruokkii negatiivita ajattelua ja ratkaisukeskeisyys kannustaa katsomaan positiivisemmin. Esimerkkejä mitä kirjassa oli: Miksi et ole yltänyt tavoitteisiin? Miten voisit yltää tavoitteisiin ensi kerralla? Miksi tämä ei toimi? Mitä tarvitaan, jotta tämä toimisi? Miksi et ole yltänyt tavoitteisiin ja miksi tämä ei toimi on ongelmaan keskittyviä kysymyksiä, joka antaa mielestäni negatiivisen sävytyksen, jossa kyseenalaistetaan tekemistä. Kyseiset lauseet saisivat minun liskoaivoni nousemaan esille ja puolustamaan omia valintojani. Miten voisit yltää tavoitteisiin ensi kerralla ja mitä tarvitaan, jotta tämä toimisi, ovat ratkaisukeskeisiä lauseita, jotka kannustetaan jatkamaan eteenpäin kehittämällä omaa toimintaa. Olen kiinnittänyt huomiota, kuinka herkästi aistin negatiivisen sävytteiset kysymykset, joissa kyseenalaistetaan ja keskitytään ongelmaan. Ne aiheuttavat itsessäni vaistomaisesti varuillaan oloa ja saa liskoaivoni hereille. On mielestäni mielenkiintoista mutta myös hurjaa, miten sanoilla voikaan olla näin iso vaikutus, miten tulkitsemme ja reagoimme viestiin.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti