Luin viime syksynä Kuinka puut kasvavat kirjan, josta lähti syvempi kiinnostus kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan pariin. Mielenkiintoisen tästä aiheesta tekee myös ristiriita markkinoinnin ja vastuullisuuden välillä. Miten yhdistää markkinointi, jonka tavoitteena on lisätä ostopäätöksiä nykypäivänä trendaavaan vastuulliseen minimalismiin? Kestävän markkinoinnin kirja toimii ilmastonmuutosoppaana brändeille. 

Ilmastonmuutoksen torjunta on noussut uutena markkinoinnin megatrendinä  globalisaation ja digitalisaation edelle. Markkinoinnin muutos kohti vastuullisuutta on alkanut jo kauan sitten, mutta vielä nykypäivänäkin useat yritykset kamppailevat pysyäkseen aallonharjalla. Ilmastonmuutos on kuluttajilla tietoisuudessa, ja se arvotetaan korkealle ostopäätöksiä tehtäessä. Kuluttajat vaativat brändeiltä ilmastotekoja ja vastuullisuusrapotteja, ja brändien yhteiskunnallinen rooli on keskiössä. Myös itse arvotan ostopäätöksiä tekiessäni yrityksen hiilijalanjälkeä ja pyrin etsimään omia arvojani tukevan yrityksen. Valitettavasti usein tulee vastaan myös yrityksiä, jotka hyväksikäyttävät vastuullisuutta osana markkinointia ilman aitoja konkreettisia toimia sen puolesta. Viherpesua näkee usein yrityksillä esim. lupauksena hiilineutraalisuudesta tiettyyn vuoteen mennessä, eikä kuluttajat osaa erottaa näitä brändejä aidosti vastuullisista. Markkinoinnin vaikutus kestävän tulevaisuuden rakentamiseen on nykypäivänä merkittävä, ja brändit tietävät sen. Markkinoinnin valtaa voidaan käyttää sekä oikeaan, että väärään suuntaan. Jokainen kuluttajan ostopäätös perustuu järkeen ja ennen kaikkea tunteisiin. Kuluttajat eivät erota pahan ja hyvän eroa, kun nerokkailla markkinointiviesteillä vedotaan kuluttajien tunteisiin. Joka vuotinen Black week on hyvä esimerkki usean yrityksen vastuuttomasta toiminnasta. Kuluttajia johdetaan harhaan virheellisellä markkinoinnilla, ja koko viikosta on tehty yhtä kulutusjuhlaa. Mielestäni vastuu on toki myös kuluttajilla, jotka loppupeleissä ostopäätökset tekevät. 

On ollut hienoa nähdä, että suomessa on jatkuvasti yhä enemmän kestäviä brändejä. Näiden brändien arvot ja ilmastonmuutosstrategiat ansaitsevat paikan myös kansainvälisillä markkinoilla. Liiketoiminnan ja brändin tunnettuuden kasvattaminen maailmassa, jossa ihannoidaan minimalismia ei ole helppo homma, mutta monet kotimaiset brändit ovat tässä onnistuneet erinomaisesti. Myös yrityksien resilienssi on ollut testissä ja keskusteluissa viimevuosina, kun maailmantilanne on ollut haastava. Viimevuodet ovat pakottaneet yritykset ennakoimaan tulevaa, joka on ilmastomuutoksen ehkäisemisen keskiössä. Aikaisempaa enemmän nykyään keskitytään maailman suureen kuvaan ja tulevaisuuden ennakoimiseen.

Kirjassa esiteltiin kestävän markkinoijan to do -lista

1. Luo yritykselle ilmastonmuutosstrategia, joka sisältää ekologisuutta ja vastuullista toimintaa koskevia konkreettisia tavoitteita.
2. Tunnista, miten ilmastonmuutos vaikutta brändiin. Tunnista brändin vahvuudet ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, mitkä asiat yrityksessänne edistävät, hidastavat ja ratkaisevat tätä haastetta. 
3. Mikä on brändin markkinoinnin hiilijalanjälki? Brändin tulee toimia oman sanomansa sanansaattajana, ja hiilijalanjäljen lisäksi tehdä kompensaatio- sekä leikkaussuunnitelma.
4. Mikä on brändin markkinoinnin hiilikädenjälki? Kuluttajien arvoihin ja kulutustottumuksiin vaikuttaminen on yksi brändin tärkeimmistä tehtävistä ilmastomuutosta torjuessa.

” Siinä se nyt on. kestävän markkinoinnin to do lista. Ruvetaan töihin.”

Kirjan lukeminen sai miettimään omaa kulutuskäyttäytymistäni, jossa on ehdottomasti parantamisen varaa. Ostopäätöksiä tekiessäni mietin nykyään entistä tarkemmin, onko harkitsemani asia oikeasti tarpeellinen ja miten sen brändin arvot tukevat omiani. Elintarvikeostoksilla tämä erityisesti korostuu, ja huomaan ilman suurempaa pohdintaa valitsevani vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Oman kulutukseni lisäksi kirja sai miettimään projektien ja Vengan vastuullisuutta. En koe tarpeelliseksi toteuttaa vastuullisen markkinoijan to do-listan jokaista kohtaa osuuskuntana, mutta on tärkeää kiinnittää huomiota vastuullisuuteen kaikessa tekemisessämme, ja tehdä valintoja myös sen pohjalta. Mietittäväksi jää, miten vastuullisuus voisi näkyä entistä enemmän arjessamme ja tekemisessämme?